Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Mieliteko logo valkoinen

| Aktivointi | 14.9.2022 | Katja Hedberg

Kvartetin hieno teko valaisee monen pohjoissavolaisen iltaa

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Ystävykset Eino Liinamaa, Paavo Linna, Aapeli Räsänen ja Mika Sutinen lahjoittivat Mieliteko-ohjelmalle 180 pääsylippua Kuopion KalPan SM-liigan kotipeleihin.

”Yksinäisyys, ja erityisesti miesten yksinäisyys kasvaa. Jääkiekko-ottelussa yksinäinenkin voi olla kimpassa muiden kanssa ja kokea kuuluvansa joukkoon”, Sutinen perustelee upeaa lahjoitusta. 

 

Neljä miestä kurkistaa puun takaa.

Lahjoitus tuli Mieliteko-ohjelmalle kuin puun takaa, upeana yllätyksenä. Kuvassa lahjoittajat Mika Sutinen (vas.), Paavo Linna, Eino Liinamaa ja Aapeli Räsänen sekä KalPan kotiottelujen pääsyliput, joista riittää iloa monelle Mieliteko-ohjelman kohderyhmään kuuluvalle.

Lahjoituksen takana halu tehdä hyvää

Nippu on paksu: 180 pääsylippua KalPan kotiotteluihin jääkiekon SM-liigaan juuri startanneen kauden aikana.

Liput ovat kuopiolaisen hallitusammattilaisen Mika Sutisen kädessä. Sutisen seurassa ovat KalPa:n hyökkääjä ja varakapteeni Aapeli Räsänen, Mediateko Oy:n myyntipäällikkö Eino Liinamaa sekä metallialan yrittäjä, Premetec Oy:n ja Premetec Production Oy:n toimitusjohtaja Paavo Linna Liperin Ylämyllyltä.

Kvartetti on yhtä hymyä.

Kvartetti on yhtä hymyä – nyt ollaan tekemässä hyvää. Ystävykset haluavat lahjoittaa otteluliput Mieliteko-ohjelmalle.

Mahtava juttu – myös Mieliteko-ohjelmassa on syytä iloita. 

Miksi näin upea lahjoitus?

Sutinen, Räsänen, Liinamaa ja Linna voittivat kesällä golfturnauksessa Tahkolla KalPa:n peleihin neljä kausikorttia. Sutinen kysyi Facebook-tilillään, mihin hyvän mielen kohteeseen liput olisi hyvä lahjoittaa.

Ehdotusten joukosta nelikko poimi Mieliteko-ohjelman.

”Se oli Aapelin ehdotus, ja olimme kaikki hänen kanssaan heti samaa mieltä”, Sutinen kertaa.

Lahjoituksen lähestyessä kausikortit vaihtuivat vielä isompaan – ottelukohtaisiin pääsylippuihin. Lahjoitus sisältää jokaiseen kotiotteluun kuusi pääsylippua. Näin 180 Mieliteko-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa pääsee paikan päälle jännittämään kuopiolaisten liigamenestystä. 

Neljän ystävyksen lahjoitus valaisee syksyn ja talven mittaan monen pohjoissavolaisen iltaa.

”Jospa yksikin löytäisi oman yhteisönsä”

KalPa Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Mika Sutinen näkee Mieliteko-ohjelman tavoitteet istuvan hyvin KalPan strategiaan. Siinä on pohdittu monesta näkökulmasta, miksi seura on olemassa.

”Pelillinen menestys on totta kai kärjessä. Rinnalla kulkee isoja ajatuksia muun muassa siitä, kuinka voimme osallistua Pohjois-Savon pitämiseen asuttuna ja luoda yritysten välille tarvittavaa tärkeää yhteistyötä”, Sutinen toteaa.

Mieliteko-ohjelman tavoitteet istuvat hyvin KalPan strategiaan.

