ABC-malli kukoistaa Lapinlahdella: "Mielen hyvinvointiin ei voi satsata liikaa"

Teksti ja kuvat: Markus Laakso

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina, mutta niiden ennaltaehkäisyyn löytyy työkaluja.

Lapinlahti on ensimmäisenä pohjoissavolaisena kuntana ottanut käyttöönsä Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin jalkauttaman Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin, jonka avulla mielenterveyden teemat juurrutetaan osaksi arkea.

Mallin avulla on tarkoitus lisätä hyvinvointia, tiivistää yhteisöllisyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen kahdeksan vuoden aikana, ja vuodesta 2020 saakka ne ovat olleet yleisin syy sairauspoissaoloihin. Valtakunnallisesti niiden vuosittaiset kustannukset ovat yli miljardi euroa. Haasteet eivät korjaudu itsestään, vaan niiden korjaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

”Mielen hyvinvointi on niin tärkeä aihe, ettei siihen voi satsata liikaa."

Lapinlahti on ensimmäisenä pohjoissavolaisena kuntana alkanut juurruttaa Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallia osaksi koko henkilöstönsä toimintaa. Malli perustuu tieteelliseen näyttöön ja kuuluu Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeeseen, jonka Itä-Suomen yliopiston jalkauttaa pohjoissavolaisiin organisaatioihin.

”Mielen hyvinvointi on niin tärkeä aihe, ettei siihen voi satsata liikaa. Kun työtekijät voivat hyvin ja jaksavat paremmin, sillä on vaikutusta myös työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. On lisäksi kivempi käydä töissä, kun kaikilla on hyvä olla”, sanoo kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen.

Jokaisella on vastuu hyvinvoinnistaan

Malli tukee mielenterveyden edistämistä niin väestötasolla kuin pienemmissä kohderyhmissä. Sen peruspilarit – Act (toimi), Belong (osallistu) ja Commit (omistaudu) – kannustavat aktiiviseen toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Se ei tarjoa ratkaisua olemassa oleviin ongelmiin, vaan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Mallin avulla mielen hyvinvoinnin teemat sisällytetään näkyvästi organisaation päivittäiseen toimintaan.

”Työhyvinvointikyselyidemme tulokset ovat olleet aika hyviä, joten meillä ei ole akuuttia tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin, mutta mielen hyvinvointi on tärkeää pitää esillä. ABC-mallin kautta on helppo tarkastella organisaatiokulttuuria. Se muistuttaa, että meillä jokaisella on vastuu niin omasta kuin työyhteisömmekin hyvinvoinnista – vastuu olla aktiivinen”, Ruotsalainen summaa.

"Meillä jokaisella on vastuu niin omasta kuin työyhteisömmekin hyvinvoinnista."

Lapinlahden hallintojohtaja Ulla Nikulainen muistuttaa, että mielen uupuminen on hälytysmerkki, johon kannattaa reagoida välittömästi. ABC:n avulla kuntaorganisaatio rohkaisee työntekijöitään puhumaan avoimesti mielen hyvinvoinnin häiriöistä, mikä edesauttaa työyhteisöä tunnistamaan uupumisen merkit ajoissa.

”Tavoite on lisätä hyvinvointia, edistää työssä jaksamista ja tarjota työkalut omasta mielenterveydestään huolehtimiseen. Suurin saamamme oivallus lienee se, että olemme aiemminkin tehneet töitä mielen hyvinvoinnin eteen, mutta emme suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Mallin kautta teemme asioita näkyväksi”, Nikulainen sanoo.

Lisääntynyttä hyvinvointia ja väheneviä sairauspoissaoloja

Viimeisimpään ABC-työpajaan osallistui 120 Lapinlahden perusopetuksen ja lukion työntekijää, ja esihenkilötyöpajoihin on osallistunut 28 henkilöä. Malli on tarkoitus jalkauttaa koko kunnan henkilöstölle.

”Esimerkiksi sivistyspuolelle ABC sopii loistavasti, mutta käsillä työskenteleville ja maskuliinisemmille yksiköille se saattaa tuntua vieraammalta. Isossa kuvassa malli on kuitenkin otettu hienosti vastaan”, Ruotsalainen arvioi.

Pyrkimys juurruttaa ABC luonnolliseksi osaksi organisaatiokulttuuria ilman, että henkilöstön täytyy aktiivisesti miettiä, mitä mallin nimen kirjaimet tarkoittavat.

”En usko julistuksiin, vaan pitkäjänteiseen tekemiseen ja toimintatapojen hienosäätöön."

