Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg
Kunnanjohtaja Pasi Marjakankaan lääkkeet hyvinvointiin ovat liikunta, hyvät perhesuhteet, terveellinen ruoka sekä kulttuuri monipuolisesti nautittuna.
Hän pohtii, josko Pohjois-Savon korkeiden mielenterveysindeksien takana on yhdessäolon ja kohtaamisten puutetta sekä minäkuvassa olevaa turhaa vaatimattomuutta.
Kuusi viikkoa Keiteleen kipparina – ja Pasi Marjakangas osaa nostaa jo ylpeydenaiheita vajaan kahden tuhannen asukkaan kunnasta.
”On ollut vaikuttavaa huomata, kuinka paljon näin pienessä kunnassa on elinvoimaista ja kasvavaa teollisuutta”, hän iloitsee ja mainitsee kirkkaimpina esimerkkeinä puuta jalostavan Keitele Groupin ja kattoristikoita valmistavan Sepa Oy:n sekä niiden työntekijämäärän. Yritykset työllistävät yhteensä lähes 600 ihmistä.
Iso yllätys ollut myös Keiteleen työpaikkojen omavaraisuuden aste.
”Se on 133 prosenttia. Valtakunnallisestikin kova luku.”
”Työpaikkojen omavaraisuusaste on 133 prosenttia. Valtakunnallisestikin kova luku.”
Yritysvierailuillaan Marjakangas on nähnyt, mitä luku tarkoittaa arjessa:
”Monessa paikassa on luvassa investointeja ja kasvusuunnitelmia. Ne pitävät kunnan elinvoimaisena.”
Marjakangas on totta kai nähnyt kunnan raitilla senkin, mitä tarkoittaa kuntalaisten alati supistuva joukko.
”Tyhjilleen jääneitä taloja, haasteita kaupallisessa palveluvarustuksessa”, hän mainitsee.
Keiteleellä asuu 1979 ihmistä. Heistä yli 40 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Palveluista kertoo, että toissa viikolla kunnan ainoa kirjakauppa pisti ovensa säppiin. Jos nyt mielii kirjaostoksille, lähin kauppa löytyy Viitasaarelta, reilun 40 kilometrin päästä.
”Toisaalta meillä on kaksi isoa ruokakauppaa, eli kaupallista ostovoimaakin löytyy. On pankki, kahvila-ravintola, rautakauppa ja apteekki, kunnan omista palveluista puhumattakaan”, Marjakangas poimii helmiä kunnan tarjonnasta.
Kun Keitelettä kolme vuotta johtanut Emilia Savolainen valittiin viime syksynä Pieksämäen kaupunginjohtajaksi ja uuden johtajan pesti avautui, kuntalaiset listasivat Keiteleen kunnan somevideolla hyvän kuntajohtajan ominaisuuksia:
Hän on hauska ja kiltti, mukava ja sosiaalinen, tasapuolinen, rohkea ja avarakatseinen, haasteita pelkäämätön, yhteistyökykyinen, eteenpäin katsova, energinen ja ajan tasalla oleva”, kuntalaiset määrittivät.
”Vaativa lista, mutta useimmat noista täytän”, Pasi Marjakangas sanoo.
Ottaessaan Keiteleen kunnanjohtajan pestin vastaan, Marjakangas ei tiennyt lähtevänsä maamme sairaimpaan maakuntaan. Kansallisen terveysindeksin raskaat maakuntaluvut ovatkin yllätys.
”Pohjois-Savon sisäisessä vertailussa pärjäämme aika hyvin.”
”En osannut ajatella, että Pohjois-Savo on se kaikkein sairain. Olisin veikannut ykköseksi Kainuuta tai Pohjois-Karjalaa.”
Keiteleen mielenterveysindeksi on kahdessa viimeisimmässä mittauksessa kasvanut eli mennyt huonompaan suuntaan ja on nyt 137,5. Koko maan listalla se riittää sijalle 269, kun kuntia on 294. Indeksiin lasketaan mukaan muun muassa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat.
Kokonaissairastavuuden indeksiluvullaan 119,8 Keitele on sijalla 272. Indeksiin kootaan alueelliset tiedot yhdeksästä sairaudesta, joita ovat muun muassa aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, sepelvaltimotauti, diabetes ja syövät.
Työkyvyttömyysindeksi 135,1 vie Keiteleen sijalle 214. Indeksi kertoo, minkä verran kunnassa on ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä, yli 90 päivän sairauslomilla tai ammatillisessa kuntoutuksessa.
”Suomen mitassa olemme heikoissa kantimissa, mutta Pohjois-Savon sisäisessä vertailussa pärjäämme aika hyvin”, Marjakangas näkee valoisan kulman.
