Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, mitä teet, kun unelmoit?
Unelmointi ei ole haihattelua tai pilvilinnojen rakentamista. Kun unelmoimme, kuuntelemme omia tarpeitamme ja rakennamme itsellemme kuvaa tulevaisuudestamme.
Jos osaamme kuvitella tulevaisuuteemme hyviä ja tavoiteltavia asioita, hyvinvointimme lisääntyy.
Opetellaan yhdessä ymmärtämään haaveiden merkityksellisyyttä ja raivaamaan unelmoinnille aikaa. Näin luomme myönteistä tulevaisuuskuvaa koko maakunnallemme.
Unelmointi vaatii aikaa, pysähtymistä – ja rohkeuttakin. On lohdullista tietää, että tutkijoiden mukaan unelmointia voi harjoitella ja oppia. Unelmointi on tärkeä taito. Se on ensi askel siihen suuntaan, että ryhdymme myös toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta.
Unelmointi voikin parhaimmillaan tarjota elämällemme aivan uuden suunnan.
Eikä unelmointi ole vain hyödyllistä, se on hauskaa ja ilmaista. Ja mahdollista meille kaikille.
Kaikki unelmat eivät toteudu, se on selvää. Mutta jo matka kohti unelmaa voi olla vahvistava ja opettavainenkin kokemus. Unelmointi nimittäin auttaa tuntemaan itsemme sekä tarpeemme paremmin ja sitä kautta myös selviämään arjessa paremmin.
Unelmoinnilla on tärkeä yhteys mielemme hyvinvointiin. Oleellinen osa hyvinvointia kun on tunne siitä, että pystymme itse ohjaamaan kulkuamme kohti hyvää elämää.
Unelmointi on osoitus myös siitä, että meillä on kyky nähdä tulevaisuudessa toivoa. Unelmointi voikin jossakin elämäntilanteessa olla ratkaisevan kannatteleva asia arjessamme.
Tutkimuksissa on todettu, että unelmointi aktivoi aivojemme tiedollista aluetta ja ruokkii lisäksi luovuuttamme. Luovuus nimittäin syntyy aivojen unelmointi- ja tietoverkostojen yhteistyönä. Kyllä, aivoissamme todellakin on aivan tietyt alueet, jotka aktivoituvat, kun unelmoimme.
Tutkimukset kertovat jopa, että mitä enemmän ihminen unelmoi, sitä luovempi ja myös älykkäämpi hän on.
Unelmointihan on taito, jossa ei ole rajoja. Unelmointi itsessään on joskus tärkeämpää kuin itse unelman toteutuminen. Mahdottomista asioistakin unelmointi voi jo ruokkia luovuuttamme.
Millaista olisi elämä ilman unelmia, ilman myönteisiä mielikuvia tulevaisuudesta? Millaisia ihmisiä olisimme, jos meiltä puuttuisi taito unelmoida?
Arkemme ja koko elämämme muuttuisivat hyvin todennäköisesti näköalattomaksi. Tavoiteltavat asiat katoaisivat, samoin merkityksellisyys elämästä. Tunne-elämämme kaventuisi, ja hyvinvointimme laskisi.
Ruokitaan siis unelmiamme, annetaan niille siivet. Parhaimmillaan ne osoittavat meille askelia kohti tulevaisuutta ja sitä elämää, joka juuri meille on hyvä. Ja joka saa meidät tässä hetkessä voimaan paremmin.