Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
Kovat ovat luvut: YouTube-kanavalla 6 000 videota ja 62 300 tilaajaa.
Kun uusi Metsa Man -video ilmestyy, sitä katsotaan tunnissa pari tuhatta kertaa, ainakin. Vuorokaudessa katsojia on parhaimmillaan 100 000, kuukaudessa puolitoista miljoonaa.
Tässä jutussa Tuusniemen tubettaja Metsa Man eli Timo Juvonen puhuu vain vähän videoistaan ja paljon enemmän mielen hyvinvoinnista. Hän kertoo näkemyksensä siitä, miksi pohjoissavolaiset ja varsinkin tuusniemeläiset ovat maamme sairaimpia ihmisiä.
Juvosella on painava syy myös sille, miksi hän innostui Mieliteon Kuopion tiimin ehdotuksesta lähteä Mielitekomatkalle Rauhalahti Kuopio Maraton -tapahtumaan.
Tie kapenee kapenemistaan. Lopulta hiekkasuoran päässä seisoo sympaattinen punainen puutalo, ympärillään iso pihapiiri konehalleineen ja muine rakennuksineen.
Kosulan kylä. Tuusniemen keskustasta 33 kilometriä.
Metsätila ja sen isännän arki ovat tuttuja Metsa Manin YouTube -kanavalta. Tuttu näkymä odottaa talon sisälläkin. Tämän keittiönpöydän ääressä Timo Juvonen, 55, pohtii isoja ja pieniä asioita hallituksen päätöksistä yhteiskunnan ilmapiiriin sekä lämminvesivaraajan korjaamisesta ja popcornin tekemiseen.
Ja koko ajan videokamera käy, totta kai.
”Asun isoisieni mailla. Ukki osti tilan 1950-luvulla”, Juvonen sanoo ja mittaa katseellaan keittiön ikkunan takana avautuvaa maisemaa – niittyä ja nuorta koivikkoa sen takana. Toisella suunnalla metsä alkaa heti kun oven avaa.
Terveysindeksit eivät tuusniemeläisiä mairittele.
Juvoselle ei tarvinnut esitellä, miksi Mieliteko on olemassa ja mikä on sen tavoite. Kansallisen terveysindeksin mukaan Pohjois-Savo on maan sairain maakunta. Erityisesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia pohjoissavolaisilla on hälyttävästi enemmän kuin muilla suomalaisilla.
”Ja Tuusniemi on se kaikkein sairain kunta”, Juvonen tietää.
Kansallinen terveysindeksi ei todella tuusniemeläisiä mairittele. Mielenterveysindeksissä Suomen 295 kunnan joukossa Tuusniemi on listan pohjimmainen. Myös yleisen sairastavuuden listalla Tuusniemi on häntäsijalla. Työkyvyttömyysindeksissä Tuusniemi on toiseksi viimeinen, huonommin menee vain Rautavaaralla.
”Oma näppituntumani on, että ainakin osa fyysisistä sairauksista kulkee täällä perimässä. Kun sukuja perkaa, esimerkiksi verenpainetauti näyttää kulkevan sukupolvelta seuraavalle”, Juvonen aprikoi.
Geenit ja perimä selittävätkin pohjoissavolaisten sairastavuutta, pieneltä osin. Mieliteossa on päädytty löydökseen, jonka mukaan pohjoissavolaista huonovointisuutta lisää maakunnassa vallitseva, sukupolvelta toiselle periytyvä puhumattomuuden kulttuuri. Vaikeista asioista vaietaan, koska niitä hävetään.
Timo Juvonen tunnistaa ilmiön – ikävien asioiden salaamisen ja häpeämisen sekä niiden yhteyden mielen pahoinvointiin.
”Jos jalka menee poikki, lääkäriin kyllä mennään. Mutta jos on paha olo ja mieli horjuu, avun hakemiseen on korkea kynnys.”
