Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Mieliteko-median valkoinen logo

Mieliteko 2.0: Työ ja mielen hyvinvointi | Työhyvinvointi | 28.10.2024 | Katja Hedberg

”Käsi tärisi kun painoimme enteriä”

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg

Ei ihme, että it-alan pörssiyritys Gofore pärjää mainemittauksissa: yrityksen omassa tessissä puhutaan empatiasta ja vuorovaikutuksesta ja todetaan, että työntekijän hyvinvointi ajaa aina työn edelle.

Goforen työntekijöistä kuusi prosenttia on silti vuosittain sairauslomalla mielenterveyssyistä – enemmän kuin it-alalla keskimäärin.

Yritys etsii nyt mielenterveyden ongelmiin ratkaisuja ja riisuu häpeää aiheen ympäriltä. Lisätäkseen avoimuutta yritys ryhtyi julkaisemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrät.

”Työpaikoilla on aika siirtyä mielenterveyden osalta sanoista tekoihin. Mutta toki lukujen julkistus pelotti. Käsi tärisi, kun painoimme enteriä”, kertoo Goforen henkilöstöjohtaja Sanna Hildén.

 

Nainen hymyilee ja katsoo suoraan kameraan.
”Tavoitteemme on, että Goforessa työntekijä voi kokea olevansa turvassa tuodessaan esille mielenterveyden haasteitaan. Ja että työpaikkamme on ympäristö, jossa saa työkaluja mielenterveyden ymmärtämiseen ja oman mielen hallintaan”, henkilöstöjohtaja Sanna Hildén visioi. (Kuva: Gofore)

 

”Ensin hävetti.”

It-alan pörssiyhtiön Gofore Oyj:n henkilöstöjohtaja Sanna Hildén muistaa hetken, kun hän sai luettavakseen yrityksen työntekijöiden sairauspoissaolojen luvut vuodelta 2023.

”Yksi omankin työni onnistumisen mittari on siinä, kuinka ihmiset meillä voivat. Lahjomattomat luvut paljastivat, että meillä väki sairastaa enemmän kuin it-alalla keskimäärin.”

Nyt nuo luvut ovat luettavissa yrityksen verkkosivuilla. Digitaalisia palveluja tarjoava, usealla paikkakunnalla Suomessa ja maailmalla toimiva Gofore julkisti viime viikolla osavuosikatsauksensa yhteydessä, että sen työntekijöistä kuusi prosenttia on vuosittain sairauslomalla mielenterveyssyiden takia.

Vuonna 2023 tämä tarkoitti 3984 poissaolopäivää eli 17,5 työvuotta. Goforessa on yli 1400 työntekijää, joista Suomessa reilut 1200.

Lämpöä ja sydänemojeita tuli valtavasti. Mutta tuli kovaa arvosteluakin.

Valtakunnallisten tilastojen erikoisuus näkyy myös Goforessa: sielläkin naiset ovat kaksi kertaa enemmän mielenterveyssyistä poissa töistä kuin miehet. 

Kun Gofore julkisti luvut, se sai julkisuudessa paljon kannustusta ja kiitosta. Helsingin Sanomat kehui yrityksen rohkeutta pääkirjoituksessaankin.

”Lämpöä ja sydänemojeita tuli valtavasti”, Hildén kertoo.

Mutta kovaa arvosteluakin tuli. Somessa julkistusta kuvattiin härskiksi toiminnaksi, lukuja Goforen tilastojalkapuuksi.

”Sain henkilökohtaisia viestejä, joissa toimintaamme arvosteltiin syyllistäväksi ja nöyryyttäväksi. Osa ihmisistä ymmärsi tekomme ja sen tavoitteet siis täysin väärin”, Hildén toteaa.

Mikä ajassamme saa mielet horjumaan?

Goforessa nähdään, että työntekijöiden mielenterveysperusteisten poissaolomäärien julkistaminen voi osaltaan tuoda avoimuutta ja konkretiaa keskusteluun, jota käydään työelämän ja mielenterveysongelmien välisestä yhteydestä.

Aihe on polttavan ajankohtainen: Kelan tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöt ovat jo suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille.

”Silmien sulkemisen sijaan meidän pitää oppia ymmärtämään tätä ilmiötä.”

”Tarvitsemme rohkeutta, jotta pystymme rikkomaan mielenterveysongelmiin liittyviä tabuja. Me Goforessa uskomme, että luottamusta työntekijöiden suuntaan voi vahvistaa puhumalla tästäkin asiasta avoimesti, myös numeroiden valossa”, Sanna Hildén sanoo.

”Ajassamme ja kulttuurissamme on jotain, joka lisää mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. Silmien sulkemisen sijaan meidän pitää oppia ymmärtämään tätä ilmiötä. Ei syyllistämällä yksittäisiä työntekijöitä tai tuijottamalla pelkästään poissaoloja, vaan tutkimalla asiaa.”

Hildén vakuuttaa, ettei Gofore tavoittele päätöksellään ensisijaisesti sairauspoissaolojen vähentämistä.

”Se olisi väärä tavoite. Tärkeämpää on oppia mielen hyvinvoinnista jotain uutta, jota emme vielä ymmärrä ja jonka avulla rakennamme tervettä ja kestävää työelämää.”

