Jaa artikkeli
Teksti: Markus Laakso, Kuvat: Markus Laakso & Hanna Tervo
Lapinlahden kunta edistää koko henkilöstönsä työhyvinvointia Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin avulla. Ensimmäiset työpajat on pidetty, ja varhaiset havainnot kielivät sitoutumisesta ja havahtumisesta mielen hyvinvoinnin edistämisen tärkeyteen.
Hanketta vetää Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi, joka tuo mallin Pohjois-Savoon.
Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamalli perustuu kolmeen peruspilariin: aktiivisuuteen (Act), yhteisöllisyyteen (Belong) ja merkityksellisiin asioihin omistautumiseen (Commit). Tavoite on luoda työpaikoille positiivinen ja mielen hyvinvointia tukeva organisaatiokulttuuri, joka kannustaa työntekijöitä osallistumaan aktiivisesti kehittämistyöhön ja jakamaan kokemuksiaan muille.
Mieliteon ja Lapinlahden kunnan kehitysyhteistyö alkoi maaliskuussa 2024. Ensimmäisessä palaverissa Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi ja Lapinlahden kunnan johtoryhmä kartoittivat kunnan työhyvinvoinnin aiemmat toimenpiteet ja tuoreen kehittämistyön tavoitteet.
"Johtoryhmä lähti mukaan todella hienosti ja sitoutuneesti."
"Johtoryhmä lähti mukaan todella hienosti ja sitoutuneesti. Lapinlahden tekemä työhyvinvoinnin kehitystyö on ollut järjestelmällistä, joten oli hienoa päästä jatkamaan sitä”, iloitsee Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin projektipäällikkö Anne Surakka.
Kunnan henkilöstö teki eläkevakuutuslaitos KEVAn työhyvinvointikyselyn, joka antoi osviittaa lähtötilanteesta ja antoi pohjan kehitystyön aloittamiselle.
"Vastausten perusteella työhyvinvointi näyttäytyi hyvältä vertailukuntiin peilattuna. Kyselyyn vastasi noin puolet henkilöstöstä, joten toisen puoliskon hyvinvoinnista emme saaneet tietoa. Vastausten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että asioita on tehty hyvin vuosien varrella”, Surakka toteaa.
Kunnan henkilöstön hyvinvoinnin kartoituksen lisäksi kunnassa on kerätty järjestelmällisesti tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista, mikä on lisännyt ymmärrystä lähtötilanteesta. Surakka ja projektikoordinaattori Hanna Tervo ovat projektin edetessä konsultoineet myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielen hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijoita, joiden kanssa yhteistyö hankkeessa on ollut tiivistä.
”THL:n yhteyshenkilöt tunnistivat heti tärkeät palikat, jotka ovat jo toteutuneet. Näistä tärkeimpiä ovat johtajien sitoutuminen ja ajatus siitä, että ABC-mallin voi istuttaa olemassa oleviin rakenteisiin”, Surakka sanoo.
Mielen hyvinvoinnin ABC:n ytimessä ovat yhteisöllisyys ja positiivisen kulttuurin luominen. Kehitystyössä ei keskitytä työyhteisön ongelmakohtiin, vaan painopiste on hyvän vahvistamisessa ja yhteisessä tekemisessä.
"Lähtökohtana on luoda yhteinen tekemisen kulttuuri, joka tukee hyvinvointia”, Anne Surakka painottaa.
Projektikoordinaattori Hanna Tervo kiittää Lapinlahden kunnan johtoa myönteisestä asenteesta ja aktiivisesta otteesta työhyvinvoinnin mallin edistämisessä.
"Johtoryhmä antoi tilaa esihenkilöille, ja he toivat esiin halunsa tarjota mallin henkilöstölleen. Se loi positiivista painetta asian edistämiseksi”, Tervo toteaa.
Viimeisimpään ABC-työpajaan osallistui peräti 120 Lapinlahden perusopetuksen ja lukion työntekijää. Esihenkilötyöpajoihin on osallistunut 28 henkilöä. Osallistujamäärät ovat olleet siis ilahduttavan suuret.
