Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Mieliteko-ohjelman Puhutaanko?-kampanja käynnistyi. Lue lisää. Kyselymme vahvisti: pohjoissavolaisilla on erittäin paljon päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä haasteita. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Jaettu ilo lisää mielen hyvinvointia

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Keskustelun aiheet olivat hyvin ajankohtaisia, kun saimme maakunnan puolueväkeä Mieliteko-ohjelmamme vieraaksi. Poliittisten päättäjien mielestä Pohjois-Savon mielenterveyden ongelmia voi tehokkaimmin vähentää ennalta ehkäisevällä työllä. 

Myös kulttuurin vaikutus sairastavuuteen myönnettiin: puhumattomuuden perinne on vahva, vaikka tutkimusten mukaan tunnetaitojen opettelu vähentää käytöshäiriöitä ja myönteisten kokemusten jakaminen lisää hyvinvointia.

 

Kaksi naisten ja kolme miestä seisovat vierekkäin ja katsovat hymyillen kameraan.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi(vas.), professori Timo Lakka, Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies, tutkimuspäällikkö Elsa Paronen ja professori Ismo Linnosmaa – viisikko valaisi puoluetilaisuuden aluksi laajasti ja asiantuntevasti mielen hyvinvoinnin tilaa maakunnassamme.

 

Tarvitsemme lisää rohkeutta

Miksi Pohjois-Savossa on mielenterveyden ongelmia enemmän kuin muualla maassamme?

Miksi lasten ja nuorten psykiatriapalveluiden kysyntä on viime vuosina merkittävästi kasvanut Pohjois-Savossa, valtakunnallisesti ja myös Suomen ulkopuolella?

Miksi mielenterveysongelmien osuus alle 30-vuotaiden työkyvyttömyyden syynä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla?

Ja ennen kaikkea – miten pohjoissavolaisten korkeat sairastavuusluvut saadaan käännettyä laskuun?

Vakavia kysymyksiä, joiden äärelle kutsuimme maakuntamme puolueväkeä nyt, kun ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.

Puolueet tunnistivat aiheen ajankohtaisuuden: kahdeksan paikallista päättäjää viidestä puolueesta osallistui keskustelutilaisuuteemme, jonka yksi loppupäätelmä oli ennalta ehkäisevän työn suuri merkitys.

Pohdinta vahvisti myös näkemystä siitä, että Pohjois-Savon korkeat sairastavuusluvut voivat kummuta kulttuurista: puhumattomuuden perinne elää vahvana ja tukahduttaa rohkeutta puhua avoimesti mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

 

Nainen luennoi yleisönsä edessä.

”Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoidon kysyntä on selkeästi lisääntynyt, mutta syytä tähän voimme vain arvailla”, totesi lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi.

 

Korjaammeko lamavuosien jälkiä?

Mieliteko-ohjelman yksi vahva osatoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto, joka vastaa ohjelman tutkimuksista ja vaikuttavuuden arvioinnista. Keskustelutilaisuuden aluksi puolue-edustajat kuulivatkin tutkimuspuolelta neljä ajankohtaista alustusta mielen hyvinvoinnista.

Kysin lastenpsykiatrian erikoislääkäri, palvelulinjajohtaja Anita Puustjärvi kertoi, kuinka lasten- ja nuorisopsykiatrian kysyntä on selkeästi lisääntynyt niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Erityisen iso hyppäys kysynnässä tapahtui vuosina 2016-2017.

”Emme tiedä, miksi näin on käynyt. Voi miettiä, mikä osuus tähän on koulujärjestelmämme muutoksilla, digitalisaatiolla tai 1990-luvun lamaratkaisuilla. Lamavuosien nuorethan ovat nyt vanhempia. Mutta tämä on arvailua, todellista syytä emme tiedä.”

Myös psyykkisten ongelmien vaikeusaste on Puustjärven mukaan noussut.

”Olen työskennellyt Kysin lastenpsykiatrian klinikalla vuodesta 1996. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana on ollut vaikeampia tapauksia kuin oli aiemmin. Sama trendi on nähtävissä muuallakin Suomessa.”

Puustjärvi painottaa, että lastenpsykiatrian hoitoon liittyy erityisiä periaatteita.

”Lapsi ei ole pieni aikuinen. Hän ei tule hoitoon yksin. Taustalla on perheeseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan ison joukon yhteistyötä ja työntekijöiden jalkautumista esimerkiksi kotiin ja kouluihin, tekemään yhteistyötä perustason toimijoiden kanssa”, Puustjärvi huomautti.

Kaikki raha menee korjaavaan työhön

Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka toi esille, kuinka mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat myös kasvava kansanterveydellinen ongelma.

Lakka nosti esiin tylyjä lukemia: Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä selittyy niin nuorilla kuin aikuisilla mielenterveyden ongelmilla. Mielenterveyden ongelmien osuus alle 30-vuotaiden työkyvyttömyydessä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Lakka haastoi pohtimaan, miksi ongelmia on aiempaa enemmän ja selittyykö kasvu sillä, että tietoisuutemme asiasta on lisääntynyt.

