Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
Upeaa, kuopiolaiset! Saimme teiltä Mieliteon ensimmäisellä ohjelmakaudella lähes 300 ehdotusta siitä, kuinka kaupunkilaisten mielenterveyttä, mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä voi edistää.
Ehdotukset ovat arvokkaita jo siksi, että Kansallisen terveysindeksin mukaan Kuopiossa on mielenterveyden ongelmia enemmän kuin yhdessäkään muussa maamme yli 50 000 asukkaan kaupungissa.
Mieliteon muutosvalmentaja Liisa Pietikäinen esitteli kuopiolaisten ehdotuksia Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattorille Tanja Tilles-Tirkkoselle ja pyysi tätä kommentoimaan, millä tavoin Kuopio pystyy niitä täyttämään.
Liisa Pietikäinen (LP): Kuopiolaiset pitivät kyselyissämme keskeisinä ennaltaehkäisevinä asioina varhaista puuttumista sekä toisen ihmisen ja hyvien asioiden huomaamista. Miltä tämä kuulostaa Kuopion kaupungin näkökulmasta?
Tanja Tilles-Tirkkonen (TT): On tärkeää, että mielen hyvinvointia tuetaan jo ennen varsinaisten haasteiden ilmentymistä. Tämä on tunnistettu Kuopion hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaavissa ohjelmissa ja suunnitelmissa. Kuopion strategiaa toteuttavassa Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelmassa on viisi Hyvän elämän elementtiä, joilla hyvää arkea voi tukea.
Elementtejä ovat muun muassa läheiset ihmissuhteet, osallisuuden kokeminen sekä itselle mieluisten asioiden toteuttaminen. Mielen hyvinvointia tukevat myös liikkuminen, riittävä uni ja lepo sekä ruokailutottumukset. Vaikuttavaa on lisäksi liikkuminen luonnossa, ja tämän kuopiolaiset olivatkin selvityksissä nostaneet esiin.
”Kouluissa varhainen reagointi mielen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tarkoittaa puuttumista kiusaamiseen.”
LP: Asukkaiden mukaan varhainen puuttuminen on tärkeää erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Miten varhainen puuttuminen huomioidaan Kuopion kaupungin palveluissa ja mitä se ylipäätään kaupungin näkökulmasta tarkoittaa?
TT: Mielen hyvinvointia on siis tärkeää vaalia jo ennakkoon. Kun haasteita esiintyy, niihin pitää puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kuopiossa on käytössä lukuisia varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Keskiössä on ihmisten aito ja empaattinen kohtaaminen. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa varhainen reagointi mielen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tarkoittaa kiusaamiseen puuttumista ja ryhmäytymisen edistämistä.
Liisa Pietikäinen: Lasten ja nuorten lisäksi on hyvä muistaa tukea myös vanhempia. Hyvinvoiva vanhempi, hoitaja ja läheinen levittävät hyvinvointia ympärilleen. Tämän huomasimme Mieliteon ensimmäisellä kaudella, jolloin pilotoimme ainutlaatuisen, digitaalisuuteen perustuneen vanhemmuuden tukipilotin yhdessä perheiden hyvinvoinnin eteen työskentelevän Profiamin kanssa. Miten Kuopiossa tuetaan työikäisiä?
Tanja Tilles-Tirkkonen: Hyvinvoinnin edistämisessä onkin tärkeää huomioida kaikki ikäryhmät ja tunnistaa laajasti eri toimijoiden roolit mielen hyvinvoinnin tuessa ja varhaisessa puuttumisessa. Kaupungilla, hyvinvointialueen toimijoilla, oppilaitoksilla, alueen järjestöillä, yrityksillä samoin kuin meillä jokaisella yksityishenkilöllä on oma roolimme niin ennaltaehkäisyssä kuin puuttumisessa.
Kuopiolaisten mielestä yksinäisyys heikentää merkittävästi mielen hyvinvointia.
