#Kansallinen terveysindeksi: Pohjois-Savon punaisena hehkuvalla alueella tuikkii sentään kaksi kirkasta tähteä

Teksti ja grafiikka: Katja Hedberg

Suomalaisten terveyttä luotaava Kansallinen terveysindeksi on Pohjois-Savon kannalta kuin kuluva kevät: valoa ja lämpöä on hetkittäin, mutta ne peittyvät tuon tuosta hyisen puhurin ja räntäsateen alle.

Tänään keskiviikkona julkistettuun terveysindeksiin valoa ja lämpöä tuovat Vieremä ja Joroinen. Molemmat ovat niin sairastavuuden kuin mielenterveyden indekseissä maakunnan ja osin valtakunnankin huippukuntia.

Lohduton puhuri puhaltaa silti: olemme yhä maamme sairain ja huonosti voivin maakunta. Kymmenen sairaimman suomalaiskunnan joukossa on viisi pohjoissavolaista kuntaa.

Entä alueemme veturi Kuopio? Se paistattelee joukkuelajien voittajana otsikoissa ja luo kaupunkiin upeaa yhteisöllisyyttä, mutta milloin tulee päivä, kun Kuopio ei ole enää isoista kaupungeista se kaikkein sairain ja huonosti voivin.

Löysimme raskaista indekseistä ilahduttaviakin asioita. Eikä synkkyyteen kannata vaipua: THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen kehottaa lukemaan indeksejä enemmän ymmärryksellä kuin tuomiten.

Ennen kuin sukellamme syvälle indeksitaulukoiden numeromereen, on viisasta kerrata, mistä me puhumme, kun me puhumme Kansallisesta terveysindeksistä.

Kansallinen terveysindeksi kertoo, millainen on suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tila jokaisessa maamme kunnassa. Indeksiin kootaan tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan, Syöpärekisterin, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereiden aineistoista.

Tietopaketin laajuus takaa, että indeksiluvut ovat luotettavia. Tämä taas mahdollistaa uskottavan alueellisen vertailun suomalaisten voinnista.

Synkkyyteen ei kannata vajota. Sieltä on vaikeaa palata takaisin.

Tärkeä osa Kansallista terveysindeksiä on sairastavuusindeksi, jota entisestään laajennettiin kolme vuotta sitten. Sairastavuusindeksiin kootaan alueelliset indeksitiedot kymmenestä sairaudesta. Niitä ovat aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, diabetes, keuhkosairaus, mielenterveyden häiriöt, muistisairaus, sepelvaltimotauti, syöpä, tapaturmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Jokaiselle kymmenelle sairaudelle lasketaan myös oma osaindeksilukunsa. Meille Mieliteossa niistä tärkein on mielenterveysindeksi. Sen luvut ovat pohja Mieliteon ryhmähankkeiden kaikelle toiminnalle sekä tavoitteille.

Keskiviikkona julkistetun Kansallisen terveysindeksin tiedot vuosilta 2021-2023 ovat suurelta osin raskasta luettavaa Pohjois-Savon asukkaille. Olemme yhä maan sairain ja huonosti voivin maakunta.

Mutta synkkyyteen ei kannata vajota. Sieltä on vaikeaa palata takaisin.

Tartutaan myönteiseen näkökulmaan ja palastellaan indeksit kolmeen osaan. Tarkastellaan sairastavuusindeksiä, mielenterveysindeksiä sekä työkyvyttömyysindeksiä, joka sekin kertoo kiinnostavasti kuntien hyvinvoinnista.

Aloitetaan sairastavuusindeksistä, koska siihen on hyvä syy.

Sieltä on poimittavissa pohjoissavolaisittain useitakin valopilkkuja.

Korkein pylväs ei ole paras pylväs  

Kansallisen terveysindeksien luvuissa on se ikävä puoli, ettei korkein luku ja sen tuoma ykkössija tarkoita mitään hyvää. Päinvastoin. Mitä korkeampi on kunnan ja maakunnan luku, sitä sairaampaa on alueen väki.

Lukuja tulkitessa on tärkeää tietää, että 100 on tärkeä vertailuluku. Se kuvaa maan keskiarvoa. Mitä enemmän kunnan luku on sadan alapuolella, sitä terveempiä sen asukkaat keskimäärin ovat muihin suomalaisiin verrattuna. Ja päinvastoin: mitä isompi kunnan luku on sataan verrattuna, sitä sairaampia ovat sen asukkaat muuhun maahan verrattuna.

Kehitys on pientä ja hidasta, mutta suunta oikea.

Yläpuolella olevassa kuvassa Pohjois-Savon pylväs huitelee korkeimpana – alueemme on edelleen maamme sairain hyvinvointialue ja maakunta.