Juvonen löytää sairastavuuteen syitä myös alueen henkisestä kulttuurista ja savolaisesta luonteenlaadusta:
"Ahdas ilmapiiri vaikuttaa varmasti ihmisten vointiin."
”Toisten kyräily ja kateus ovat täällä voimakasta. Erilaisuutta ei hyväksytä. Ahdas ilmapiiri vaikuttaa varmasti ihmisten vointiin”, hän uskoo.
Pohjoissavolaiset eivät Juvosen kokemuksen mukaan osaa iloita toisen ilosta, saati menestyksestä.
”Kun joku yrittää jotain, sille ensin nauretaan. Jos huonosti käy, ollaan vahingoniloisia. Mutta jos yritys onnistuu ja tuo menestystä, se onkin paha asia.”
”Kun isäni viljeli tilaamme, hänen traktorinsa bensatankkiin oli käyty laittamassa kasvinsuojelumyrkkyä. Yksi lehmämme kuoli syötyään myrkyllistä heinää. Tämä on tyypillinen esimerkki tuusniemeläisestä naapurisovusta”, Juvonen heittää ja toteaa saaneensa itsekin kateudesta osansa.
Kun Metsa Man -videoiden katsojamäärä alkoi kasvaa YouTubessa ja kun Juvonen viime vuonna pääsi vielä Ylen Tubettavat konemiehet -tv-sarjaan, ei se kaikkien mielestä ollut kaivattua mainosta Tuusniemelle.
”Sain nimettömän haukkumakirjeenkin. Viime aikoina on kohtelu kuitenkin parantunut. Päin naamaa ei kylällä tulla enää sanomaan mitään ikävää. Mutta näkeehän sen, että nyrkkiä puristetaan taskussa.”
Timo Juvonen kokee, ettei säätyerottelu ole kadonnut Tuusniemeltä.
”Täällä vallitsee näkemys, että ihminen saa jo syntyessään tietyn arvon. Että toinen on itsestään selvästi parempi kuin esimerkiksi meikäläinen, joka on pienestä kylästä lähtöisin. Moni oppiikin ajattelemaan, että on jo alun perin epäonnistunut. Käsitys kantaa sukupolvien yli. Eikä kukaan tiedä, mistä se sai alkunsa”, Juvonen pohtii.
”Kulttuurimuutos Pohjois-Savossa voi olla mahdollinen.”
”Kun tällainen mentaliteetti on vallinnut ihmisten ja sukujen kesken kymmeniä ja satoja vuosia, on sitä vaikeaa muuttaa.”
Pahoinvointi myös näkyy, Juvonen sanoo.
”Kun käy kirkonkylällä, ei alkoholiongelmaisia voi olla huomaamatta”, hän toteaa mutta uskoo silti, että kulttuurimuutos Pohjois-Savossa voi olla mahdollinen.
”Mutta vain, jos ajattelun muutos aloitetaan lapsista ja nuorista.”
Timo Juvonen tunnustaa, että hänellekin puhumattomuuden murtaminen on ollut työläs asia. Tehdastyötä hänellä on takanaan liki 20 vuotta. Orionin lääketehtaalla Kuopiossa hän työskenteli muutaman vuoden. Sen jälkeen edessä oli kuusitoista vuotta vuorotyötä Heinävedellä, ensin keramiikkatyöntekijänä Kerman Savella ja sitten tuotevalmistajana Bernerillä.
Vuorotyö tehtaassa, tubettaminen, oman tilan metsätyöt – tahti oli kova arkena ja viikonloppuna. Lopulta uupumus tuli tutuksi kummassakin pestissä.
”Pakenin väsymystä entistä kovempaan tekemiseen.”
”Sitä yrittää hyväksyä itsensä ja saada myös muiden hyväksyntää ahkeralla tekemisellä. Minäkin pakenin väsymystä entistä kovempaan tekemiseen, kunnes kehoni ei enää palautunut lomillakaan.”
