Jaa artikkeli
Kahden psykoterapeutin ideasta syntynyt Kylmästä mielen hyvinvointia ‑hanke yhdistää talviuinnin ja psykoterapian innostavalla tavalla.
Alustavat tulokset osoittavat, että kylmä vesi voi lisätä valmiuksia tunnetyöskentelyyn, vahvistaa kehomieliyhteyttä ja tukee osallistujia vaikuttamaan aktiivisesti omaan hyvinvointiinsa.
Teksti: Markus Laakso | Kuvat: Oona Markkanen ja Pauliina Toivanen
KAKSI TALVIUINTIIN hurahtanutta helsinkiläispsykoterapeuttia istui yhdessä saunassa kylmävesipulahduksen jälkeen. Heille talviuinnin terveyshyödyt olivat harvinaisen tuttuja sekä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta että omasta kokemuksesta. Se muun muassa tehostaa vastustuskykyä ja aineenvaihduntaa, helpottaa kipuoireita, parantaa unenlaatua, laskee stressiä, vapauttaa hyvänolon hormoneja, parantaa mielialaa ja kehittää psyykkistä resilienssiä.
Lauteilla syntyi ajatus: voisiko psykoterapian ja talviuinnin, kaksi mielenterveyttä selkeästi edistävää elementtiä, yhdistää?
Riikka Airo ja Miia Lehtonen saivat ensin rahoituksen pilottiin, jossa he testasivat talven ajan kylmäuinnin ja psykoterapian yhdistämistä ryhmälle nuoria, joilla oli mielenterveyden haasteita. Tulokset olivat lupaavia, mikä kannusti hakemaan suurempaa rahoitusta.
”Meillä on vahva kiinnostus kehollisuuden hyödyntämiseen psykoterapiassa. Tutkimustieto osoittaa, että tunnesäätely ja kehollisuus liittyvät tiiviisti yhteen: hermoston tila vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen olonsa turvalliseksi, ylivireiseksi vai matalavireiseksi ja masentuneeksi. Kylmäuinti voi auttaa tasapainottamaan hermoston toimintaa, vahvistaa yhteyttä omaan kehoon ja auttaa tunnistamaan tunteita sekä mitä omassa kehossa tapahtuu”, Airo luettelee.
”Meillä on vahva kiinnostus kehollisuuden hyödyntämiseen psykoterapiassa."
Vuonna 2023 Jenny ja Antti Wihurin säätiö myönsi apurahan Kylmästä mielen hyvinvointia -hankkeelle, jonka Airo ja Lehtonen toteuttavat Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on on tutkia kylmäuinnin vaikutusta tunnesäätelyyn ja samalla kehittää ahdistuksen ja masennukseen soveltuva hoitomalli.
Siinä talviuinti yhdistetään tunnesäätelyn vahvistamiseen keskittyvään lyhytpsykoterapiaryhmätyöskentelyyn.
”Teemme päätyöksemme psykoterapiaa, konsultaatiota, työnohjausta ja mielenterveysalan koulutusta, mutta meitä kiinnostaa luontoelementtien hyödyntäminen psykoterapiassa. Kylmä vesi voi toimia väylänä tunteiden ja vaikeiden tilanteiden käsittelyssä sekä jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin tukena”, Lehtonen sanoo.
Hanketta varten koottiin neljä lyhytpsykoterapiaryhmää: kaksi kylmäuivaa ja kaksi kontrolliryhmää. Osallistujat olivat 18–28-vuotiaita nuoria aikuisia, joilla oli psykoterapian tarve ja mielenterveyden haasteita.
Ryhmissä oli sekä talviuintiensikertalaisia että muutaman kerran talviuintia kokeilleita, mutta ei pitkän linjan harrastajia. Osa totutteli kylmään veteen ryhmäprosessin aikana. Kontrolliryhmäläiset osallistuivat psykoterapiaryhmiin ilman talviuintia.
”Moni koki psykoterapian hyödylliseksi. Uivassa ryhmässä vesi toimi apuvälineenä tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä. Esimerkiksi ahdistavissa tilanteissa kylmä vesi toi katkaisun jatkuviin ajatuksiin ja auttoi hetkeksi irrottautumaan niistä. Kokemuksesta oli apua myöhemmin myös mielikuvien kautta: osallistujat pystyivät kuvittelemaan itsensä kylmään veteen ja saamaan aikaan saman rauhoittavan vaikutuksen muissakin ympäristöissä”, Miia Lehtonen sanoo.
