”Kirjastossa voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikka olisi yksin"

Teksti ja kuvat: Markus Laakso 

Kirjastot edistävät hyvinvointia monin tavoin. Lukemisen hyvinvointivaikutukset ovat tunnetusti valtavat, mutta kirjasto on paljon muutakin kuin paikka, josta lainata kirjoja. Se on yhteisöllinen tila, jossa ihmiset voivat nauttia yksilöllisestä palvelusta, sosiaalisista kohtaamisista ja monipuolisista tapahtumista.

”Kirjastolain mukaan kirjastolla on oltava lukemista ja yhteiskunnallista vuoropuhelua edistäviä tapahtumia. Kirjasto on kohtaamispaikka, ja tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen”, tiivistää Kuopion kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen.

Monet muistavat tv-mainoksen, jossa kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko Jörn Donner lausuu painokkaasti: ”Lukeminen kannattaa aina”. Hän oli oikeassa, sillä lukeminen tutkitusti lievittää stressiä, lisää empatiakykyjä, pitää aivot vetreinä, auttaa nukahtamisessa ja masennuksen hoidossa sekä pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Lukeminen edistää tietysti myös oppimista ja yleissivistyksen karttumista.

”Lukeminen on tärkeä osa arkea – vähän kuin ruisleipä, jota ilman ei voi elää”, tiivistää Kuopion kirjatotoimenjohtaja Päivi Savinainen.

"Lukeminen on vähän kuin ruisleipä, jota ilman ei voi elää."

Kirjojen tarinat mahdollistavat matkustamisen toisiin maailmoihin ja aikakausiin, mikä kehittää mielikuvitusta ja rikastuttaa ajattelua. Ne luovat hetkellisen pakopaikan arkitodellisuuden kuormitustekijöistä ja samalla auttavat tarkastelemaan sekä omia että muiden haasteita uudenlaisesta näkökulmasta. Kun lukija eläytyy kirjan hahmojen kokemuksiin, ymmärrys ja myötätunto toisia ihmisiä kohtaan syvenee.

Jo muutama minuutti kirjan parissa voi laskea sykettä ja vähentää kortisolitasoja, mikä rahoittaa mieltä. Sussexin yliopiston tutkimus osoittaa, että lukeminen on tehokkaampi keino stressin hallintaan kuin monet muut yleiset rentoutumismenetelmät, kuten musiikin kuuntelu tai kävelylenkki. Lukeminen helpottaa myös nukahtamista ja parantaa unen laatua.

Ei ole siis ihme, että kirjat ja kirjastot ovat edelleen keskeinen osa kulttuuria, vaikka maailma digitalisoituu ennätysvauhtia.

Kirjasto on kohtaamispaikka 

Kirjastojen merkitys ulottuu painettua sanaa huomattavasti laajemmalle. Kirjastot toimivat yhdenvertaisina ja yhteisöllisinä ympäristöinä, joissa kuka tahansa voi löytää tietoa, inspiraatiota ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Lisäksi kirjastojen rooli kulttuurin säilyttäjänä ja edistäjänä on korvaamaton.

”Kirjastolain mukaan kirjastolla on oltava lukemista ja yhteiskunnallista vuoropuhelua edistäviä tapahtumia. Kirjasto on kohtaamispaikka, ja tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen”, Päivi Savinainen sanoo.

”Kirjastossa voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikka olisi yksin."

Tapahtumat rikkovat pinttynyttä ja väärää käsitystä siitä, että kirjastossa pitäisi olla koko ajan hipihiljaa. Esimerkiksi Kuopion pääkirjastossa on esiintymislavat sekä lasten että aikuisten osastolla – ja toki myös hiljaiset lukutilat.

”Kirjastossa voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikka olisi yksin. Tapahtumat mahdollistavat monenlaista kohtaamista. Esimerkiksi kirjastossa järjestettävissä kaupunginorkesterin minikonserteissa osa yleisöstä istuu ja kuuntelee, osa valikoi lukemista ja osa pelaa lautapelejä. Jokainen voi osallistua itselleen sopivalla tavalla. Monesti ihmiset tulevat sattumalta paikalle ja ilahtuvat tapahtumista”, Savinainen sanoo.

Yhteisöllisyys ja sosiaalisten kontaktien merkitys mielenterveydelle on kiistaton – ja juuri ne ovat kirjastojen toiminnan ytimessä. Tapahtumat ovat monipuolisia ja ne on suunnattu eri ryhmille, mikä tekee niistä helposti lähestyttäviä.

”Tapahtumat ovat tärkeä keino kohdata uusia ihmisiä. Kirjasto tekee tapahtumayhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa – ne ovat win-win kaikille osapuolille”, Savinainen sanoo.

Lainaukset ja käynnit ovat lisääntyneet

Kirjaston asiakaskyselyt osoittavat, että kirjasto tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja merkityksellisiin kohtaamisiin. Joillekin asiakkaista henkilökunnan kanssa keskusteleminen voi olla yksi harvoista kontakteista, mikä tekee palvelutilanteista erityisen tärkeitä.

Huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tilastot, joissa seurataan noin sataa mittaria kirjastopalveluista. Mittareiden avulla arvioidaan kirjastolain mukaisia tehtäviä, kuten aineistojen tarjoamista, pedagogista roolia sekä yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Näitä mitataan myös tapahtumien järjestämisellä.

Kuopion osalta tilastot näyttävät hyvältä.