”Fyysinen uupumus alkoi näkyä työssä virheinä”, Juvonen kertaa vaihetta, joka lopulta johti parin vuoden sairauslomaan.
”Täkäläinen ilmapiiri ei silloinkaan helpottanut oloa ja tilanteen hyväksymistä. Minut leimattiin mieheksi, joka laiskuuttaan elää tukien varassa.”
Kaksi ja puoli vuotta sitten Timo Juvonen ratkaisi tilanteensa irtisanoutumalla Berneriltä. Alkoi ura päätoimisena Metsa Man -tubettajana.
Vlogeissaan Juvonen on omalta osaltaan murtanut puhumattomuutta kertomalla avoimesti työuupumuksistaan ja siitä, kuinka vaikeaa avun hakeminen oli.
”Kun ensimmäisen kerran menin terapeutin vastaanotolle, tuntui pahalta. Mielessä takoi, että hullujen huoneelleko tässä joutui. Mutta se pelko oli turhaa”, Juvonen tunnustaa.
”Vaihtoehtoja ei enää kuitenkaan ollut, niin synkkiä ajatukseni jo olivat.”
Juvonen käy edelleen terapiassa säännöllisesti.
”Olo helpottuu joka kerta kun asioista uskaltautuu puhumaan.”
”Keskustelut ammattilaisten kanssa pelastivat minut.”
Vlogeissaan Juvonen tuokin esiin puhumisen merkitystä.
”Olipa kyse työuupumuksesta, koulu- tai työpaikkakiusaamisesta, olo helpottuu joka kerta kun asioista uskaltautuu puhumaan”, hän on toistanut viestiään, joka on otettu mainiosti vastaan:
”Moni on antanut palautetta ja sanonut oivaltaneensa, että apua kannattaa hakea. Tuntuu hyvältä tietää, että olen voinut madaltaa tähän kynnystä ja saanut ihmiset ylipäätään tunnistamaan, mistä paha olo voi johtua.”
Juvonen sanoo itse voivansa nyt kohtuullisesti.
”Mutta kokemus uupumuksesta on yhä taustalla. Vieläkin saatan väsymyksen tullessa vain lisätä kierroksia. Silloin keho alkaa reagoida, ja sydän menee ylikierroksille.”
Ajatus Metsa Man -kanavasta sai alkunsa juhannuspäivänä 2013, ojankaivuun lomassa, ja aika lailla vahingossa. Timo Juvonen oli ostanut pienen kaivurin muttei löytänyt netistä käyttöohjetta.
”Tein ja kuvasin ohjeen sitten itse. Ajattelin, että jos joku näkee videon, voimme vaihtaa käyttäjäkokemuksia.”
Videoiden teko oli pitkään Juvoselle pakoa arjesta, stressistä ja työpaineista.
Videoiden teko oli pitkään pakoa arjesta. ”Paha olo unohtui.”
”Paha olo unohtui.”
”Tehtaalla ajattelin usein, että kunpa löytäisin jonkun toisen työn. En silti mitenkään ajatellut, että tubetuksesta voisi tulla ammatti.”
Mutta nyt: kymmenet tuhannet ihmiset ovat koukussa Metsa man -videoihin, joissa Juvonen kertoo koruttomasti arjestaan.
”Esitän mielipiteitä, joiden takana voin seistä pystypäin. Aika ronskisti olen tuonut esiin Tuusniemen hyviä ja huonoja puolia. Eniten taidan kuitenkin haukkua itseäni.”
”Meistä maaseudun miehistä puhutaan juntteina, jotka eivät puhu tunteista. Tätäkin käsitystä olen yrittänyt rikkoa.”
Kommenttikenttä täyttyy joka videon jälkeen kymmenistä, usein sadoista kannanotoista.
”Korona-aikana puhe muuttui rumemmaksi. Välillä vastaan kommentoijille vähän napakammin, ja pahimpia räkytyksiä poistan.”
Keskustelu somessa peilaa Juvosen mielestä koko yhteiskunnan ilmapiiriä.