”Lisäksi olemme tunnistaneet, että työmme voi olla merkityksellistä laajemminkin. Yksinäisyys, ja erityisesti miesten yksinäisyys kasvaa. Jääkiekko-ottelussa yksinäinenkin voi olla kimpassa muiden kanssa ja kokea kuuluvansa joukkoon.” 

Aapeli Räsänen toivoo muiden tavoin, että lahjoitetuilla lipuilla olisi kauas kantavaa merkitystä.

”Jos yksikin ihminen innostuu ja löytää ottelujen kautta yhteisön, johon voi ajatella kiinnittyvänsä, olemme saavuttaneet paljon. Vaikutus yhden ihmisen kohdalla voisi olla parhaimmillaan koko elämänmittainen”, Räsänen pohtii.

 

Neljä miestä istuu nurmella vierekkäin.

Paavo Linna (vas.), Eino Liinamaa, Mika Sutinen ja Aapeli Räsänen uskovat, että kiekkomatsin yleisön joukossa yksinäinenkin pääsee kokemaan yhteisöllisyyttä.

 

Kuopion sairastavuus tuli yllätyksenä

Taustasyy Mieliteko-ohjelman syntymiseen on koko kvartetille iso yllätys. Miehistä kukaan ei olisi arvannut, että pohjoissavolaisilla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia selkeästi enemmän kuin muilla suomalaisilla, ja että Kuopio on mielenterveyden haasteiden osalta maamme sairain kaupunki.

”Onpas yllättävää”, Paavo Linna ihmettelee.

"Pakko myöntää, että me kaikki asumme jonkinlaisessa kuplassa.”

”Tilanne tuntuu uskomattomalta. On vaikea löytää perusteluja, miksi sairastamme niin paljon muita enemmän.  Mutta on pakko myöntää, että kaikki me asumme jonkinlaisessa kuplassa, ja siksi suurimmatkaan haasteet eivät välttämättä näy ulospäin”, Mika Sutinen arvelee.

”Asuin viisi vuotta Jyväskylässä. On vaikea löytää eroja, jos vertaa sikäläistä elämänmenoa kuopiolaiseen mentaliteettiin”, Eino Liinamaa toteaa.

Jyväskylällä onkin Kuopion tapaan haasteita asukkaittensa mielenterveyden sairastavuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatimassa mielenterveysindeksissä isojen kaupunkien tilastossa Kuopio on sairain ja Jyväskylä kolmanneksi sairain.

Onko yksinäisyys syy mielen horjumiseen?

Mieliteko-ohjelma on löytänyt yhteyden pohjoissavolaiselle sairastavuudelle ja runsaalle päihteiden käytölle puhumattomuuden kulttuurista, joka vallitsee vahvana koko maakunnan alueella. Nelikko nyökkää päätelmälle. 

”Kyllähän täällä aika kierrellen kysymyksiin vastataan”, Paavo Linna hoksaa.

Aapeli Räsänen on syntynyt ja varttunut Tampereella, mutta hänen isänsä on lähtöisin Kuopion Vehmersalmelta. Poika tunnistaakin puhumattomuutta suvustaan.

”Vaikeilta asioilta piiloudutaan huumorin esiripun taakse.”

”Kun olemme koolla Vehmerin Litmaniemellä, tunnistan kyllä, että vaikeilta asioilta piiloudutaan huumorin esiripun taakse. Tampereella taas puhe on varautuneempaa, siellä piiloudutaan ehkä hitauden taakse”, Räsänen puntaroi.

Mika Sutinen arvelee, että yksinäisyys saattaa osin selittää pohjoissavolaisten korkeita mielenterveyden sairastavuuslukuja.

”Olematta asiantuntija voi sanoa, että jos ei ole ystäviä eikä keskustelukumppaneita, ajan myötä terveempikin mieli alkaa horjua. Olen huolissani siitä, että vaikka edellytykset ja välineet kommunikaation kehittämiseksi koko ajan paranevat, riski yksinäisyyteen näyttää vain kasvavan.”