Tästäkin synkästä kuvasta on silti löydettävissä hyvää. Hyvinvointialueita on 22. Niistä kymmenen eli alle puolet pystyi pienentämään indeksilukuaan vuoden takaisesta mittauksesta. Pohjois-Savo on näistä yksi.

Tarkkasilmäinen erottaa, että vain seitsemän aluetta on puristanut sairastavuusindeksiään pienemmäksi joka mittauksessa. Pohjois-Savo kuuluu tähänkin joukkoon. Kehitys on pientä ja hidasta, mutta suunta oikea.

Jutun alaosassa näet taulukon, jossa jokaisen hyvinvointialueen sairastavuusindeksin kehitys näkyy tarkkoina numeroina.

Vieremä ja Joroinen näyttävät muille mallia

Kun sairastavuusindeksejä siirtyy tutkimaan yksittäisten kuntien tasolta, Pohjois-Savon taivaalle syttyy valojuova – siellä tuikkii kaksi tuttua tähteä.

Vieremä ja Joroinen.

Vieremä on nyt Pohjois-Savon tervein kunta. Se ohitti niukasti indeksiluvullaan 103,2 ykkössijaa pitkään pitäneen Joroisen, jonka luku on 103,9.

Valtakunnallisella listalla, jossa ovat kaikki maamme 293 kuntaa, Vieremä on sijalla 159, Joroinen 167:s.

Maan kolme sairainta kuntaa ovat tutut: Rautavaara, Kaavi, Tuusniemi.

Muilta osin valtakunnallinen, kaikki kunnat kattava sairastavuusindeksin lista on pohjoissavolaisittain raskasta katseltavaa: alueen kaikki muut kunnat ovat sairaimman neljänneksen joukossa eli sijalla 220 tai sitä alempana.

Maamme kolme sairainta kuntaa ovat tutut: Rautavaara, Kaavi, Tuusniemi.

Rautavaaran ja Kaavin suunta on kaiken lisäksi pitkän hyvän kehityksen jälkeen kääntynyt kohti huonompaa. Maakunnan suurimmat miinusmerkkiset muutokset viime vuoteen verrattuna merkitään Rautavaaralle: 136 – 144,1 ja Kaaville: 147,4 – 157,6.

Kymmenen sairaimman suomalaiskunnan joukossa on neljä pohjoissavolaista kuntaa, kun Vesanto on viime vuoden tapaan maan yhdeksänneksi sairain.

Kahdenkymmenen sairaimman kunnan joukossa ovat vielä Pielavesi ja Lapinlahti.

Eikö sairastavuusindeksistä ole siis pohjoissavolaisittain poimittavissa muuta kuin Vieremän ja Joroisten tilanteet?

Rautalampi teki mukavan kokoisen loikan kohti terveempää huomista.

Jotain sentään: yksitoista alueen kuntaa pystyi pienentämään indeksilukuaan viime vuodesta. Rautalampi teki mukavan kokoisen loikan kohti terveempää huomista.

Ja vaikka Tuusniemi on maamme kaikkein sairain kunta, tapahtuu sielläkin hyvää. Tuusniemi on vuodesta 2016, kaikissa viidessä edellisessä mittauksessa, pienentänyt sairastavuusindeksiään. Tosin pitää muistaa, että kolme viimeisintä mittausta on tehty laajennettuna.

Mutta suunta on erinomainen. Samaan, yhtä yhtäjaksoiseen laskusuuntaan ovat pystyneet Varkaus, Suonenjoki, Iisalmi, Kiuruvesi, Rautalampi ja Sonkajärvi.

Milloin Kuopio irtautuu jumbosijaltaan?

Entä miltä näyttää maakunnan keskuskaupungin, Kuopion, sairastavuuden kokonaistilanne yli 50 000:n asukkaan kaupunkien joukossa?

Kärki tässä joukossa on vuodesta toiseen saman nelikon hallussa: terveimmät kaupunkimme ovat Espoo, Vantaa, Helsinki ja Porvoo.

Kuopio sen sijaan pysyy joukon häntäsijalla, kuten pylväskuva kertoo.

On mukavaa todeta, että tästäkin kuvasta voi silti ponnistelematta nostaa esille kaksi hyvää asiaa. Meillä on 21 kaupunkia, joissa on yli 50 000 asukasta. Niistä vain kahdeksan pystyi pienentämään sairastavuusindeksiään. Kuopio pystyi.

Ja tässä kiinnostavin yksityiskohta:

Kuopio on isojen kaupunkien joukossa ainoa, joka on pystynyt kaikissa viimeisimmissä mittauksissa pienentämään sairastavuusindeksiään.

Kehityksen vauhti ei päätä huimaa, mutta Kuopio on pikkuhiljaa kuronut eroa muihin pienemmäksi.

Katso pylväsrivistöä: joko Kuopio puristaa ensi vuonna jumbosijaltaan Kotkan ohi?

