Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.

Valoa arkeen -pilotti:
Äitien toiveikkuus lisääntyi ja
arki pikkulapsen kanssa keveni

12.12.2022

Interventiomme osoitti, että ammatillisella tuella vanhemmuutta voi vahvistaa myös etäyhteydellä.

Mikä?

Valoa arkeen -pilotti. Toimenpiteen tavoite oli tukea vanhemmuutta sekä vanhemman vointia ja voimavaroja. Pilotti sisälsi varhaisen ja matalan kynnyksen intervention. Kohderyhmäksi valittiin perheet, joissa oli 1–5-vuotias lapsi tai odotettiin lasta ja joissa vanhemmat kokivat kuormittuneisuutta. Pilotin toteuttivat Mieliteko-ohjelma ja Profiam Sosiaalipalvelut Oy 3.2.2022 – 16.12.2022. 

 

Kolumni jakaja 01

 

Mitä teimme?

Kehitimme ja pilotoimme uuden, varhaisessa vaiheessa toteutettavan ja matalan kynnyksen intervention vanhemmille, jotka kokivat kuormittuneisuutta tai vanhemmuuteen liittyviä haasteita. 

Tavoitteemme oli tukea vanhemmuutta sekä vanhemman vointia ja voimavaroja tilanteissa, joissa kuormitusta aiheuttivat joko uupumus, kuormitus, stressi, univaikeudet, alakuloisuus, ahdistus, huolestuneisuus, mielialan muutokset, muut mielenterveyden haasteet, lapseen tai perhesuhteisiin liittyvät haasteet tai päihteiden käyttö. 

Intervention sisältö perustui WHO:n Nurturing care -viitekehykseen Lisäksi käytimme työmenetelmiä, jotka perustuvat vanhemmuuden ja vanhemman mielenterveyden tukemisen näyttöön.

Pilotti sisälsi etäyhteydellä toteutettuja tapaamisia kerran viikossa kolmen
kuukauden ajan.

Interventio sisälsi 12 tai 13 etäyhteydellä toteutettua, puolentoista tunnin pituista tapaamista sosiaali- ja terveydenhuollon alan työntekijöiden moniammatillisen työparin kanssa. Tapaamisia oli kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Vanhemmalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua tapaamisiin yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa.

Perheet valittiin interventioon neuvolan terveydenhoitajan avulla. Terveydenhoitaja osallistui vanhemman suostumuksella viimeiselle interventiotapaamiselle ja toimi yhteistyötahona tilanteissa, joissa perhe tarvitsi lisäksi tukea tai tuen tarpeen arviointia myös lähityöntekijältä.

Pilottiin osallistui seitsemän perhettä Pohjois-Savon kunnista ja kaupungeista. Tapaamiset toteutettiin 11.8.2022–31.12.2022. Intervention sisällön kehittämisestä ja pilotoinnista vastasi Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n moniammatillinen työryhmä. Kehittämistyö ja pilotointi tapahtui Mieliteko-ohjelman tiimin ohjauksessa. 

Kolumni jakaja 02

 

Miksi tällainen pilotti?

Tavoitteemme oli edistää kuormittuneisuutta kokevien, lasta odottavien tai pienten lasten vanhempien mielenterveyttä sekä tukea heidän vanhemmuuttaan varhaisessa vaiheessa. Vanhemman voinnin ja voimavarojen haasteet voivat heijastua lapseen ja synnyttää hänelle haavoittavan ja kuormittavan kokemuksen. Vanhemman uupuneisuus ja mielenterveyden haasteet voivat heikentää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä lisätä lapsen laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun riskiä. Lapsen terve kehitys edellyttää hoivaavaa huolenpitoa ja lapsen suojaamista haitalliselta stressiltä.

Tavoitteemme oli edistää lasta odottavien tai pienten lasten vanhempien mielenterveyttä sekä tukea heidän vanhemmuuttaan varhaisessa vaiheessa.