"ABC-malli mukautuu kunkin työyhteisön tarpeisiin."
ABC-mallin käyttöönotto vaihtelee organisaatioittain. Lapinlahdella kahteen ensimmäiseen työpajaan osallistui vain johtoryhmän jäseniä ja esihenkilöitä. Työpajoissa he syvensivät ymmärrystään ABC-mallista ja sen merkityksestä heidän työyhteisössään ennen kuin muu henkilöstö otettiin mukaan. Tekstiilihuoltoyritys Sakupella sekä esihenkilöt että hallinnon ja tuotannon työntekijät osallistuivat mallin toteuttamiseen alusta alkaen.
”ABC-malli mukautuu kunkin työyhteisön tarpeisiin. Kukin organisaatio voi valita haluamansa näkökulman ja hahmotella, millaisilla toimenpiteillä hyvinvointia tukevaa työkulttuuria lähdetään tavoittelemaan. Johtoryhmän työpajat on rakennettu tätä lähestymistapaa noudattaen”, Tervo sanoo.
”Sakupella olemme keskittyneet siihen, että yksilöt ymmärtävät ABC-mallin periaatteet. Olemme nyt siinä vaiheessa, että työpajoissa on jo päästy miettimään konkreettisesti, miten malli istutetaan koko työyhteisön toimintaan. ABC-mallin käyttöönotto ei ole ylhäältä päin ohjattu prosessi, vaan työyhteisö saa itse päättää, mitä he haluavat mallin pohjalta toteuttaa.”
Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallin onnistunut toteutus edellyttää, että toteuttaja ja kohdeorganisaatio jakavat samat tavoitteet. Anne Surakan mukaan heidän roolinsa on tukea Lapinlahden kunnan ja muiden mukana olevien organisaatioiden omia päämääriä.
”Kaikki, jotka ovat jossain vaiheessa ABC-mallin kanssa tekemisissä, ymmärtävät, kuinka arkipäiväisestä ja yksinkertaisesta asiasta on kyse. Tavoitteemme on luoda sellaiset puitteet, että organisaatiokulttuuria voidaan aidosti kehittää haluttuun suuntaan”, Surakka sanoo.
”Olen varma, että ABC toimii kaikissa organisaatioissa."
Yleisesti ottaen, kun ihmisiltä kysytään, millainen organisaatio- tai työkulttuuri olisi toivottava, vastaukset ovat usein samansuuntaisia. Esiin nousevat yleensä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisten huomioon ottaminen, aito kohtaaminen sekä inhimillinen ja mielen hyvinvointia tukeva kulttuuri. Jokaisella organisaatiolla on kuitenkin omat ainutlaatuiset toimintatapansa, jotka on tärkeää huomioida ABC-työpajojen toteutuksessa, jotta ne vastaavat organisaation tarpeita ja tukevat sen erityispiirteitä.
”Olemme onnistuneet, kun organisaatio on lähtenyt rohkeasti luomaan muutosta omannäköisellä tavalla, ja syntyy jotain konkreettista ja pysyvää. Lisäksi on tärkeää, että ymmärrys mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä lisääntyy”, Surakka sanoo.
Käytännön kokemus on lisännyt Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin luottamusta ABC-mallin toimivuuteen ja myönteisiin vaikutuksiin.
”Olen varma, että ABC-mallin on mahdollista toimia kaikissa organisaatioissa. Se ei ratkaise kaikkia työyhteisön ongelmia, mutta työyhteisön toimintakulttuurin kehittämisessä ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa se on erinomainen työkalu. Ilman johdon vahvaa tukea, kuten Lapinlahdella, onnistuminen on kuitenkin vaikeaa”, Surakka sanoo.
Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamalli on tuonut osallistujille lukuisia oivalluksia, joita he ovat jakaneet eteenpäin verkostoissaan. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Sakupen selainpohjainen Mielen hyvinvoinnin päiväkirja, johon työpajoihin osallistuneet voivat kirjoittaa omia tai muiden pieniä hyvän mielen tekoja.
