Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
Unilääkäri Henri Tuomilehto ei tykännyt tyypistä, jollainen hän oli 20 vuotta sitten – omien sanojensa mukaan iltavirkku lapamato, joka ei saanut päivisin mitään aikaan.
Arki mullistui, kun hän opetteli nukkumaan uudella tavalla.
”Kehossa tapahtuu yön aikana upeita juttuja – jos huolehtii unesta. Uni on kehomme huikea kapellimestari. Se määrittelee, millaisia olemme ja kuinka käyttäydymme”, hän herättelee huonosti nukkuvia uniremonttiin, joka lisää huimasti hyvinvointia ja on siksi parhaimmillaan tosi koukuttavaa.”
”Unettomuus alkaa olla globaali ongelma. Ajastamme kertoo paljon, että esimerkiksi työpaikalla on kovin hyväksyttävää todeta olevansa väsynyt”, Henri Tuomilehto hämmästelee.
Harva kuunteli, kun Henri Tuomilehto alkoi 20 vuotta sitten puhua nukkumisen merkityksestä ja unen laadusta.
”Miksi unta muka pitäisi tutkia, moni kysyi. Uni rinnastettiin jopa laiskuuteen. Asia ei kiinnostanut ketään”, Tuomilehto muistaa.
Nyt uni yhdistetään jo itsestään selvästi kehon ja mielen hyvinvointiin. Tuomilehdonkaan ei tarvitse harmitella, että jätti lääkärin pestinsä Kuopion yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla ja ryhtyi tutkimaan unen vaikutuksia.
Tuomilehto on luonut maahamme omaa nimeään kantavan uniklinikoiden verkoston ja hoitaa nyt ainoastaan potilaita, jotka kärsivät unihäiriöistä. Potilaista nuorimmat ovat viiden ikäisiä, vanhimmat 94-vuotiaita.
”Näen työssäni upeita tarinoita.”
Tuomilehdon asiakkaita ovat olleet myös muun muassa Olympiakomitean huipputiimien urheilijat, ja maine on kantanut: NHL-kiekkojoukkue Columbus Blue Jacketsin pelaajatkin ovat monta vuotta opetelleet Tuomilehdon ohjauksessa nukkumaan paremmin.
”Näen työssäni upeita tarinoita. On palkitsevaa seurata, kun lopen uupunut, vuosikymmeniä huonosti nukkunut ihminen herää hyvän unen myötä uudelleen henkiin. Hyvinvointi kasvaa huimasti, ja juuri tämä tekee hyvän unen tavoittelusta niin koukuttavaa.”
Henri Tuomilehto myöntää itsekin yllättyneensä siitä, miten merkittävä osa hyvinvointia uni on.
”Uni on kehomme kapellimestari. Se säätelee hormoneja, aineenvaihduntaa ja hermoston toimintaa”, hän sanoo ja nostaa esille uusimmat tutkimukset, joiden mukaan uni vaikuttaa myös käyttäytymiseen ja sitä kautta persoonallisuuteen.
Unen laatu on selitys sille, olemmeko ärtyneitä vai hyväntuulisia, välinpitämättömiä vai empaattisia, ahdistuneita vai energisiä, aivosumussa vai läsnä.
”Uni – hyvä ja huono – menee suoraan tunteisiimme ja sitä kautta mielialaamme.”
Nukkuminen on asia, jota teemme elämämme aikana toiseksi eniten hengittämisen jälkeen.
”Nukumme kolmasosan elämästämme. Se on paljon, ja siksi on kummallista, että tutkimusten mukaan vain 20–30 prosenttia suomalaisista näkee vaivaa hyvän nukkumisen eteen.”
”Laitamme kännykän lataukseen, kuinka on omien akkujemme laita?”
”Laitamme kännykän illalla lataukseen, mutta kuinka on omien akkujemme laita?”
Suomalaisista naisista joka neljäs ja miehistä joka viides kärsii THL:n Finterveys2017 -tutkimuksen mukaan pitkäaikaisista uniongelmista. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2021 määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 280 ihmistä, joilla diagnosoitiin työkyvyttömyyden syyksi unettomuus tai uneen liittyvä häiriö. Kymmenen vuotta sitten luku oli 89. Määrät ovat pieniä, mutta kasvu suurta.
Kroonisesta unettomuudesta kärsii 12 prosenttia suomalaisista – yli puoli miljoonaa ihmistä. Uniapneaa sairastaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kelan mukaan 300 000 suomalaista syö unilääkkeitä.
”Olemme yksilöitä, ja univaje näkyy meissä eri tavoin. Yksi sairastuu, toisella pätkii muisti, joku ei osaa keskittyä. Joillakin on ongelmia painon hallinnassa, toisia masentaa ja ahdistaa. Jokaisen oirehdinnan taustalla voi olla yksi nimittäjä – ei tule nukuttua tarpeeksi.”