”Talviuinti on edullinen, riskitön ja nopea tapa muuttaa mielentilaa ja kehon tilaa."
Moni piti kylmäuintia sokeeraavana mutta myönteisenä kokemuksena, joka auttoi heitä keskittymään omaan kehoon ja olemaan läsnä hetkessä. Uivassa ryhmässä myös ryhmän kiinteys vahvistui nopeammin.
Hankkeen psykoterapia- ja talviuintiosuus on nyt päättynyt, mutta kylmäuinti jäi monelle omahoidon keinoksi hankkeen ohjattujen toimintojen lakattua. Siitä on ollut apua esimerkiksi opiskelun ja työssäjaksamisen tukena, mutta myös tehokkaana tunnesäätelyn työkaluna: kylmä vesi on tuonut virtaa alavireisyyteen ja tasannut olo ylivireisenä.
”Talviuinti on edullinen, riskitön ja nopea tapa muuttaa mielentilaa ja kehon tilaa. Kylmän tuoma sokki ikään kuin resetoi koko kehon ja mielen”, Airo summaa.
Talviuintiin yhdistyy usein sosiaalinen elementti, kuten yhdessä saunominen ja laudekeskustelut. Kylmästä mielen hyvinvointia -hankkeen uivan ryhmän tapaamiset olivat Helsingin keskustassa sijaitsevassa Allas Pool -kylpylässä.
”Aloitimme tapaamiset ryhmätilassa kuulumisten vaihdolla, minkä jälkeen menimme uimaan ja saunaan. Lopuksi palasimme ryhmätilaan varsinaiseen tunnetyöskentelyyn. Ei-uivaryhmä kokoontui erillisessä ryhmätilassa”, Riikka Airo sanoo.
Ryhmäytyminen oli nopeampaa uivassa ryhmässä – saunassa kokemuksia jaettiin herkemmin.
”Se muistutti avantoseurojen ilmapiiriä: ihmiset olivat hyväntuulisia, halusivat jakaa tuntemuksiaan ja kertoivat, kuinka olo helpottui ja mieli virkistyi. Yhteinen jakaminen tuntui vahvistavan ryhmäprosessia ja dynamiikkaa”, Miia Lehtonen kuvailee.
"Kylmäuinti tarjosi mahdollisuuden ROHKAISTUA, haastaa omia rajoja ja kokea onnistumisen tunNETTA."
Kylmään meneminen on aina haaste, vaikka olisi harrastanut lajia pitkään. Airo korostaa, että veteen on helpompi laskeutua, kun ohjaaja kannustaa ja kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu. Hankkeen kannalta huomionarvoista oli myös se, että ryhmäläiset tukivat toisiaan ja vahvistivat toistensa itseluottamusta tsemppaaalla, että sinä pystyt siihen.
”Tällainen jakaminen oli tärkeää ja lisäsi toimijuuden kokemusta”, Airo sanoo.
Hyiseen veteen uskaltautuminen ja omien pelkojen voittaminen nostattikin osallistujissa pystyvyyden tunnetta.
”Se oli merkittävää, sillä monille arjen asiat voivat tuntua ylivoimaisilta. Kylmäuinti tarjosi mahdollisuuden rohkaistua, haastaa omia rajoja ja kokea onnistumisen tunnetta”, Lehtonen sanoo.
Kylmästä mielen hyvinvointia -hankkeen tuloksia analysoidaan parhaillaan ja ne julkaistaan myöhemmin, mutta psykoterapeuttien kokemukset ovat myönteiset. Niin myönteiset, että Miia Lehtonen ja Riikka Airo jatkaisivat mielellään työtään aiheen parissa.
”Olemme käyneet puhumassa eri tahoilla siitä, miten kylmäuintia voi hyödyntää mielen hyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa”, Lehtonen sanoo.
Usein motivaatio kylmäuintiin kasvaa, kun saa tietoa sen tutkimustuloksiin perustuvista hyvinvointivaikutuksista.
