Itä-Suomen Yliopisto, ProAgria Itä-Suomi ja Lumoava Finland juurruttavat ensimmäisinä työpäiviinsä Mieliteon hyvinvoinnin oppeja

Teksti: Katja Hedberg 

”Työpaikalle isolla rahalla ostettu hyvinvointivalmennus unohtuu liian usein jo seuraavalla viikolla, sillä työhyvinvointi ei ole ostettavissa ulkoa. Se lähtee aina työyhteisön sisältä”, sanovat Mieliteon muutosvalmentajat Paula Heiskanen ja Pia Koponen.

”Mieliteossa intohimomme on tuoda työyhteisöihin uutta näkökulmaa, motivaatiota sekä konkreettiset seurantamittarit, jotta hyvinvointia lisäävät teot juurtuvat aidosti työyhteisön arkeen”, kaksikko toteaa.

Mieliteon Kuopion tiimi on toteuttanut hyvinvoinnin muutosvalmennusta Pohjois-Savossa kaksi vuotta. On aika juurruttaa valmennuksen opit työpaikkojen arkeen.

Ei sanelua. Ei ulkopuolelta kaadettua viisautta. Eikä päälle liimattuja koristelauseita.

Mieliteon Kuopion tiimin muutosvalmentajat Paula Heiskanen ja Pia Koponen painottavat, että he eivät tuo työpaikoille valmiiksi hiottua ja paketoitua työhyvinvoinnin reseptiä.

”Autamme tarpeiden tunnistamisessa ja niiden sanoittamisessa. Hahmotamme kokonaisuutta sekä sitä, millaisia asioita työpaikassa on mahdollista toteuttaa. Sitten tulee tärkeä asia: luomme mittarit, joilla voi seurata muutoksen toteutumista muun muassa jaksamisessa, hyvinvoinnissa ja vaikkapa työpaikan viestinnässä”, Pia Koponen toteaa.

Mittarit voivat valmentajien mukaan olla eri työpaikoilla hyvinkin erilaiset.

”Kuulemme usein, ettei arkisen työnteon keskellä ole aikaa eikä motivaatiota pohtia muutoksia, jotka tukevat omaa hyvinvointia.”

”Olennaista on, että mittaristo syntyy aina yhteistyössä työntekijöiden kanssa”, he painottavat.

Paula Heiskanen huomauttaa, että yrityksissä on jo runsaasti tietoa työhyvinvoinnista. Hyviä käytäntöjäkin on luotu paljon.

”Tämä ei selvästi kuitenkaan riitä. Kuulemme Mieliteon valmennuksissa usein kommentteja siitä, ettei arkisen työnteon keskellä ole aikaa eikä motivaatiota pohtia muutoksia, jotka tukevat omaa hyvinvointia. Kun muutos jää toteutumatta, vähitellen myös kiinnostus koko muutosta kohtaan katoaa”, hän pohtii.

”Me olemme mukana luomassa motivaatiota, tuomassa uutta näkökulmaa hyvinvoinnin merkitykseen sekä jalostamassa työntekijöiden ajatuksia käytännön teoiksi. Tarjoamme areenan ja toimintamallit sekä sytytämme innostuksen, toteutus jää työntekijöiden vastuulle”, Heiskanen täydentää.

Ilman yhteisöllisyyttä ei ole työhyvinvointia

Paula Heiskanen ja Pia Koponen ovat tänä syksynä astuneet valmentajina uuden askeleen eteenpäin: he juurruttavat hyvinvointia työpaikoille, jotka ovat olleet mukana Mieliteon muutosvalmennuksissa.

”Mukaan toki pääsevät nekin yritykset, jotka eivät vielä ole saaneet Mieliteon muutosvalmennusta”, kaksikko painottaa.

Hyvinvoinnin juurruttamiseen ovat ensimmäisinä lähteneet mukaan Itä-Suomen yliopisto, ProAgria Itä-Suomi sekä kuopiolainen Lumoava Finland.