Entä jos uni ei vain tule? Tilanne on tuttu unilääkärillekin. ”Silloin otan kirjan käteen ja luen. Pyrin tietoisesti pitämään ajatukset myönteisinä.”
Ei pidä luulla, että nukkuminen olisi vain lepäämistä, Henri Tuomilehto painottaa.
”Elimistössä tapahtuu nukkuessa upeita juttuja – siis heillä, jotka ovat päättäneet huolehtia unestaan. Yli 90 prosenttia kaikesta palautumisesta tapahtuu, kun nukumme. Unen aikana aivot puhdistautuvat, seulovat tietoa ja poistavat turhia jälkiä muistista. Nukkuessa tapahtuu myös oppimista.”
”Uni onkin puhdasta fysiologiaa. Se on tärkein energianlähteemme ja jaksamisemme ydin. Me ihmiset vain olemme hassuja. Kun aamulla väsyttää, meillä on huonolle unelle iso kirjo selityksiä, joista mikään ei pidä paikkaansa.”
”Uni on tärkein energianlähteemme.”
Univaje voi olla salakavala sairaus, sillä aina emme edes oivalla nukkuvamme liian vähän.
Tuomilehdon mukaan jo tunti liian vähän unta yössä voi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja jaksamiseen. Silti häntä kiinnostaa potilaissaan enemmän unen laatu kuin se, montako tuntia nämä öisin nukkuvat.
Unen laatuun vaikuttaa merkittävästi, mitä teemme ennen nukkumaan menoa.
”Uni kilpailee ajankäytöstämme aivan sekundaaristen asioiden kanssa. Kovin moni viipyy koneella ja kännykällä vielä myöhään illalla ymmärtämättä, miten paljon se vaikuttaa uneen ja hyvinvointiin. Ei ihme, että aamulla väsyttää.”
”Surfaus somessa ja television katsominen tuottavat välittömästi mielihyvää. On paljon tylsempää valita järkevämpi vaihtoehto – rauhoittua ja valmistautua tietoisesti hyvään uneen.”
Jos aivoja aktivoidaan pitkälle iltaan, ne myös pysyvät vireessä ja käyvät väärillä kierroksilla pitkään – nukahtamisen jälkeenkin.
”Tällöin kahdeksan tunnin unesta palauttavaa voi olla vain puolet. Ja nopea nukahtaminen voi kertoa hyvien unenlahjojen sijaan pitkään jatkuneesta univajeesta.”
Perimä määrittää 30-prosenttisesti, millaisia nukkujia olemme. Uni on siis yksilöllinen juttu, ominaisuus. Ja tässä tulee jälleen Henri Tuomilehdon toiveikas viesti:
”Jokaista ominaisuutta, myös unta, voi kehittää ja parantaa.”
Tuomilehto on itse esimerkki siitä, että unirytmiin on mahdollista tehdä iso muutos.
”Parikymmentä vuotta sitten olin iltavirkku. Mutta en tykännyt tyypistä, joka olin. Iltani kuluivat kuin Ferrarin kaasua painaen. Avasin sähköpostin, ja vielä hyvin myöhään saatoin painaa pedaalia lisää, kirjoittaa vielä yhden tärkeänä pitämäni esitelmän.”
”Iltani kuluivat kuin Ferrarin kaasua painaen.”
”Yhtäkkiä kello oli yksi yöllä. Nukkumaan mennessä aivoni kävivät kovilla kierroksilla, eikä unen laadussa ollut kehumista.”
Yhtäkkisen ahaa-elämyksen myötä Tuomilehto oivalsi, että hänen ajatuksensa junnasivat päivisin epämääräisessä syvyydessä.
”Olin kuvitellut, että olen päivisin tehokas, ja että tehoja riittää illalle. Todellisuudessa olin lapamato, joka ei päivisin saanut mitään aikaan.”
”Sain tarpeeksi silloisesta itsestäni. Halusin muuttua, olla tehokas ja virkeä töissäni ja tekemisissäni päiväsaikaan.”
”Ihminen on sopeutuja ja selviytyjä. Me totumme myös väsymykseen. Siksi univaje voi olla salakavala sairaus.”
Henri Tuomilehdon nykyinen vuorokausirytmi sopii monelle malliksi.
”Heräämishetkeni on ankkuroitu, se ei heilu yhtään. Herään puoli kahdeksalta.”
Hän pyrkii tietoisesti koko päivän hallitsemaan energiaansa. Tähän auttaa ruoka.
”Säännöllinen syöminen on maailman helpoin tapa hallita vireystilaa. Se on erittäin tärkeää myös hyvän unen kannalta.”
Heti työpäivän jatkeeksi Tuomilehto pyrkii varaamaan aikaa liikunnalle, jotta keho ehtii palautua ajoissa rasituksesta. Liikkumisessa on sama periaate kuin syömisessä – säännöllisyys. Hikilenkkien sijaan kävelykin riittää, kunhan se on säännöllistä.
