Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

#Halataanko: Kosketus on morfiinia tehokkaampi kivunlievittäjä

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg, kuvat: Sini Pennanen 

Kosketuksella on hätkähdyttävän iso vaikutus aivojemme toimintaan ja mielemme hyvinvointiin.

Tutkimusten mukaan kehomme on biologisesti ohjelmoitu tarvitsemaan helliä kosketuksia. Silittäminen poistaa kipua, laskee verenpainetta ja jopa pidentää elinikäämme.

Kutsumme sinut mukaan Halataanko?-kampanjaamme luomaan uudenlaista läheisyyden, välittämisen ja myötätuntoisen kohtaamisen kulttuuria Pohjois-Savoon. 

 

Nainen on lähekkäin koiransa kanssa.

Tutkimukset kertovat, kuinka monipuolisella tavalla halaaminen ja hellä silittely vaikuttavat terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Myös lemmikin silittämisellä on terveysvaikutuksia ihmiselle.

 

Miksi julistamme Mieliteko-ohjelmassa halaamisen ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä? Miksi käynnistämme Halataanko?-kampanjan? Onko tämä liian rohkeaa hetkessä, jossa koronavirus ei ole kokonaan taltutettu?

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyimme toteuttamaan kampanjamme. Toisen ihmisen läheisyys on meille tutkimusten perustella niin merkittävää ja jopa elintärkeää, että näemme kampanjalla suuren merkityksen myös tässä hetkessä.

Voit nauttia kampanjastamme, vaikket vielä uskaltaisi halata muita. Jo tietoisuus kosketuksen voimasta ja vaikutuksesta opettaa meitä ymmärtämään itseämme – ja toisiamme - paremmin.

Halaaminen on tapa osoittaa välittämistä ja kiitollisuutta. 

Halataanko?-kampanja on luonteva jatko Puhutaanko?-kampanjallemme. Yksi selitys pohjoissavolaisten korkealle mielenterveyssairastavuudelle ja runsaalle päihteiden käytölle löytyy maakuntamme ylisukupolvisesta puhumattomuuden kulttuurista, jonka haluamme murtaa.

Osana tätä murrosliikettämme näemme tärkeänä luoda maakuntaamme uudenlaista, välittävää ja myötätuntoista kohtaamista. 

Tutkittu tieto kertoo, että halaaminen tekee meille hyvää. Se on tapa osoittaa toisillemme välittämistä ja kiitollisuutta, mutta myös torjua yksinäisyyttä. Ja vieläkin enemmän: hellä kosketus voi lievittää kipua, vahvistaa immuunijärjestelmää ja jopa pidentää elinikää.

 

Kaksi miestä metsässä, toinen taputtaa toista olkapäälle.

Kosketuksella voimme ilmaista lukuisia tunteita – toveruutta, välittämistä, lohduttamista, luottamusta ja kiintymystä. 

Halaus lohduttaa, tutkitusti

Kosketuksen vaikutusta hyvinvointiimme on tutkittu pitkään. Jostakin syystä puhumme kuitenkin hyvin vähän siitä, kuinka merkittävällä tavalla kosketus vaikuttaa mielialaamme, terveyteemme ja ihmissuhteisiimme – siis koko elämäämme.

Kuunnellaanpas asiantuntijoita:

Oxfordin yliopiston evoluutiopsykologian emeritusprofessori Robin Dunbar kertoo tekemiensä tutkimusten  perusteella, että kevyt kehon silittely saa aivoissamme aikaan suuren endorfiiniryöpsähdyksen. Endorfiinit ovat kehomme välittäjäaineita, joilla on opiaattien kaltainen kipua lievittävä vaikutus.

”Endorfiinit ovat 30 kertaa morfiinia tehokkaampia kivunlievittäjiä. Psyykkistä ja fyysistä kipua käsitellään samoilla aivoalueilla. Siksi endorfiinit lievittävät molempia ja siksi halaus lohduttaa”, Dunbar kertoo.

Ihminen on jopa biologisesti ohjelmoitu tarvitsemaan helliä kosketuksia, ja siksi jokaisella meistä on kyky aistia niitä.

Neurotutkija Rebekka Böhme Linköpingin yliopistosta kuvaa tuntoaistiamme elintärkeäksi:

”Ilman sitä emme selviydy hengissä. Kosketus luo turvallisuutta ja läheisyyttä sekä välittää lohdutusta ja mielihyvää.”

 

Kaksi naista istuu sohvala juttelemassa.

Tutkimusten mukaan kosketuksen kokeminen on terveyden kannalta yhtä tärkeää kuin ravinto.

 

Kosketus – yhtä tärkeää kuin ruoka

Jos haluat perehtyä koskettamisen voimakkaisiin ja ihmeellisiinkin vaikutuksiin, suosittelemme katsomaan Yle Areenasta dokumentin Kosketuksen voima. 