”Keväällä 2026 tavoitteemme on käynnistää lähettiläshengessä myös esihenkilöiden ryhmä, jossa keskitymme hyvien käytäntöjen juurrutukseen ja toivotun muutoksen johtamiseen”, Koponen kertoo.

Käytännössä juurruttaminen tarkoittaa, että nimetyt lähettiläät sitoutuvat pitämään työpaikallaan esillä hyvinvointiin liittyviä asioita.

”Juurruttaminen tarkoittaa, että nimetyt lähettiläät sitoutuvat pitämään työpaikallaan esillä hyvinvointiin liittyviä asioita.”

”Valmennamme lähettiläitä sparraajiksi, jotka innostavat työyhteisöä toteuttamaan yhdessä sovittuja tekoja hyvinvoinnin lisäämiseksi”, Heiskanen avaa.

Lähettiläiltä vaaditaan siis aktiivisuutta, mutta he saavat tehtäväänsä myös tukea:

”Valmennamme heitä siihen, kuinka omaa kollegaa sekä koko työyhteisöä voi tukea ja ohjata.”

”Ideoimme yhdessä tekoja, jotka sopivat työntekijöiden työnkuviin ja jotka on mahdollista ottaa osaksi arkea. Tavoitteemme on luoda työpaikkoja, jossa hyvinvoinnin synnyttäminen tehdään aidosti mahdolliseksi”, Koponen sanoo.

Valmentajakaksikon mukaan työhyvinvointi on paljon riippuvainen siitä, millainen yhteys työntekijöillä on keskenään.

”Ilman hyvää yhteyttä ei synny yhteisöllisyyttä, joka on aivan keskeinen osa työhyvinvointia. Yhteys ja yhteisöllisyys edellyttävät myös toimivaa viestintää työyhteisön sisällä”, valmentajat painottavat.

Hyvinvointi voi lisääntyä arkisilla teoilla

Teot työhyvinvoinnin lisäämiseksi voivat Paula Heiskasen ja Pia Koposen mukaan olla hyvinkin arkisia, pieniä ja nopeasti toteutettavia.

”Eräällä työpaikalla viikkopalaveriin lisättiin vartin rupatteluhetki, toisessa paikassa palaveriin varattiin aikaa työkaverin kehumiseen. Yksi työyhteisö päätti kerran kuukaudessa pitää yhteisen drinkkihetken, toki alkoholittomana. Eräs yritys alkoi pitää säännöllisesti yhden palaverin ulkona, kävellen”, muutosvalmentajat listaavat esimerkkejä teoista, joilla voi olla työyhteisön hyvinvointiin iso vaikutus.

”Keskeinen kysymys on, kuinka saatu oppi osataan ottaa aidosti osaksi työyhteisön arkea.”

”Keskeinen kysymys on, kuinka saatu oppi osataan ottaa aidosti osaksi työyhteisön arkea.”

Keskeinen osa Mieliteon lähettilästoimintaa on luoda konkreettinen mittaristo, jolla voi todentaa muutosten vaikuttavuutta.

”Vaikuttavuuden seuraaminen yhdessä sovituilla tavoilla estää osaltaan sen liiankin tutun tilanteen, jossa isolla rahalla ostetun upean valmennuksen eväät unohtuvat nopeasti, ja työyhteisön arki palaa jo viikossa entisiin uomiinsa”, valmentajat toteavat.

Tähän Mieliteon valmennus luo työkaluja:

”Keskeinen kysymys on, kuinka saatu oppi osataan ottaa aidosti osaksi työyhteisön arkea. Tähän soveltamiseen – muutoksen juurruttamiseen – tarvitsemme lähettiläitä ja heidän sitoutumistaan”, Koponen avaa.

”Työhyvinvointi ei ole asia, joka on ostettavissa ulkoa ja istutettavissa työpaikalle. Hyvinvointi lähtee aina työyhteisön sisältä. Me autamme tekemään näkyväksi sen, mikä on mahdollista toteuttaa konkreettisesti kussakin organisaatiossa.”