Vanhemmuuden ja vanhemman mielenterveyden tukeminen edistävät näyttöön perustuen lasten hoivaavaa huolenpitoa. Monet näyttöön perustuvat mielenterveyden edistämisen strategiat liittyvät siihen, että pienten lasten vanhempien mielenterveyttä ja vanhemmuutta tuetaan sekä lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä suojataan lapsen varhaisvaiheissa. Vanhemmuustaitoja ja vanhemman mielenterveyttä tukemalla voidaan todennäköisesti edistää lapsen ja vanhemman mielenterveyttä sekä väestön mielenterveyttä ajankohtaisesti ja pitkällä aikavälillä. Väestön mielenterveyttä voidaan parantaa sekä edistämällä mielenterveyshäiriöiden tunnistamista ja hyvää hoitoa, mutta myös ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöitä.

Kolumni jakaja 03

 

Mitä saavutimme?

Intervention kehitystyömme oli tuloksellista. Tuotimme sen pohjalta käsikirjan, jossa kuvaamme intervention jokaisen tapaamiskerran sisällön. Pilottiin osallistui seitsemän äitiä, joilla oli yksi tai kaksi lasta. Äitien kumppanit eivät osallistuneet interventioon, vaikka tämä mahdollisuus heille tarjottiin. Kieltäytyminen johtui muun muassa työkiireistä tai äidin omasta toiveesta osallistua tapaamisiin yksin. Kaikki äidit pysyivät mukana koko prosessin ajan, joten osallistujien sitoutuminen oli hyvää.

Äitien käsitys omasta tilanteestaan jäsentyi. Äidit pystyivät aiempaa paremmin tavoittamaan oman vointinsa, vanhemmuutensa ja käyttäytymisensä yhteyden lapsen käyttäytymiseen.

Alkutilanteessa äitien keskeisiä kuormituksen lähteitä olivat omaan jaksamiseen, parisuhteeseen ja lapsen käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Laadullisen palautteen perusteella intervention aikana äitien käsitys omasta tilanteestaan jäsentyi sekä mielikuvat perheestä rikastuivat ja muuttuivat myönteisemmiksi. Äidit pystyivät aiempaa paremmin tavoittamaan oman vointinsa, vanhemmuutensa ja käyttäytymisensä yhteyden lapsen käyttäytymiseen.

Äidit myös kykenivät paremmin tarkastelemaan, tunnistamaan ja sanoittamaan vanhemmuuteensa liittyviä paineita, omaa vaativuuttaan tai uupuneisuutta sekä vointiinsa ja voimavaroihinsa liittyviä tarpeita ja tekijöitä. Ammattilaisten arvioiden mukaan äitien vanhemmuus, voimavarat ja kyky tarkastella lapsen ikätasoista kehitystä sekä tunne- ja muita kehitystarpeita vahvistuivat.  

Kolumni jakaja 01

 

Mitä opimme?

Kehitystyömme tuotti toimivan intervention, joka pilotoinnin perusteella toimintatapa on mahdollista ottaa käyttöön osaksi kuntien peruspalveluja. Osallistujat hyötyivät keskusteluista, joissa pohdittiin vanhemmuutta ja voimavaroja. Luottamuksellinen ja turvallinen yhteistyösuhde intervention vaikuttavuustekijänä korostui myös etätapaamisissa.

Etäyhteyden etu on joustavuus; perheiden oli helppo sovittaa tapaamiset aikatauluihinsa sopiviksi. Etäinterventioon liittyi myös vähäisempi stigma verrattuna lähipalveluihin.

Pilotointi osoitti, että etäyhteyden avulla voidaan tutkia vanhemmuutta ja vanhemman voimavaroja sekä tarjota psykososiaalista tukea. Etäyhteyden välityksellä yhteistyösuhde voi muodostua turvalliseksi ja toimivaksi. Etäyhteyden etu on joustavuus; perheiden oli helppo sovittaa tapaamiset aikatauluihinsa sopiviksi. Vanhempien palautteen mukaan etäinterventioon liittyi myös vähäisempi stigma ja helpompi lähestyttävyys verrattuna lähipalveluihin.