Läppäri ja kännykkä pysyvät kiinni. Eikä some laula.
Illallisen Tuomilehto syö myöhään, puoli yhdeksältä.
”Haluaisin tavata ihmisen, joka lanseerasi ajatuksen, ettei illalla kuuden jälkeen pidä enää syödä. Ajatus tunnetaan kaikkialla maailmassa, vaikkei yksikään tutkimus tue sitä.”
”Hyvä ilta-ateria tai tuhti iltapala tuovat hyvän unen.”
Tuomilehto on hyvin tietoinen siitä, mitä hän ei saa tehdä illalla. Sähköposti ja läppäri pysyvät kiinni, samoin kännykkä. Eikä some laula.
”Digitaalisuus ja jatkuvasti saavutettavissa oleminen ovat muuttaneet rytmimme. Iltamme ovat liian aktiivista aikaa, vaikka tunnit ennen nukkumaan menoa pitäisi rauhoittaa.”
”Viikonloppuisinkin satsaan palautumiseen ja keskityn itseeni. Jätän kissanristiäiset väliin aina kun mahdollista.”
Vaikka Henri Tuomilehto on parikymmentä vuotta tarkkaillut nukkumistaan, ei hyvä uni tule vieläkään automaattisesti.
”Suuri osa ihmisistä pitää hyvää unta itsestäänselvyytenä, jonka eteen ei tarvitse tehdä mitään. Tämä on hämmentävää. Itse näen paljon vaivaa hyvän unen eteen. Se vaatii tietoista ajattelua ja terveellisiä elintapoja.”
Tuomilehto onkin tuonut työryhmänsä kanssa esille terveellisten elämäntapojen olennaista yhteyttä uneen ja unihäiriöiden hoitoon.
”Me kaikki ymmärrämme, ettei fyysinen kunto nouse sillä, että ostaa uudet lenkkitossut tai käy lenkillä vain kerran kuukaudessa. Mutta moni olettaa nukkumisen parantuvan, kun hankkii uuden tyynyn ja paremman vuoteen. Aamulla sitten ihmetellään, että yhä väsyttää.”
Päiväunet saavat kestää maksimissaan puoli tuntia.
Valmennuksessaan Tuomilehto levittää huonosti nukkuvillekin kuningasajatustaan, toiveikkuutta. Hän sanoo, ettei huonoa nukkumista tarvitse pelätä – kunhan se ei jatku pitkään. Aivoillamme on nimittäin ihmeellinen taito paikata huonoa unta.
”Ei kannata ahdistua, jos alla on yksi tai pari huonosti nukuttua yötä. Aivot kyllä reagoivat. Ne oikein hamuavat syvempää unta, jota kohti ne meidät seuraavina öinä johdattavat.”
Onkin viisaampaa luottaa aivojen korjaavaan kykyyn, kuin paikkailla univajetta parin tunnin päiväunilla.
”Ne vain pilaavat aivoilta mahdollisuuden korjata tilannetta. Päiväunet saavat kestää maksimissaan puoli tuntia. Sen jälkeen torkkuminen muuttuu syväksi uneksi.”
Henri Tuomilehto teki yhdessä tiedottaja Jouni Vornasen kanssa ”Nukkumalla Menestykseen” -teoksen, joka valittiin FitAwardsin vuoden 2020 Hyvinvointikirjaksi.
Hyvä uni on silta myös mielen hyvinvointiin.
”Mitä pidempään huonounisuus jatkuu, sitä enemmän riski masentuneisuuteen lisääntyy”, Henri Tuomilehto sanoo.
Erityisen huolissaan hän on nuorten lisääntyneistä mielenterveyden ongelmista. Niiden lähde voi olla huonossa nukkumisessa.
”Kun puhutaan nuorten pahoinvoinnista, keskiössä on usein harmitus terapeuttien puutteesta. Voi olla, että juurisyyt johdattaisivat tarkastelemaan, kuinka nuoret nukkuvat.”
”Unen arvostus on helpoin keino parantaa työntekijöiden empaattisuutta.”
”Aloitimme juuri unikoulutuskampanjan Opetushallituksen kanssa. On erittäin tärkeää tuottaa nuorille enemmän tietoa sekä ennen kaikkea työkaluja parempaan nukkumiseen. Ylipäätään ennaltaehkäisy olisi unihäiriöissä äärettömän tärkeää”, Tuomilehto näkee.
Hyvän unen työkaluja hän mielellään ojentaisi myös yritysten johtajille, joille Tuomilehdolla on painava viesti:
”Mitä vaativampaa työ on, sitä enemmän pitäisi satsata työntekijöiden hyvään nukkumiseen. Unen arvostus ja sen edistäminen on yrityksille helpoin keino parantaa työkykyä, työntekijöiden empaattisuutta ja tuloksellista yhteistyötä.”
”Hyvän unen tulisi olla työpaikkojen organisaatioissa yhteinen ja keskeinen arvo.”