Ohjelmassa tuodaan esille tiedemaailmassa löytyneitä, pysäyttäviä tuloksia: Kosketus on meille elintärkeää – yhtä tärkeää kuin ilma tai ruoka.

Kosketusaistia 1990-luvun alusta lähtien tutkinut professori Martin Grunwald Leipzigin yliopistosta toteaa ohjelmassa, että kosketusaisti on olennainen osa ihmisen elämää. Hän uskoo, että jos joutuu olemaan liian kauan ilman kosketuksia, siitä voi seurata ruumiillisia ja henkisiä vaurioita.

”Yksinäisyydellä voi olla yhtä vakavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla ja alkoholilla”, hän toteaa.

Miksi taputamme toisiamme selkään? 

Neurotutkija Francis McGlone Liverpoolin John Moores -yliopistosta on omistautunut tutkimaan ihmisen ihossa olevaa CT-hermosolutyyppiä, joka reagoi hellään kosketukseen. CT-soluja on ihmisen kehossa paljon enemmän selässä kuin käsivarsissa. McClonella on tähän kiinnostava selitys:

”Emme voi silittää ja taputtaa selkäämme itse. Tarvitsemme siihen toisen ihmisen. Tämä on todiste siitä, että koskettamisella on sosiaalinen merkitys. Aivot oppivat, kosketammeko itse itseämme vai tekeekö sen joku muu”, hän sanoo.

”Yksinäisellä ihmisellä on 45 prosentin riski ennenaikaisen kuolemaan. Silti kukaan ei tunnu tiedostavan, että yksinäisiltä puuttuu kosketus”

 

Koira nuolaisee isäntänsä poskea.

Myös lemmikin silittäminen tekee hyvää, se laskee muun muassa verenpainetta.

 

Kosketus vie stressin ja lisää elinvuosia

Psykologian professori Beate Ditzen Heidelbergin yliopistosta Saksasta on todistanut tutkimuksillaan, että kosketus lievittää tehokkaasti akuuttia kipua.

”Kun koehenkilömme saivat sähköisen tai lämpimän ärsykkeen ja tunsivat kipua, kosketus saattoi lievittää sitä välittömästi.”

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta on samalla linjalla:

”Yksinäisyyttä on tutkittu aivojenkin näkökulmasta. Pitkään jatkuva vastentahtoinen yksinäisyys näyttää aktivoivan samoja alueita, joissa aivot prosessoivat kipua”, hän toteaa Aivoliiton haastattelussaan. 

Aalto-yliopistossa sekä Oxfordin ja Linköpingin yliopistoissa tutkijatohtorina työskennellyt Juulia Suvilehto on tuonut esille, että yksi parhaiten tunnettuja kosketuksen terveysvaikutuksia on stressin lieveneminen. Hänen mukaansa kosketuksella on huimia vaikutuksia: verenpaine laskee ja kortisolihormonin tasot madaltuvat.  Hyvää oloa aiheuttavat opioidit, läheisyyshormoniksi nimetty oksitosiini sekä mielialaamme ylläpitävä välittäjäaine serotoniini aktivoituvat. 

Tutkimusten mukaan pariskunnat, joiden oksitosiinitasot ovat pysyneet pitkään korkeina, elävät pidempään. Heillä on matalampi verenpaine sekä parempi kivunsieto- ja oppimiskyky.

Suvilehdon mielenkiintoisista ajatuksista ja tutkimustuloksista voit lukea verkostamme pian, kun julkaisemme hänestä laajan haastattelun.

Tutkimus lohduttaa myös yksinäistä

Entä jos ei halua tai uskalla halata muita? Entä jos kaipaa läheisyyttä ja silityksiä, mutta lähellä ei ole ihmisiä, joita halata?

Tutkimukset tuovat lohtua näihinkin tilanteesiin. Esimerkiksi verenpaine laskee myös, kun silittää lemmikkieläintä. Kosketuksen terveysvaikutuksista osa toteutuu pitämällä sylissä pehmoleluakin. Kosketuksen kaipuuta voi hoitaa myös käymällä hierojalla, kosmetologilla ja kampaajalla.

Lohdullinen on tieto siitäkin, että toisin kuin monia muita aisteja, kosketusaistia voi elvyttää ja kehittää vanhuudessakin. Vielä siinäkin vaiheessa, kun yhteys muihin ihmisiin on kadonnut, silittely voi synnyttää tärkeää turvallisuutta vanhuksen olotilaan.

Saimme Halataanko?-kampanjaan mukaan neljä yhteistyökumppania, joiden kanssa jaamme yhteisen arvomaailman. Kampanjamme tuleekin sinua vastaan muun muassa Kauppakeskus Matkuksessa, Kuopion kaupunginteatterissa, sekä LähiTapiola Savon ja Osuuskauppa PeeÄssän toimipisteissä.

Tutustu Halataanko-sivuumme Halataanko-sivuumme ja tule mukaan kampanjaamme osallistumalla valokuvakilpailuumme, joka kestää 5. joulukuuta asti.