Pohjoissavolainen mieli horjuu

Kun Kansallisen terveysindeksin taulukoista irrottaa mielenterveysindeksin ja tutkailee sitä pohjoissavolaisten silmälasien läpi, luulee vahingossa valinneensa aurinkolasit.

Niin tumma on näkymä.

Pohjois-Savon viimeisimmät indeksiluvut kertovat alueen suunnasta kaiken: 133,8 – 140,1 – 144,3.

Pohjoissavolaisilla on siis 44 prosenttia enemmän mielenterveyteen liittyviä ongelmia kuin suomalaisilla keskimäärin. Noilla lukemilla ei ole mahdollisuutta ponnistaa pois maan huonovointisimman alueen paikalta.

Laiha lohtu on, että kahdentoista muunkin hyvinvointialueen luku kasvoi viime vuodesta. Ja että Pohjois-Savon tapaan kuuden muun alueen luvut ovat kaikissa viimeisimmissä mittauksissa kasvaneet.

Mielenterveysindeksiin kootaan alueittain kolme asiaa: mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat, 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset sekä vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat.

Rautalampi teki toisenkin lupaavan spurtin

Kun mielenterveysindeksiä tutkii kuntien osalta, voi aurinkolaseista luopua. Mutta vain hetkeksi.

Vieremä todistaa nyt lopullisesti, ettei sen viime vuosien mainio kehitys kohti terveempää tulevaisuutta ole ollut sattumaa eikä tähdenlentoa. Viime vuoden tapaan Vieremä komeilee kaikkien suomalaiskuntien joukossa sijalla 104. Uusi indeksiluku on upea: 88,2.

Takana tulee Joroinen yhtä selkeänä maakunnan kakkosena: 99,6.

Vieremä ja Joroinen ovat molemmat kaikkien tavoittelemassa joukossa, johon pääsee, jos indeksiluku on alle 100.

Silti pitää kysyä, mitä Joroisissa tapahtuu. Luku on yhä mainio, mutta kuten jo viime vuonna, nytkin Joroisten mielenterveysindeksi kasvoi. Onko syytä pieneen huoleen?

Vieremän ohessa indeksiään pienensivät Siilinjärvi, Tervo, Rautalampi, Vesanto ja Tuusniemi. Ja tämäkin on pieni valopilkku: viime vuoden mittaustuloksissa indeksiään pystyi pienentämään vain neljä alueen kuntaa, nyt kuusi.

Rautalammin kehitys sahaa, kuten pienten kuntien mielenterveysindeksi usein. Silti muutos viime vuoteen on iso ja hieno: 161,5 – 144,1. Samanlainen spurtti ensi kevääseen mennessä, ja Rautalampi alkaa nousta maakunnan terveimpien kuntien joukkoon.

Ja kuten aiemmin tuli todettua, Rautalampi pienensi mukavasti myös sairastavuusindeksiään.

Kuntajonon hännillä tuttu kvartetti

Myös Pielavedellä mielenterveysindeksi sahaa edestakaisin. Nyt siellä otettiin toisen kerran peräkkäin harppaus – huonompaan suuntaan. Kolme edellistä mittausta: 119,6 – 146,5 – ja nyt: huolestuttavasti 171,1.

Pielavesi on lukemallaan kuudenneksi pahoinvoivin kunta Suomessa.

Entä mitä tapahtuu Rautavaaralla? Jo kolmen mittauksen ja viiden vuoden ajan kestänyt hyvä kehityssuunta kääntyi jyrkkään ylämäkeen. Viime keväänä luku oli 160,6, nyt 187. Ei ihme, että kunta on kaikkien kuntien listalla maan neljänneksi huonovointisin kunta.

Vielä hurjempaa tapahtuu Kaavilla. Viime vuoden indeksiluku 227,6 oli jo iso, mutta nyt se on jättimäinen: 273,9. Toki on muistettava, että pienessä kunnassa muutamankin henkilön sairastuminen voi heijastua isosti indeksin lukuihin. Tämän vuoksi Kansalliseen terveysindeksiin lasketaan aina keskiarvo kolmelta vuodelta.

Kaavi romahti nyt kuitenkin koko valtakunnan listalla maan huonovointisimmaksi kunnaksi, peräpaikkaa yleensä pitäneen Tuusniemen alapuolelle.

Mielenterveysindeksin kuntataulukko on kokonaisuudessa hyytävää katsottavaa: Kuuden pahoinvoivimman kunnan joukossa on neljä pohjoissavolaista kuntaa. Seitsemäntoista pahoinvoivimman kunnan joukossa Pohjois-Savon kuntia on yhdeksän.

Kuopion kahdet, hyvin erilaiset kasvot

Kuopiossa juhlitaan jalkapallon, lentopallon ja jääkiekon Suomen mestaruuksia isoilla joukoilla ja upean yhteisöllisesti, mutta millä keinoilla menestyksen synnyttämä vahva osallisuuden tunne leviäisi laajemmin kaupunkilaisten hyväksi?