Pasi Marjakangas, 59, on lähtöisin Ylivieskasta. Hän on työskennellyt kunnanjohtajana Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä ja Nivalassa ja Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa. Etelä-Savossa Juvalla hän on ollut hallintojohtaja.
Johtajakokemusta hän on saanut myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallintojohtajana ja henkilöstöjohtajana sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintojohtajana.
Koti on ollut välillä myös Jyväskylässä ja Tampereella.
”Isossa kuvassa suomalaiset ovat kaikkialla hyvin samanlaisia, vaikka pieniä alueellisia eroja toki on”, hän näkee ja toteaa, että esimerkiksi eteläpohjalaisuus on erilaista kuin pohjoispohjanmaalaisuus.
"Oman itsensä ja tekemisensä pienentäminen voi vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin."
”Eteläpohjalaisuuteen kuuluu, että itseään ei pienennetä. Siellä ollaan puheissa juuri sen kokoisia kuin ollaan ja osataan tuoda esille omat hyvät ominaisuudet. Sellainen saattaa vaikuttaa itsekehulta, vaikka ihmiset eivät sitä sellaiseksi lainkaan tarkoita.”
”Etelä-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle muuttaneet tuttuni pitävät mielellään juuriaan esillä ja puhuvat omaa murrettaan. Se kertoo, että itsetunto on kohdillaan. Tästä moni muu heimo voisi ottaa oppia.”
Savossa asuessaan Marjakangas on havainnut, että savolaisuuteen liittyy eräänlainen vaatimattomuus.
”Tähän ei olisi lainkaan syytä.”
Hän näkee, että oman itsensä ja tekemisensä pienentäminen voi vaikuttaa ihmisen ja koko yhteisön hyvinvointiin.
”Yhteisö vahvistaa omakuvaa. Se, ettei suostu pienentämään itseään, ei tarkoita epäkohtien piilottamista vaan jopa päinvastoin, niiden tuomista rohkeasti esille.”
Pasi Marjakankaan mielestä ihmisten kohtaaminen, yhdessäolo ja avoin puhe liittyvät kiinteästi mielen hyvinvointiin. Jo tämänkin takia Pohjois-Savon korkeat mielenterveyden indeksiluvut yllättivät hänet.
”Puheliaisuus on mielikuvissani ollut savolaisuuden syvintä ydintä. Onkohan niin, että puheliaisuus on täällä vähentynyt eikä olekaan enää osa savolaisuutta”, hän pohtii.
”Savolaisten huonovointisuudelle ei liene tieteellistä selitystä, mutta voisiko taustasyitä olla se, että aikaa vietetään yhä enemmän älylaitteiden seurassa, ja toisten ihmisten kohtaaminen jää liian vähäiseksi.”
”Puheliaisuus on mielikuvissani ollut savolaisuuden syvintä ydintä.”
Marjakankaan omakohtaiseen hyvinvointiin tehokas lääke on liikunta. Hän liikkuu säännöllisesti ja niin usein, kuin työkiireiltään ehtii.
”Liikunta on tärkeä vastapaino työlleni. Kesällä pyöräilen, talvella hiihdän ja ympäri vuoden kävelen. Keiteleellä ladut ja luistelubaanat ovat upeassa kunnossa. Ulkopaikkakuntalaisetkin käyvät täällä hiihtämässä”, hän innostuen kertoo.
Kunnossa olevat perheasiat, terveellinen ravinto ja kulttuuri – siinä muut Marjakankaan hyvinvointia lisäävät asiat.
”Olen aika kova kulttuurin ystävä. Lukeminen, elokuvat ja monipuolinen musiikki tuottavat mielihyvää.”
Marjakangas näkee, että kunnanjohtajakin voi pestissään luoda hyvinvointia kuntalaisille, ainakin pienissä määrin.
”Oma esimerkki vaikuttaa jo paljon. Kiertäväksi hyvinvointivalmentajaksi aika ei riitä, mutta voin huolehtia omalta osaltani, että oman kunnan ja hyvinvointialueen palvelut tukevat kuntalaisten terveyttä sekä hyvinvointia.”
Keskiviikkona 26.3. Mieliteko esittelee toimintaansa Keiteleellä Wanhan meijerin tiloissa osoitteessa Wanha Meijeritie 6 klo 17.30-19. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa ovat mukana Mieliteon Kuopion kaupungin tiimin muutosvalmentaja Pia Koponen ja projektipäällikkö Liisa Pietikäinen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun tiimistä projektipäällikkö Tanja Moilanen. Koponen luennoi tilaisuudessa palautumisesta ja jaksamisesta. Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Keiteleen kunnan kanssa. Kuntaa edustaa hallintosihteeri Eerika Korhonen-Pellikka.