Kuvassa on kaksi naista, joista toisesta näkyy vain selkä ja osa hiuksista.
”Työ ja työpaikka ovat suuri osa ihmisten elämää. On tärkeää, että meillä on keinoja ja taitoa kohdata työkaveri, joka käy läpi mieleen tai jaksamiseen liittyviä haasteita. Meistä jokainen kohtaa niitä jossakin elämänvaiheessa”, Sanna Hildén painottaa. (Kuva: Gofore)

Töiden jälkeen ryhdytään keskustelemaan

Gofore on laatinut terveemmän työelämän rakentamisurakalleen nelikohtaisen tekojen listan, jossa tärkein teko on läpinäkyvä ja rohkea keskustelu mielenterveydestä.

”Poissaolojen määrän julkistaminen on osa tätä avoimuutta”, Sanna Hildén sanoo.

Listan kakkosena ovat after work -keskustelut.

”Kutsumme halukkaita työntekijöitämme pohtimaan työpäivän jälkeen, mitä mielenterveysperusteiset poissaolot kertovat nimenomaan Goforen osalta. Ja miksi poissaolot meilläkin kasaantuvat naisille.”

Tärkein teko on läpinäkyvä ja rohkea keskustelu mielenterveydestä.

Yritys laatii myös kyselyjä omalle Future Talent Partners -verkostolleen, johon kuuluu it-alaa opiskelevia nuoria.

”Haluamme kuulla heidän ajatuksiaan työelämästä sekä sopivissa kohdissa poistaa heidän huoltaan, jota nuoret tutkimusten mukaan tuntevat tulevaa työelämää kohtaan.”

Yritys perusti vuosi sitten Gofore Impact -säätiön. Sen kautta on tarkoitus rahoittaa hankkeita, jotka selvittävät mahdollisuuksia tukea mielenterveyttä digitaalisessa maailmassamme.

”Teemme myös yrityksemme sisäisiä podcasteja ja webinaareja, joissa jaamme tietoa muun muassa työkuormituksen hallinnasta.”

Vahvassakin yrityksessä voi olla särö

Sanna Hildénin mukaan työpaikoilla olisi arvokasta pysähtyä miettimään, kuinka puhumme mielenterveydestä – vai uskallammeko puhua siitä lainkaan.

”Moni luuli, että me julkistamme mielenterveysperusteiset poissaololukumme, koska meillä menee hyvin. Kauneus teossamme on juuri se, että vahvassa ja menestyvässä yrityksessäkin voi olla särö”, hän sanoo. 

Goforessa ajatus poissaolomäärien julkistamisesta syntyi vuosi sitten. 

”Painotimme henkilökunnalle, ettei kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä.”

”Mietimme pitkään, kokevatko ihmiset päätöksen uhkaavana tai pelottavana asiana. Ja että ajaudummeko nyt työntekijän henkilökohtaisen turvallisuuden alueelle.”

”Painotimme koko henkilökunnalle, ettei kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä. Kutsuimme henkilöstöä mukaan yhdessä etsimään ja löytämään keinoja, joiden avulla voimme paremmin.”

Myös maineriskin mahdollisuutta pohdittiin. Goforella kun on Pörssisäätiön ja Suomen osakesäästäjien mittauksen mukaan toista vuotta peräkkäin Helsingin pörssin yhtiöistä kolmanneksi vahvin maine.

Hyvästä valmistelusta huolimatta hetki ennen julkistamista myös kokeneen henkilöstöjohtajan pulssi nousi:

”Kyllähän meitä myös pelotti. Käsi tärisi, kun enteriä painettiin.”

”Rohkeutta antoi hyvä tarkoitus. Seisomme vahvasti ajatuksemme takana.”

Mielenterveys tuli kahvipöydän keskusteluihin

Yhtään after work -keskustelua ei vielä ole takana, mutta Goforen työntekijät puhuvat jo mielenterveydestä yrityksen sisäisellä pikaviestien alustalla.

”Siellä pohdittiin, selittyvätkö miesten pienemmät poissaolot kulttuuristamme eli siitä, että mies puree mieluummin hammasta kuin menettää kasvonsa tunnustamalla mieleen liittyviä ongelmiaan”, Sanna Hildén kertoo.

”On mukavaa seurata, kuinka lähes 1500 ihmisen areenalla käydään tällaista keskustelua. Kahvipöydissäkin on pohdittu mielenterveyttä. Moni meillä on ylpeä siitä, että Gofore on päättänyt tutkia asiaa.”

Pureeko mies mieluummin hammasta kuin menettää kasvonsa tunnustamalla ongelmiaan?

Goforessa on tähänkin asti ollut pörssiyhtiölle harvinainen avoimuuden ilmapiiri.

”Jaamme henkilöstölle esimerkiksi asiakkuuksiin liittyvää tietoa, joka pörssiyhtiössä on tarkka asia. Meillä kaikkien palkat ovat myös olleet pitkään hyvin avoimia. Taulukossa ei ole nimiä, mutta jokainen näkee, millaiset kuukausipalkat muilla on saman tehtävänimikkeen alla.”

Yrityksen oma työehtosopimus on sekin verkkosivulla. Sopimus muun muassa sisältää palkallisia hoitovapaita sairasta lastaan hoitamaan jäävälle vanhemmalle – tai myös sairasta vanhempaansa hoitavalle.

”Pienet lapset ja vanhenevat omat vanhemmat - olemme monenlaisten haasteiden edessä, kun yhdistämme työelämää arkeen. Meillä työaika joustaa, jos perheen tilanne niin vaatii.”

”Olemme siis monin tavoin toteuttaneet asioita, jotka tutkijoiden mukaan tukevat työntekijän jaksamista. Silti poissaolomme mielenterveyssyistä ovat aika isot. Tämä ohjaa meitä vastuullisena työnantajana paneutumaan asiaan entistä tarkemmin ja löytämään tilanteeseen ratkaisuja.”