Kuopio pärjää vetovoimamittauksissakin, mutta jossakin mittausten katveessa täytyy olla iso joukko kaupungin asukkaita. Kuopion mielenterveysindeksi nimittäin kasvoi nyt toisessa mittauksessa peräkkäin.  Hyvän kehityksen jälkeen Kuopio taantui lähes vuoden 2019 tasolle indeksiluvullaan 150,4.

Käyköön lohtuna, että isoista kaupungeista vain kahdeksan pystyi pienentämään indeksilukuaan. Ja että listan hännillä ennen Kuopiota olevien Tampereen, Turun ja Oulun indeksiluvut kasvoivat myös. Näin kuopiolaisten ja muiden isojen kaupunkien asukkaiden ero ei kuitenkaan kasvanut.

Kuopio pomppaa silti isojen kaupunkien kuvassa ikävän näköisesti muista erilleen. Kuopiolaiset ovat yli 40 prosenttia huonovointisimpia kuin isojen kaupunkien muut asukkaat keskimäärin.

Kärkikvartetti mielenterveyden indeksissä on sama kuin sairastavuusindeksissä: Espoo, Vantaa, Helsinki ja Porvoo.

Siilinjärvi on ilonaihe työkykynsä osalta

Vielä on yksi Kansallisen terveysindeksin osa-alue, jossa Pohjois-Savo on kyseenalaisella ykköspaikalla: myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksiluku on meillä korkein.

Kolme vuotta sitten Kansalliseen terveysindeksiin otettiin mukaan työkyvyttömyysindeksi. Se kertoo, minkä verran kullakin alueella tai kunnassa ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkillä yli 90 päivän sairauslomilla tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjattuina.

Tähän asti Pohjois-Savon kohdalle on tässäkin indeksissä merkitty maan korkein luku, yhdessä Kainuun kanssa. Nyt Pohjois-Savo nipisti lukuaan sen verran, että pystyi luovuttamaan kärkipaikkansa Kainuulle. Ero on niukka, mutta ero kuitenkin, kuten yllä oleva pylväskuva ja alla oleva taulukko kertovat.

Siilinjärvellä menee työkyvyn osalta sujuvimmin koko maakunnassa. Siilinjärven indeksiluku 115 on Pohjois-Savon paras ja oikeuttaa valtakunnallisellakin listalla ilahduttavasti sijalle 128.

Kuopio tulee kakkosena indeksillään 123,5 ja sijoittuu maan kaikkien kuntien joukossa sijalle 161.

Huolestunut katse kääntyy taas Kaaville, Rautavaaralle ja Tuusniemelle. Kolmikon työkyvyttömyysindeksien luvut ovat hurjat: Kaavi 212,1, Rautavaara 243,3 ja Tuusniemi 243,8.

On selvää, että noilla lukemilla kolmikko on valtakunnallisen listan kolme työkyvyttömintä kuntaa.

Jokaisen indeksiluvun takana ihmisen tarina

Vaikka erityisesti Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara ovat Kansallisen terveysindeksin lukujen kannalta Pohjois-Savon murheenkryynejä, on viisaampaa katsoa näidenkin kuntien tilannetta enemmän ymmärtäväisesti kuin tuomiten", kannustaa THL:n johtava tutkija Päivikki Koponen, joka on todellinen konkari terveysindeksien koostajana ja tulkitsijana.

”Ei näiden kuntien asukkaita ainakaan ole viisasta millään tavoin leimata”, hän sanoo.

”Jokaisen indeksiluvun takana on ihmisiä, jotka ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja joiden arjessa hyvinkin monet eri ongelmat voivat kytkeytyä toisiinsa ja aiheuttaa muutoksia vaikkapa työkykyyn”, Koponen huomauttaa.

"Mikään indeksi tai kunnan terveystilanne ei muutu yksittäisillä toimenpiteillä."

Hän painottaa, ettei mikään indeksi tai kunnan terveystilanne muutu yksittäisillä toimenpiteillä.

”Enemmänkin tarvitsemme palvelujärjestelmää, joka kohtaa ihmiset nykyistä paremmin ja jossa voidaan miettiä erilaisia tukikeinoja mahdollisimman yksilöllisesti.”

Koponen epäilee, että ihminen, joka kohtaa elämässään vaikeuksia ja vastoinkäymisiä, voi ajan kanssa jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle.

”Silloin on ymmärrettävää, että tilanteet kärjistyvät. Itse en menisi sanomaan, että onpa mielenterveysongelmia kasautunut erityisesti Kaaville. Kyse voi olla paljon laajemmasta, monitahoisesti elämään liittyvästä problematiikasta.”