1. STRATEGIA: JOHTAVAT AJATUKSET 2. BRÄNDI: MIELITEKO KOKEMUKSENA
Missio Visio 2030 Arvot Positio Asennoituminen toimintaympäristöön Hyödyt
Mieliteko-ohjelman tarkoitus on löytää keinoja pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin kohentamiseksi sekä ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä.
OLE ROHKEA
Vahvista rohkeuden ilmapiiriä, tee ja tue rohkeita kokeiluja.
TEE MUUTOS
Vahvista kykyä uudistaa ja uudistua.
TOIMI YHDESSÄ
Vahvista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, auta ja välitä.
OLE AVOIN
Toimi läpinäkyvästi ja kommunikoi avoimesti.
Asennelupaus Ohjelman ydinolemus Kulttuurimurros Kokemusattribuutit Ydinlupaus Toivojournalismi
Asennelupaus
Ihmisten välille syntyy aito luottamus vain, kun uskallamme heittäytyä ja olla rohkeasti aitoja.
Kuuleva, empaattinen ja vastaanottava asenteemme tekee meistä helposti lähestyttäviä ja turvallisia.
Rohkea ja aito kohtaaminen mahdollistaa läpinäkyvyyden ja paremman tiedonkulun.
Jokainen kohtaaminen on inhimillinen ja välittävä – pienten tekojen avulla meistä kasvaa suuri ja mahtava.
Ohjelman ydinolemus
Olemme olemassa, jotta pohjoissavolaisten asenteet sekä puhumattomuuden kulttuuri muuttuvat.
Tuemme ihmisiä ottamaan omistajuutta elämästään ja aktivoimme sitkeästi heitä luomaan ympärilleen yhteisöllisyyttä.
Vastuullistamme ihmiset, sillä vastuun myötä tunnemme itsemme tarpeelliseksi, ja koska lopullinen muutos lähtee meistä itsestämme.
Ihmisiä havahduttamalla autamme oivaltamaan, että minun hyvinvointini on sinun hyvinvointisi. Kestävä ja kauas kantava merkitys syntyy yhteydestä muihin.
Elämän ilot ja surut tulevat todeksi ja täysillä koetuksi vasta kun voimme jakaa ne muiden kanssa.
Kokemusattribuutit
Pelottomuus on meille lempeää rohkeutta, turvallisuus luotettavuutta.
Olemme välittäviä: käännämme katseen itsestämme pois. Siksi minä tarkoittaa meille minää suhteessa muihin.
Uskomme muutokseen. Tästä kumpuaa sitkeytemme, jolla aktivoimme ihmisiä mukaan toteuttamaan muutosta.
Ydinlupaus
Muutos kohti paremmin voivaa Pohjois-Savoa ei synny sattumalta. Siksi muutos tarkoittaa tekoja. Kutsumme mukaan muutostyöhön jokaisen pohjoissavolaisen.
Lupaamme kulkea rinnalla, olla tukemassa, avata latua, tartuttaa rohkeutta. Rohkeus on muutoksen kulmakivi, jonka avulla uskallamme ja opimme välittämään enemmän toisistamme. Terveempi maakunta on yhteinen tavoite meille kaikille.
Myös pieni teko voi viedä isoon muutokseen. Haastamme pohjoissavolaiset tekemään kymmenessä vuodessa kymmenen miljoonaa tekoa mielen hyvinvoinnin puolesta.
Se on neljä tekoa jokaiselta pohjoissavolaiselta vuodessa.
Onnistuminen on mahdollista, yhdessä.
Toivojournalismi
Journalismin perinteistä ydintä on löytää yhteiskunnasta epäkohtia, tunnistaa epäoikeudenmukaisuuksia ja tehdä ne näkyväksi. Mieliteko-ohjelman viestinnässä toteutamme tätä ydintä.
Pohjaamme kaiken sisällön tarkistettuihin ja tutkittuihin faktoihin. Me tunnistamme ja tunnustamme Pohjois-Savon sairastavuustilanteen, mutta tehtävämme on ottaa tästä askel eteenpäin sekä luoda viestinnällisesti aivan uutta ja opeteltava uudenlaista keskustelua.
Haluamme kokeilla, millainen voima voi olla toivoa levittävällä viestinnällä. Siksi loimme journalismin uuden suunnan, toivojournalismin.
Toivojournalismissa yhdistämme luotettavan tiedon, punnitun sanan ja puhuttelevan tarinan. Yhdessä ne synnyttävät voiman, jolla voimme saavuttaa tavoitteemme – mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö vähentyy Pohjois-Savossa.
Tuomme ikävän totuuden rinnalle tositarinoita toivosta, onnistumisista ja rohkeudesta. Etsimme pysyviä ratkaisuja ja tarjoamme vaihtoehtoja. Toivojournalismi ei siis tarkoita haihattelevaa toiveikkuutta, jolla ei ole pohjaa.
Nimensä mukaisesti toivojournalismin tavoite on levittää ja synnyttää toivoa. Toivoa siihen, että muutos on mahdollista niinkin vaikeassa asiassa kuin mielen terveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä ongelmissa.
Toivojournalismin tavoite on, kuten koko Mieliteko-ohjelman tavoite, luoda uskallusta uudenlaiseen keskusteluun ja kohtaamisiin.
Siksi toivojournalismi tarkoittaa parhaimmillaan juttuja onnistumisista ja hyvistä esimerkeistä. Kun esimerkiksi kerromme tuoreista tutkimuksista, äänessä ovat asiantuntijoiden ja tutkijoiden ohessa myös tavalliset pohjoissavolaiset ihmiset.
Haluamme kirjoittaa myös juttuja, jotka rohkaisevat eri tavoin ajattelevia ihmisiä kohtaamaan toisiaan. Tämä voi tarkoittaa henkilöhaastattelua ihmisestä, joka on tehnyt elämässään hyvin poikkeavia valintoja. Se voi tarkoittaa myös selviytymistarinoita, mutta niitäkään emme rakenna vain tunteiden pohjalle. Emme, vaikka tutkimukset – ja algoritmit – kertovat, että me reagoimme kaikkein vahvimmin viestintään, joka herättää tunteita.
Toivojournalismi ei ole tunnejournalismia.
Tunnejournalismi synnyttää vahvan ja nopean reaktion. Mutta näin syntynyt tunne katoaa ja unohtuu yhtä nopeasti kuin se syntyi. Meidän tavoitteemme on saavuttaa viestinnän avulla jotain pysyvämpää.
Miksi toiveikasta viestintää tarvitaan? Jos viestintä perustuu ainoastaan kielteisyyteen, epäkohtiin ja vääryyksiin, on olemassa vaara, että maailmaa alkaa hahmottaa kielteisyyden kautta. Silloin me todennäköisesti etäännymme toisistamme.
Kun nykyään puhumme viestinnästä, puhumme usein vihapuheesta sekä vastakkainasettelusta, joita molempia sosiaalinen media on omiaan lisäämään.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että juuri tässä ajassa tarvitsemme nimenomaan toivojournalismia.