Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa

Mieliteko 2.0: Työ ja mielen hyvinvointi | Työhyvinvointi | Lyhyet jutut | 18.6.2024 | Katja Hedberg

Ärsyttääkö työkaverisi tänään – ehkä se johtuukin omasta vireystilastasi

Jaa artikkeli

Nuori mies pitää esitelmää.
”Jo kymmenen minuutin rentoutuminen työpäivän keskellä voi rauhoittaa vireystilaa ja tämän kautta lisätä tehoa sekä tuottavuutta. Kuinka monella työpaikalla tällainen on kuitenkaan aidosti mahdollista ja sallittua? Vai pidetäänkö tällaista laiskotteluna”, Mikko Niiranen haastaa niin työntekijöitä kuin työnantajia pohtimaan. KUVA: Markus Laakso

Työnantaja: Jos haluat hyvinvoivan ja osaavan työyhteisön, tarjoa työntekijöillesi mahdollisuuksia vireystilan säätelyyn.

Työntekijä: Opettele tunnistamaan ja säätelemään vireystilaasi, voit olla vahvin valttikortti uutta pestiä hakiessasi.

Siinä äärimmilleen viety tiivistys tärkeästä tietopaketista, jonka psykofyysinen fysioterapeutti Mikko Niiranen tarjosi kuulijoilleen Kuopion torin tanssiteltassa, jossa Mieliteko toteutti koko päivän pituisen ohjelmallisen osuuden osana Kuopio Dance Festival Finland -tapahtumaa.

Vireystila ei jää työkavereilta huomaamatta.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Niiranen teki selväksi, kuinka vahvasti vireystilamme heijastuu työtehoomme. Kun vireystila on alhainen, emme selviä päättelykykyä vaativista tehtävistä ainakaan ihanteellisesti. Ylivireinä taas käymme niin sanotusti kierroksilla: tarkkaavaisuutemme kapenee ja huomiomme kiinnittyy epäoleellisiin asioihin.

”Vireystilalla on iso vaikutus hyvinvointiimme mutta myös sosiaalisuuteemme ja ylipäätään siihen, kuinka tulemme ihmisten kanssa toimeen”, hän toteaa

Vireystila on siitäkin jännä juttu, että työkavereilta se ei jää huomaamatta.

”Ylivireisinä saatamme olla äkkipikaisia ja vaikeasti lähestyttäviä. Emme ehkä kestä muiden työkavereiden herättämää ärsykettä. Alivireisenä taas emme keskity muiden puheeseen ja voimme olla välinpitämättömiä, jopa asiakastilanteessa.”

Nainen ja mies istuvat vierekkäin tuoleilla. Silmät ovat kiinni. He tekevät kehontuntemuksen harjoittelua.
”Pikavoittoja ei ole tarjolla, kun omaa vireystilaa haluaa oppia säätelemään. Tulosta syntyy kuitenkin harjoittelemalla” Mikko Niiranen kertoi ja veti kuulijoilleen myös kehollisen harjoittelun. Harjoituksen toteutti myös Niirasta haastatellut, lehtori Hanna Seppänen Mieliteon Savonia-ammattikorkeakoulun tiimistä. KUVA: Markus Laakso

Harjoittelu tekee mestarin

Mikko Niirasella on vireystilaan lohduttava viesti – sitä voi hallita.

”Tai ainakin säädellä”, hän vakuuttaa.

Mutta tämä vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Niiranen suosittelee asiasta kiinnostuneille erityisesti kehotietoisuuden harjoittelua.

”Kehollisilla menetelmillä voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin”, hän vakuuttaa.

Ja näin harjoittelu sujuu:

”Kun vireystila on matala, nouse ylös, hengitä syvään sisään ja voimakkaasti ulos. Tee laajoja dynaamisia liikkeitä. Venyttele. Käy kyykyssä”, Niiranen listaa kikkoja, joiden pitäisi toimia.

”Jos vireystila on korkea, hengitä rauhallisesti ulos. Huokaile. Jännitä nopeasti kaikkia lihaksiasi. Jos mieli keskittyy edelleen vain kielteiseen, pura tunnettasi vaikka työntämällä seinää.” 

Vireystilan säätely on hyvin yksilöllistä – mikä toimii yhdellä, ei auta toista ehkä ollenkaan. 

Miten lohduttava viesti - vireystilan säätelyä voi harjoitella.

Ja ennen kuin voi edes aloittaa harjoittelun, oma vireystila pitää tunnistaa. Samoin syyt sen taustalla.

”Joskus vireystila voi kummuta hyvinkin kaukaa  menneisyydestä”, Niiranen yllättiää

Vireystilan säätely on kuitenkin hyödyllinen taito.

”Kuin vireystila on hyvä, uusien taitojen oppiminen sujuu paremmin.”

Niirasta haastatteli tanssiteltassa Mieliteon Savonia-ammattikorkeakoulun tiimistä lehtori Hanna Seppänen. Hän halusi kuulla Niirasen mielipiteen myös älykellojen ja älysormusten tehosta oman vireystilan seuraamisessa.

”Me pyrimme ulkoistamaan hyvinvoinnistamme huolehtimisen. Meille sopii, että joku toinen kertoo, mitä meille kuuluu ja mitä meidän kulloinkin pitäisi tehdä. Tässä on vaara, että palautuminenkin voi mennä suoriutumisen puolelle. Teknologian pitäisi kuitenkin pysyä isännän sijaan renkinä”, Niiranen painotti.