”Vanhemmuus on muuttunut.”

”Itse en tätä usko. Enkä sitä, että geneettiset syyt selittäisivät tilannetta. Taustalla täytyy olla muita juurisyitä”, hän totesi ja etsi selityksiä yhteiskunnallisista muutoksista.

”Vanhemmuus on muuttunut, olemme entistä kiireisempiä ja kuormittuneempia. Koulukiusaaminen on iso ongelma, ja nuorten suoriutumispaineet opiskeluissa kasvavat.”

Lakka näkee yhtenä ratkaisukeinona panostamisen ennaltaehkäisyyn, jota hän painotti myös puolueiden edustajille:

”Terveydenhuollon menoista 95 prosenttia käytetään hoitoon ja korjaavaan työhön. Painopiste pitää siirtää juurisyihin mahdollisimman varhain. Teidän pitää miettiä, mitä tapahtuu 10 ja 20 vuoden päästä, ei tällä valtuustokaudella”, hän opasti.

Samoilla linjoilla oli Itä-Suomen yliopiston tutkimuspäällikkö Elsa Paronen.

”Korjaamme ongelmia sosiaali-, terveys- tai työllisyyspalvelut edellä. Mutta kuka ottaisi haasteista koppia, ennen kuin tarvitsee edetä palvelutarjontaan asti”, hän kysyi ja peräsi kulttuuriin liittyvää elintapaa.

”Minne katosi yhteisöllisyys ja asenne, jonka mukaan koko kylä kasvattaa seudun lapsia?”

 

Keski-ikäinen nainen ja nuori mies istuvat vierekkäin pöydän ääressä.

Kokoomuksen Maija Svärd ja Simo Juuti painottivat ennalta ehkäisevää toimintaa mielen hyvinvoinnin hoitamisessa.

  

Mielen ongelmat käyvät meille kalliiksi

Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Linnosmaa muutti alustuksessaan mielenterveyden ongelmien vaikutuksia euroiksi.

Mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset olivat OECD:n tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2018 noin 11 miljardia euroa, reilut viisi prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. EU:n 28:n maan joukossa Suomi on tuolla prosenttimäärällä kyseenalaisella kärkipaikalla yhdessä Tanskan kanssa.

Linnosmaan laskelmat paljastivat Pohjois-Savo terveystilanteesta lisää ikäviä lukuja. Kun lasketaan maakunnittain mielenterveyspalveluiden kustannukset asukasta kohden, Pohjois-Savo huitelee omilla euroluvuillaan. Summa vuodelta 2020 oli reilut 180 euroa yhtä asukasta kohden. Koko maan keskiarvo oli hiukan yli 100 euroa, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa summa asukasta kohden oli hiukan yli 40 euroa.

Tarvitsemme kulttuurin muutosta

Kaikki puoluevieraat nyökyttelivät, kun myös Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies arveli pohjoissavolaisten sairastavuuslukujen kumpuavan isolta osin kulttuurisista syistä.

Puhumattomuuden muuri on vahva.

”Olemme muutosvalmentajiemme kanssa kiertäneet laajalti maakuntaa. Esille on noussut vahvasti, kuinka vaikeaa mielenterveyteen liittyvistä asioista on puhua. Puhumattomuuden muuri on vahva”, Länsimies totesi.

Anita Puustjärvi toi asiaan tutkimuksellisen vahvistuksen:

”Kansainvälistenkin tutkimusten mukaan jaetun ilon kokemus vaikuttaa vahvasti mielen hyvinvointiin. Tunnetaitojen opettaminen taas vähentää käytösongelmia”, hän totesi.

Kristillisdemokraattien Juhani Laurinkari oli samoilla linjoilla.

”Olen asunut kuusitoista vuotta ulkomailla. Kulttuurisilla seikoilla on vahva vaikutus mieleen, ihan kasvatuksesta lähtien”, hän näki.

Kokoomuksen Maija Svärdin mukaan iso vaikutus hyvinvointiin olisi jo, kun oppisimme kysymään läheisiltä, mitä heille oikeasti kuuluu.

Keskustan Anna Partasen mielestä kysymykseen pitäisi myös opetella vastaamaan oikein.

”Tässä tullaan vuorovaikutustaitoihin, joissa vanhemmilla voi olla isoja ongelmia. Ne taas voivat linkittyä perheiden pahoinvointiin, johon olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota”, totesi Partanen, joka työskenteli ensin erityisluokan opettajana, kunnes opiskeli psykoterapeutiksi.

 

Kaksi nuorehkoa miestä istuvat vierekkäin pöydän ääressä.

Vasemmistoliiton Juha Pitkänen (vas.) ja Jaakko Turunen kantoivat huolta niin lapsiperheiden palveluista kuin eläkkeelle jäävien yhteisöllisyyden kokemuksista.