LP: Kyselyihimme vastanneista suurin osa koki, että yksinäisyys heikentää merkittävästi mielen hyvinvointia. He näkivät ratkaisuna toisen ihmisen huomioimisen tervehtimällä, kiittämällä ja kehumalla sekä hymyilemällä ja juttelemalla. Pieniä asioita, joilla kuopiolaisten mielestä on kuitenkin ratkaiseva merkitys mielen hyvinvointiin. Voiko Kuopion kaupunki palveluillaan edistää tällaista toisten huomioon ottamista?
TT: Kuopiossa on toteutettu jo muutama vuosi I love kuopiolainen -kampanjaa. Sen tavoite on haastaa jokainen mukaan ehkäisemään yksinäisyyttä tekemällä pieniä tekoja omassa arjessaan. Pieniä tekoja ovat juuri esimerkiksi muiden huomioiminen tervehtimällä tai kiittämällä. Pieni teko voi olla myös naapurin auttaminen. I love kuopiolainen -kampanjaan voi tutustua somekanavissa ja verkkosivulla kuopio.fi/ilovekuopiolainen.
Liisa Pietikäinen: Vapaaehtoistoiminta vahvistaa tutkitusti niin apua antavan kuin apua saavan hyvinvointia. Millaista vapaaehtoistoimintaa Kuopiossa on?
Tanja Tilles-Tirkkonen: Kuopiolaiset ovat innokkaita vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoiseksi voi lähteä järjestöjen kautta, mutta kaupungillakin on tarjolla vapaaehtoistoimintaa muun muassa asukastoiminnassa sekä kulttuurin ja liikunnan tapahtumissa. Tarjolla oleviin vapaaehtoistehtäviin voi tutustua muun muassa verkkosivullamme.
Kuopiossa tarjolla oleviin vapaaehtoistehtäviin on luotu oma verkkosivunsa.
LP: Kuopiolaiset kokevat, että tärkeä osa henkilökohtaista hyvinvointia ovat yhteisöllisyys sekä tunne, että kuulun johonkin ryhmään. Kuopiolaisille yhteisöllisyys on laaja asia. Se merkitsee yhtä lailla läheisten ja naapureiden kuin tuntemattomien kohtaamista sekä vuorovaikutusta yli sukupolvien. Yhteisöllisyyttä voi kuopiolaisten mielestä lisätä luomalla luontevia kohtaamisen paikkoja; penkkejä kävelyreiteille sekä katujen ja luontopolkujen varrelle. Miten näitä asioita huomioidaan Kuopion kaupungin palveluissa?
TT: Kuopio tukee yhteisöllisyyttä useilla tavoilla ja yhdessä eri toimijoiden kanssa muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Muun muassa asukastoiminta, asukastilat ja pitäjäraadit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten erilaisia yhteisöjä tuetaan omannäköisen toiminnan luomiseen. Asukastoiminnassa oli yli 50 000 kohtaamista vuonna 2022.
On tärkeää huomata arjessa myös luontaiset kohtaamispaikat, sillä kohtaamiset eivät aina edellytä seiniä. Tapahtumissa eri sukupolvet, tuntemattomat ja tutut voivat kohdata toisiaan. Maksuttomia, maksullisia, säännöllisiä ja yksittäisiä tapahtumia järjestetään Kuopiossa runsaasti. Kuopion kaupungin omista tapahtumista hyvä esimerkki on kaupunkilaisten itsensä tuottama Meidän Kuopio -festivaali, jossa koko kaupunki on yksi yhteinen kohtaamispaikka.
Liisa Pietikäinen: Miten asukas voi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin kuten penkkien määrän lisäämiseen? Tarvitaanko mukaan joku ulkopuolinen toimija, jotta asiat etenevät?
Tanja Tiles-Tirkkonen: Kannustamme asukkaita aktiivisuuteen oman alueensa kehittämisessä. Kehittämisideoita voi tuoda esiin monin eri tavoin. Kaupunki tekee säännöllisesti ajankohtaisista teemoista selvityksiä ja tilaisuuksia, joihin kannattaa osallistua. Palautepalvelumme on myös näppärä keino jakaa ja kertoa omia ideoita. Lisäksi aina voi olla suoraan yhteydessä asiasta vastaavaan kaupungin työntekijään. Myös luottamushenkilöihin voi olla yhteydessä.