”En usko julistuksiin, vaan pitkäjänteiseen tekemiseen ja toimintatapojen hienosäätöön, jotka ovat jo tuottaneet meille hyvää tulosta työhyvinvoinnin osalta. Mallin ydinviesti on se, että kaikki ymmärtävät olevansa arvokkaita työyhteisön jäseniä ja sitoutuvat yhteiseen tekemiseen. Siitä syntyy hyvä yhteisö”, Ruotsalainen sanoo.

Mielen hyvinvoinnin ABC -työpajat ovat kunnalle maksuttomia, sillä ne sisältyvät Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeeseen, jossa Lapinlahti on mukana. Kuluja koituu ainoastaan työajasta, jonka henkilökunta käyttää osallistuessaan työpajoihin.

”Uskon, että nämä kulut maksavat itsensä takaisin. Jos työntekijä ei voi hyvin, se käy myös kalliiksi. Tavoite on, että ABC:n myötä poissaolot vähenisivät ja hyvinvointi lisääntyisi, mikä näkyy myönteisesti myös kustannuksissa”, Nikulainen sanoo.

Ohjausta täydellä sydämellä

Mika Ruotsalainen ja Ulla Nikulainen kuvailevat Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin projektipäällikkö Anne Surakan ja projektikoordinaattori Hanna Tervon vetämiä työpajoja innostaviksi ja oivalluksia tarjoaviksi.

”Kokemuksemme ABC:stä ovat hyvin myönteiset.”

”Minulta on pari kuntaa kysynyt suositusta ABC:sta, ja suosittelin sitä heille pyyteettömästi. Emmehän me viihtyisi työpajoissa, jos vetäjät eivät tekisi tätä täydellä sydämellään. Pallo on nyt osittain meillä muovata tätä eteenpäin”, Nikulainen pohtii.

”Kokemuksemme ABC:stä ovat hyvin myönteiset”, Ruotsalainen sanoo. ”Kannustin itse asiassa Leppävirtaa liittymään mukaan, ja kunnanjohtaja innostui asiasta keskustelumme pohjalta.”

Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi ja Leppävirran kunta aloittivat ABC-mallin yhteiskehittämisen tällä viikolla.

Hyvinvoiva henkilöstö on työnantajan tärkein voimavara

Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamalli on otettu käyttöön Varpaisjärven koulussa. Rehtori Marjo Jalkalan mukaan se tarjoaa konkreettisia keinoja työssä jaksamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

”Malli on vahvistanut ajatustani siitä, että hyvinvoiva henkilöstö on työnantajan tärkein voimavara”, Jalkala tiivistää.

Opetushenkilöstö on ottanut mallin vastaan myönteisesti, ja se on korostanut yhteisen keskustelun sekä mielen hyvinvoinnin jatkuvan esille pitämisen tärkeyttä. Yhdessä on syntynyt uusia virkistysideoita, kuten käsityökerho, yhteiset liikuntatuokiot ja porinakahvit.

"Hyvinvointiin vaikuttaminen on jokaisen omissa käsissä."

”Työyhteisön jäsenten tarpeet ja toiveet ovat erilaisia. On tärkeää todeta se ääneen ja huomata ihmisten erot, jotta ymmärrämme toisiamme paremmin. Kunkin on löydettävä omaa hyvinvointia tukevat keinot, sillä hyvinvointiin vaikuttaminen on jokaisen omissa käsissä”, Jalkala muistuttaa.

Jalkala on kehittänyt ABC-mallin pohjalta oman johtamisen työkalun, joka kuvaa lukuvuoden rakennetta. Sen pohjalla on ajatus, että hyvinvoinnin kulttuuria rakennetaan yhdessä prosessina.

"ABC lisää yhteisöllisyyttä sekä turvallisuuden ja luottamuksellisuuden ilmapiiriä."

”Esihenkilötyöpajat saivat minut pohtimaan, millaiset teemat nousevat esiin mielen hyvinvoinnista ja työkulttuurista puhuttaessa. Huomasin, että samat teemat toistuvat riippumatta henkilöstön tehtävistä”, Jalkala kertoo.

Työkalun avulla tarkastellaan kunkin omaa roolia: miten työntekijä voi itse vaikuttaa omaan ja koko työyhteisön hyvinvointiin.

”Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukasta, palvelulupausten mukaista palvelua kuntalaisille. Meillä se tarkoittaa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Uskon, että ABC-malli lisää työyhteisössämme yhteisöllisyyttä sekä turvallisuuden ja luottamuksellisuuden ilmapiiriä”, Jalkala sanoo.