Muutamassa perheessä etäinterventio ei ollut riittävä, vaan vanhempi tarvitsi enemmän tai pitkäkestoisempaa tukea sekä työskentelyä perheen kotona. Tarve perustui ammattilaisten tekemiin havaintoihin, mikä korostaa intervention toteuttajien ja perheen lähityöntekijöiden välistä yhteistyötä.

Intervention sisältöjen aiheet kattavat hyvin ja systemaattisesti vanhemmuuden, lapsen ikätasoisen kehityksen sekä vanhemman voinnin ja voimavarojen eri osa-alueita, mutta sisältöä on aiheellista soveltaa perheiden tarpeiden mukaan.

Toteuttaminen edellyttää  työtapaa, jossa suorien neuvojen sijaan vanhempaa ohjataan tutkimaan lapsen kokemusta sekä omaa kokemustaan arjen tilanteissa.

Interventiota toteuttavilta ammattilaisilta edellytetään kykyä tunnistaa vanhemmuuden sekä vanhemman voinnin ja voimavarojen yksilöllisiä haasteita, minkä vuoksi interventiota toteuttavilla tulee olla riittävä ammatillinen osaaminen ja tarvittava tuki tai työnohjaus. Intervention toteuttaminen edellyttää reflektiivistä työtapaa, jossa suorien neuvojen sijaan vanhempaa ohjataan tutkimaan lapsen kokemusta sekä omaa kokemustaan arjen tilanteissa. Vanhemmuuden sekä vanhemman voimavarojen vahvistuminen edellyttää, että vanhempi tunnistaa omia ja lapsen tarpeita, löytää uusia näkökulmia ja toimintatapoja sekä kokee toimijuutensa vahvistuvan. 

Kolumni jakaja 03

 

Päätoteuttajan sana

Valoa arkeen -interventio synnytti äideissä toiveikkuutta, kevensi pikkulapsiarjen kuormitusta ja onnistui ohjaamaan äitien huomiota merkityksellisiin asioihin vanhemmuudessa, voimavaroissa, lapsessa ja arjessa. Pilotointi vahvisti käsitystä siitä, miten iso merkitys varhaisella tuella on vanhempien voimavarojen tukemisessa ja vanhemmuuden taitojen kehittymisessä. Etäinterventio antoi vanhemmille mahdollisuuden osallistua prosessiin joustavasti työ- ja perhe-elämän keskeltä.

Osallistujille syntyi kokemus, että etänä toteutettavalla palvelulla saavutettiin luottamuksellinen ja turvallinen yhteistyösuhde, joka mahdollisti vanhemmuuden ja voimavarojen tarkastelun. Toteutus yhdessä neuvoloiden kanssa vahvisti käsitystä joustavasta palvelurakenteesta; palveluita voidaan tarjota perheille joustavasti ja perheiden tarpeiden mukaisesti.

 

Valoa arkeen
Aikuis- ja lastenpsykiatri Heidi Jussila (vas.) sekä aluepäällikkö, sairaanhoitaja Anna Isotalo-Peltonen.

 

LISÄTIETOJA

mieliteko@kuopio.fi 

Toimenpiteeseen liittyvät artikkelit

Uutinen | Hyvinvointi

Vanhemmuutta tukemalla voidaan suojata jopa lapsen aivojen kehitystä

31.5.2022 | Katja Hedberg

Mieliteko-ohjelma mahdollistaa Lapinlahdella ja Kuopiossa ainutlaatuisen vanhemmuuden tuen pilotin. Tavoite on tukea vanhemmuutta ja vanhempien mielen hyvinvointia ja luoda uusi toimintamalli kuntiin....