”Se on kiristynyt. Ihmisiä ahdistaa, ja ahdistus pitää purkaa johonkin.”
Metsa Man -kanavan teko on muuttanut Timo Juvosen: ujosta koulukiusatusta pojasta on kasvanut puhelias vaikuttaja.
”Ennen olin hiljainen, nyt olen siinä suhteessa nurinpäin kääntynyt. Olen löytänyt oman äänen, jota uskallan käyttää.”
Ja ääni kantaa: yksi todiste työn merkityksestä seisoo keittiön pöydällä. Kehystetyssä kunniakirjassa on Suomen lippu, Tuusniemen vaakuna ja alla kiitos ”kotikuntamme ja isänmaamme hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja merkittävästä työstä”. Allekirjoittajia ovat Tuusniemen kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja.
Kun Metsa Man saapuu paikalle, selfien pyytäjiä on jonoksi asti.
Menestys tuo postilaatikkoon katsojakirjeitä sekä esiintymiskutsuja messuille eri puolille maata. Kun Metsa Man saapuu paikalle, selfien pyytäjiä on jonoksi asti.
Juvosen kotitilastakin on tullut nähtävyys. Rovaniemen Marttoja tuli hiljattain kylään linja-autollinen. Muutama viikko sitten vieraili polttariporukka Oravista.
”Panin heidät siivoamaan konehallin.”
”Esittelen vieraille tilaa ja koneitani. Kohta pitää varmaan periä pääsymaksu.”
Metsätalousyrittäjän tutkinnon ja tietotekniikan perustutkinnon suorittaneesta Timo Juvosesta tuli kuusi vuotta sitten kevytyrittäjä – hän kaupallisti kanavansa.
”Näin, että kanavalla voisi yrittää myös ansaita.”
Juvonen voi nyt valita videoilleen 8-10 minuutin välein mainospaikan. Kanavan suosion myötä myös tienesti on kasvanut. Toissa vuonna tubetus tuotti noin 100 000 euroa.
”Verottaja vie osansa, mutta olen pystynyt ostamaan tärkeitä työkoneita.”
”Raha rauhoittaa. Ja onhan se mukava tietää, että tubetukseni toimii.”
Kanavan suosio ja 62 300 tilaajaa eivät tarkoita, että tahtia voisi löysätä.
”Jos on parikin päivää tekemättä, Youtube heittää minut sivuraiteelle. Mutta kun julkaisee usein, alusta palkitsee.”
Juvonen julkaisee joka päivä kaksi tai kolme videota, ja jokaisen editointiin menee aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin.
”Teenpä mitä tahansa, kamera tai pari on aina mukana. En enää edes huomaa niiden olemassaoloa.”
Ensi syyskuun ensimmäisenä lauantaina Timo Juvonen on mukana Rauhalahti Kuopio Maratonilla Mieliteon nimikkoreitillä, viiden kilometrin pituisella Mielitekomatkalla.
Mielitekomatka on hyväntuulinen liikuntatempaus, joka sopii kaikenlaisille liikkujille ja joka korostaa liikunnan yhteyttä mielen hyvinvointiin.
Juvonenkin osallistuu Mielitekomatkalle hyvän asian puolesta, mukanaan erityisen painava viesti:
”Vaikeuksiin löytää apua, kun kääntyy ammattilaisten puoleen.”
”Haluan osallistumisellani herättää ihmisiä keskustelemaan rohkeammin ja avoimemmin työuupumuksesta sekä mielenterveydestä. Näihin asioihin liittyy yhä turhaa häpeää, ja siksi ongelmista vaietaan.”
”Vaikeuksiin löytää apua, kun kääntyy ammattilaisten puoleen.”
Juvonen starttaa Mielitekomatkalle ilman tulostavoitetta.
”En myöskään halua olla keulakuva vaan yksi kävelijä muiden joukossa. Tärkeintä on nauttia matkanteosta ja liikkua hyvän asian puolesta.”