”Lainaukset ja käynnit ovat lisääntyneet huomattavasti. Taloudellisesti haastavina aikoina kirjastojen käyttö lisääntyy, ja ihmiset arvostavat ilmaista kulttuuripalvelua. Kirjastoon tullaan lasten kanssa, lainataan kirjoja, vietetään aikaa ja osallistutaan ilmaisiin tapahtumiin”, Päivi Savinainen sanoo.

"Kirjastoon tullaan lasten kanssa, lainataan kirjoja, vietetään aikaa ja osallistutaan tapahtumiin."

Vaikka kulttuuriala on kärsinyt viime vuosina mittaavista leikkauksista, Kuopion kaupungilla on meneillään säästötoimenpiteet ja lisääntyneet asiakastapahtumat vaativat resursseja, budjettien pieneneminen ei ole toistaiseksi aiheuttanut Kuopion kirjastoille ylitsepääsemätöntä haittaa. Savinainen suhtautuu niihin rauhallisen järkevästi.

”Työskentelemme niillä budjeteilla, mitä saamme. Aineiston määräraha vaikuttaa varausjonoihin: mitä pienempi budjetti, sitä vähemmän voimme ostaa kirjoja valikoimiimme. Henkilöstömenomme ovat pienet, mutta saamme silti aikaan paljon tapahtumia ja toimintaa”, Savinainen sanoo.

Savinaisen mukaan tapahtumien ja kirjastopalveluiden järjestämisessä huomioidaan tietoisesti niiden hyvinvointia edistävä vaikutukset.

”Asiakaskohtaamiset ovat tärkeitä, ja lukutaitotyö on osa demokratiatyötämme. Vuoropuhelun edistäminen on yksi lakisääteisistä tehtävistämme. Tapahtumien avulla ihmisille annetaan eväitä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen”, Savinainen summaa.

Lukeminen edistää tunteiden sanoittamista

Lukutaidon heikkeneminen on viime vuosina herättänyt keskustelua ja noussut keskeiseksi tutkimuskohteeksi. Lukemisen suurin kilpailija on ruutuaika – etenkin älypuhelimet, joiden parissa vietetään hälyttävän monta tuntia päivässä.

Päivi Savinainen tiedostaa haasteen, mutta ei koe sitä ylittämättömäksi eikä allekirjoita täysin lukemisen rappiota. Hän nostaa esiin pari havainnollistavaa esimerkkiä.

”Olin eilen kuntalaistilaisuudessa Juankoskella. Ihmiset toivat esille, miten tärkeää lukeminen on ja miten kirjallisuus avaa uusia maailmoja. He ovat perustaneet omia lukupiirejä ja lainaavat aineistoja. Lainamäärät mitataan, kun yksi henkilö lainaa kirjan, mutta se kiertää kaveripiirissä ja perheessä, joten tilastot eivät kerro koko totuutta”, Savinainen sanoo.

”Kun lukutaidosta alettiin olla huolissaan, isovanhemmat alkoivat lainata kirjoja lapsenlapsilleen. Tämä ilmiö on jatkunut, ja kirjastokäynnit ovat palanneet arkeen. On kuultu tarinoita, että lukeminen on jäänyt opiskeluaikana, mutta palannut lasten myötä.” 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsille lukeminen rikastuttaa heidän sanavarastoaan merkittävästi. Sanavaraston karttuminen auttaa lapsia ilmaisemaan tunteitaan paremmin ja edistää heidän henkistä hyvinvointiaan. Lukeminen ei ainoastaan kehitä kieltä, vaan antaa myös välineitä itsetutkiskeluun ja rakentavaan vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Huimaa vauhtia yleistyneet äänikirjat ovat ikään kuin fyysisten kirjojen ja toiselle ääneen lukemisen välimuoto. Savinainen ei pidä niitä kirjaston tuotteiden kilpailijoina, sillä kirjastosta voi lainata myös e- ja äänikirjoja.

"Tärkeää on ystävällisyys ja positiivisuus kohtaamisissa."

”Kaikella on paikkansa. On tilanteita, joissa on helpompi kuunnella kuin lukea, mutta itse lukemista ei mikään voita. Lukeminen voi olla työlästä oppia, mutta päivittäinen harjoittelu tekee siitä sujuvampaa ja mukavampaa. On tärkeää löytää myös omaa kiinnostusta vastaava kirjallisuus”, hän huomauttaa.

Kirjastosta voi lainata nykyään myös liikuntavälineitä, kuten kahvakuulia, painoja ja tasapainolautoja, pelejä, lautapelejä, verenpainemittareita, soittimia, urheiluseurojen ja kulttuurilaitosten kausikortteja sekä lukemisen apuvälineitä, kuten lukutyynyjä, lukutukia ja suurennusviivaimia. Lainattavat tuotteet edistävät yhdenvertaisuutta ja ne on valittu mielen hyvinvointivaikutukset huomioiden.

Pohjois-Savon mielenterveysindeksit ovat olleet kirjaston ja lukuisten muiden toimijoiden toimenpiteistä huolimatta valtakunnan heikoimmat vuosikymmeniä. Mitä pitäisi tehdä, että Pohjois-Savossa voitaisiin paremmin, Päivi Savinainen?

”Vaikea kysymys. Jokainen voi tehdä osaltaan asioita hyvinvoinnin edistämiseksi. Tärkeää on ystävällisyys ja positiivisuus kohtaamisissa. Pohjois-Savossa on paljon perinnöllisiä sairauksia ja pahaa oloa, mutta jokainen voi tehdä oman hyvinvoinnin eteen asioita ja käyttäytyä suhteessa muihin ihmisiin niin, että se lisää hyvinvointia”, Savinainen sanoo.