Päiväkirjaan on kertynyt jo yli sata viestiä.
”Ajatus syntyi siitä, kun kävimme THL:n vaikuttavuuteen perehtyneen tutkijan, Teemu Vauhkosen, kanssa läpi, millaisia asioita meidän tulisi ABC-mallin osalta arvioida. Vauhkonen totesi, että meidän on saatava tietoa, mitä työpajoihimme osallistuneet tekevät niiden ulkopuolella – vai tekevätkö mitään. Päiväkirjaan kirjoitetut tekstit ja toisille jaetut kuvat osoittavat, että työntekijät ovat lähteneet toteuttamaan ABC-mallia arjessaan ja samalla siitä on tullut myös työyhteisön oma juttu”, Hanna Tervo sanoo.
"Tätä Mieliteossa on nimenomaan tehty ja tavoiteltu: pienet teot ratkaisevat."
Sakupen toimipisteissä on ollut myös fyysisiä hyvän mielen nurkkauksia, jotka ovat toimineet samanlaisesti kuin selainpohjainen päiväkirja. Työntekijät ovat voineet jättää viestejä toisilleen ja kertoa, mitä ovat tehneet mielen hyvinvointinsa eteen.
”Totesimme jo ennen ABC:n toteuttamista, että tätähän Mieliteossa on nimenomaan tehty ja tavoiteltu: pienet teot ratkaisevat”, Surakka summaa.
Tanskassa, jossa ABC-mallia on käytetty pidempään, on havaittu, miten ajattelutavat ja käyttäytyminen muuttuvat, kun mielen hyvinvointi asetetaan etusijalle. Surakka on havainnut saman omakohtaisesti.
”Mielen hyvinvointi on ajatuksissa joka päivä. Se ei ole raskas aihe, vaan sen pohtiminen auttaa priorisoimaan tekemisiään niin, että voi saada päivittäin hyvän mielen”, Surakka sanoo.
Mieliteon Itä-Suomen tiimi tekee Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallin käyttöönoton yhteydessä arviointia, jossa tarkastellaan mallin kustannuksia, vaikutuksia ja toimeenpanoa. Malli on osallistuvalle organisaatiolle maksuton, mutta henkilöstön osallistuminen työpajoihin aiheuttaa kuluja työnantajalle työajan muodossa.
Arvioinnissa hyödynnettävää aineistoa kerätään kyselyillä ja haastatteluilla, joilla tutkitaan muun muassa sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kuluja ennen mallin käyttöönottoa ja sen aikana. Samalla tutkitaan, paljonko Mielen hyvinvoinnin ABC:n käyttöönotto maksaa organisaatiolle. Arviointiin osallistuminen on ABC-työpajoihin osallistuville vapaaehtoista.
"Haastatteluissa on huomattu lisääntynyttä tietoisuutta mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisestä."
”Työpajoja ei ole montaa, mutta niihin uppoaa valtavasti henkilöstön työtunteja. Tiedostamme vastuumme, kun menemme pitämään esimerkiksi kolmen tunnin työpajan 120 ihmiselle”, Anne Surakka sanoo.
Tietoa kerätään myös osallistujien elämäntilanteista, sosioekonomisesta asemasta, harrastuksista, vapaa-ajanviettotavoista, terveydentilasta ja tyytyväisyydestä elämään sekä niiden mahdollisista muutoksista yhteiskehittämisen aikana.
”Pyrimme lisäämään tietoa mielen hyvinvoinnin edistämisen vaikutuksista ja kustannuksista työikäisessä väestössä”, Surakka sanoo.
Surakka ja Hanna Tervo eivät kommentoi tähän mennessä toteutettuja kyselytuloksia, koska yhteiskehittäminen on vasta alussa.
”Yleisellä tasolla voimme todeta, että haastatteluissa on huomattu lisääntynyttä tietoisuutta mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Aineistoa ei ole vielä ehditty keräämään paljon, mutta varhaiset tulokset ovat olleet kiinnostavia”, Surakka sanoo.