 

Nuori nainen ja vanhempi mies istuvat pöydän ääressä.

Kristillisdemokraattien Annukka Ojala ja Juhani Laurinkari ovat yhtä mieltä siitä, että puhumattomuuden kulttuuri näkyy sairastavuustilastoissa.

Maailman onnellisin kansa voi huonosti

KD:n Annukka Ojala peräänkuulutti rohkeutta tarttua epäkohtiin.

”Jos ympäristö ei puutu yksittäisten ihmisten kaltoinkohteluun, on hiljentyminen merkki hyväksymisestä. Tätä on muuallakin kuin koulumaailmassa. Kulttuuri muuttuu vasta, kun emme enää nyökyttele vaan puutumme epäkohtiin.”

Vihreiden Marja Berg hämmästeli ristiriitaa maailman onnellisimman kansan ja mielenterveyden ongelmien välillä.

”Meillä on tasokas koulutus, ja olemme maailman onnellisimpia. Silti meillä on mielenterveyden ongelmia, suvaitsemattomuutta ja valtavasti vihapuhetta. Kulttuurimuutosta tarvitaan, mutta joulukuun talousarviossa taas päätämme, kuinka paljon joudumme esimerkiksi koulumaailmasta säästämään”, arjen raadollisuutta avasi Berg, joka kuuluu myös Kuopion kaupunginhallitukseen.

Vasemmistoliiton Jaakko Turusen kokemuksen mukaan lasten ja perheiden palvelut ovat liian piilossa.

”Ne löytääkseen pitää kulkea melkoisen viidakon läpi. Huolettaa myös, mitä massiiviset, tuhannen oppilaan koulut ja isot luokkakoot saavat vuosien myötä aikaan”, hän puntaroi.

Lisää palkkaa, palveluja ja välittämistä

Puolueiden edustajat antoivat myös varovaisia lupauksia siitä, kuinka he päättäjinä yrittävät osaltaan vaikuttaa pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin tilaan:

”Palkat kuntoon. Se olisi ratkaisu moneen pulmaan.”

”Sotealan työntekijöiden palkat kuntoon. Se olisi ratkaisu moneen pulmaan”, Jaakko Turunen tiivisti.

Puoluekaveri Juha Pitkänen kääntää katseen siihen hetkeen, kun ihminen siirtyy työelämästä eläkkeelle:

”Siinä saranassa on suuri vaara syrjäytymiseen ja alkoholisoitumiseen. Tarjolla pitäisi olla yhteisöllisyyden kokemuksia, jotta yksin kotona ollessa korkki ei narahda auki. Edessä on kuitenkin useita vuosikymmeniä aikaa tehdä hyviä asioita.”

Kokoomuksen Simo Juuti laittaisi isoimmat paukut ennaltaehkäisyyn:

”Ulottaisin palvelut myös mahdollisimman lähelle nuoria. Nyt moni nuori tuttava sanoo, että palveluita on vaikea saada, ja että verkossakin pääsee keskustelemaan vain chattibottien kanssa.”

Maija Svärd painottaa hyvinvointisuunnitelman jalkauttamista arkeen.

”Hyvä suunnitelma ei riitä, se pitää viedä toteutukseen asti.”

Anna Partanen näkee ratkaisun siinä, että lähimmäisestä välitetään enemmän:

”Pitää oppia olemaan läsnä ja kysymään, mitä kuuluu. Pitää kysyä niin monta kertaa, että varmasti ollaan kuulolla siitä, miten ihmiset oikeasti voivat.”

Marja Bergin mukaan poliitikon tärkein tehtävä päätöksenteossa on turvata resurssit niin kouluille, perheiden tukemiseen, nuorten mielenterveyspalveluihin kuin kuntoutukseen ja työvalmennukseen.

"Päätökset pitää perustua tietoon."

”Päätökset pitää perustua tietoon, jota kaipaan tutkijoilta nykyistä enemmän”, hän vinkkasi, ja sai Juhani Laurinkarin puolelleen.

”Poliittisessa päätöksenteossa käytetään hävyttömän vähän tutkimustietoa. Syrjäytyneistä esimerkiksi puhuvat kaikki, mutta syrjäytymisestä ei juuri kukaan. Siitä olisi tutkittua tietoa tarjolla”, hän huomautti.

Annukka Ojala vahvistaisi perustason apua konkreettisesti:

”Esimerkiksi joka koululla pitäisi olla terveydenhoitaja, jolla on aikaa nuorille. Nuoret kaipaavat turvallista aikuista, johon voi luottaa ja jota uskaltaa lähestyä.”

 

Kaksi naista istuu pöydän ääressä.

Vihreiden Marja Berg (vas.) kaipasi tutkijoilta tietoa päätösten taustaksi, keskustan Anna Partanen aitoa välittämistä ja kuulumisten kyselyä lähimmäisiltä.

  

Kaikki artikkelit

Avainsanat

mielenterveysyhteistyöuefpolitiikka