LP: Kuopiolaiset nostivat avarakatseisesti esille, että viime kädessä jokainen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja että itsestään voi huolehtia liikkumalla ja nukkumalla tarpeeksi sekä harrastamalla mukavia asioita. Nämä asiathan sisältyvät myös Hyvinvoiva Kuopion 2030 -ohjelmaan. Miten Kuopiossa mahdollisestaan harrastaminen ja tuetaan asukkaita pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan?
Kuopiolaiset viihtyvät skeittiparkissa, uimahallissa ja ulkokuntosaleissa.
TT: Kaupunki luo monin tavoin mahdollisuuksia, jotta jokainen voisi huolehtia omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kaupungilla on laajasti tutkittua tietoa asukkaittensa hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, vastaavatko palvelut tarpeeseen. Toimintaa ja palveluja suunnitellaan ja kehitetään näiden tarpeiden pohjalta, jotta ne tukisivat hyvinvointia mahdollisimman hyvin.
Konkreettinen esimerkki on viime vuosien kehitystyömme, jolla olemme lisänneet kaupunkilaisten liikkumista. Uudet liikkumispaikat ja palvelut kuten Lippumäen skeittiparkki ja Kuntolaakson uimahalli sekä Sammakkolammen ja Väinölänniemen ulkokuntosalit ovat olleetkin hyvin suosittuja.
Ohjatut liikuntapalvelut, kuten kuntosalistartit tukevat liikkumisen aloittamista. Harrastamisen kynnystä madaltavat myös alle 20-vuotiaille suunnattu Liikkis-ranneke ja eläkeläisten hyvinvointiranneke. Kulttuuri ja lukuisat tapahtumat sekä museot, kirjastot, kansalaisopistot ja taidelaitokset vahvistavat myös kuopiolaisten mielen hyvinvointia.
Liisa Pietikäinen: Harvoin tulee ajatelleeksi, miten paljon kulttuuri lisää mielen hyvinvointia. Tutkimuksia aiheesta on tehty paljon. Mieliteko toteutti yhdessä Itä-Suomen yliopiston ArtWell-hankkeen kanssa Hyvinvointia kulttuurilla -pilotin. Sieltä nousi myös kunnille arvokasta tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kulttuurilla on hyvinvointiin ja kuinka tärkeää olisi tarjota kulttuuripalveluja tasapuolisesti kaikille.
”Me kaikki voimme tehdä pieniä, mielen hyvinvointia tukevia asioita.”
Tanja Tilles-Tirkkonen: Me kaikki voimme tehdä pieniä, mielen hyvinvointia tukevia asioita. Omaan arkeen kun pyrkii samaan mukaan säännöllisiä ja monipuolisia aterioita, keholle riittävästi lepoa ja liikettä sekä muistaa vaalia läheisiä ihmissuhteita ja järjestää mahdollisuuksia sekä aikaa mieluisille asioille, ollaan jo pitkällä oman hyvinvoinnin edistämisessä.
LP: Totta. Hyviä esimerkkejä ilmiöön tarttumisesta ja asukkaiden yhdessä tekemisestä ovat muun muassa Mieliteon Neulamäessä toteutettu Meidän Neulamäki -osallisuuspilotti sekä Petosella toteutettu Voimaa yhteisöstä -pilotti. Harvoin tulee ajatelleeksi, että jollakin tapahtumalla tai penkin sijainnilla olisi merkitystä mielen hyvinvointiin.
Itse asiassa juuri hoksasin, että omassa kaupunginosassani penkit ovat aivan väärässä paikassa. Tätä pitää nyt lähteä edistämään ja ehdottamaan, saisiko niitä siirrettyä hyödyllisempään paikkaan. Osallisuuskoordinaattori osaa varmasti auttaa. Näin sitä on taas hiukan viisaampi. Miten tärkeää keskustelu ja vuorovaikutus ovatkaan.
Mieliteko, jossa Kuopion kaupunki on yksi päätoteuttajista, tukee toimillaan muun muassa Hyvinvoiva Kuopio -ohjelmaa.