”Ihmiset kiinnostuvat, kun kuulevat, miten kylmäaltistus vaikuttaa solutasolla, insuliinijärjestelmään, infektioihin, immuunipuolustukseen, uneen ja erilaisiin hormoneihin”, Airo luettelee.
”Kylmässä käymisen jälkeen suhde vaikeaan tunteeseen tai tilanteeseen muuttui."
Psykoterapeuttien mukaan hankkeeseen osallistuneet nuoret saivat kylmäuinnin myötä paremmin kiinni omista kehollisista tuntemuksistaan: missä tunne tuntuu ja miten sen voi kohdata. He kuvasivat myös, että hankalasta olosta pystyi päästämään irti veden avulla.
Läsnäolon kokemus vahvistui, kun kylmäaltistuksen luoma sokki pakotti heidät voimakkaasti kiinni hetkeen.
”Kylmässä vedessä käymisen jälkeen suhde vaikeaan tunteeseen tai tilanteeseen muuttui. Kun palasimme ryhmätilaan, monet kokivat olevansa valmiimpia käsittelemään tunteitaan. He olivat hieman avoimempia ja vastaanottavaisempia työskentelylle. He kokivat voivansa itse vaikuttaa enemmän omaan oloonsa ja olemaan aktiivisia toimijoita omassa hyvinvoinnissaan”, Lehtonen sanoo.
Yksi ryhmän teemoista oli omien rajojen tutkiminen. Kokemus kylmäaltistuksesta linkittyi siihen, missä omat rajat kulkevat juuri nyt.
”Osallistujat opettelivat kuuntelemaan itseään: Miltä minusta tuntuu tänään? Voinko haastaa itseäni vähän vai onko nyt päivä, jolloin pysähdyn aiemmin? Kokemus vahvisti tunnetta, että ihminen voi itse vaikuttaa omaan toimintaansa ja omien tuntemustensa kohtaamiseen”, Miia Lehtonen sanoo.
Muutos ennen ja jälkeen kylmäuintikokemuksen oli selkeästi havaittavissa. Riikka Airon mukaan monet vaikeat asiat, joista yksilö ei ollut pystynyt puhumaan, alkoivat nousta käsiteltäviksi.
”Kun keho rentoutui ja läsnäolo vahvistui, ihmiset pystyivät kohtaamaan vaikeita kokemuksia. Kun toimijuus ja itsevarmuus kylmäuintikokemusten myötä lisääntyi, samalla vahvistui luottamus elämään ja se, että heillä on keinoja hallita omaa ahdistustaan”, Airo sanoo.
"Samalla vahvistui luottamus elämään."
Psykoterapeutit huomasivat muutoksia myös mielen virkeydessä ja vireystilassa. Jos joku oli ollut hyvin alavireinen, kylmäaltistus saattoi piristää kehoa ja mieltä. Ja vastaavasti ylikierroksilla hyrrännyt sai kylmän avulla tasapainoa ja rauhoittumista.
Hanke tarjosi Lehtoselle ja Airolle vahvistuksen siitä, miten luonto ja luontoelementit – erityisesti kylmä vesi – toimivat linkkinä vaikeiden tunteiden sekä mielen hyvinvoinnin tukemisen välillä. Psykoterapiaan yhdistettynä sitä ei ole juurikaan tutkittu, mutta potentiaalia aiheella riittää.
”Kylmä on todella hyvä menetelmä oman kehon ja mielen tutkimiseen, koska vesi on niin voimakas elementti. Kylmäaltistus pakottaa pysähtymään, minkä kautta voidaan löytää jotain uutta. Kylmä vesi tuotti myönteisiä tunteita ja kevensi oloa – loi toiveikkuutta ja iloa. Moni tunsi kylmäuinnin melkein kuin ihmelääkkeenä – luonnon ja kylmän yhdistelmä kun on niin
helppo, yksinkertainen ja hyödyllinen”, Airo sanoo ja lisää, että kylmäuinti toimii erinomaisesti myös itsehoidon välineenä ja mielen hyvinvoinnin häiriöiden ennaltaehkäisyssä.
”Olemme saaneet huomata, miten tämä toimii mielen hyvinvoinnin tukena sekä auttaa jaksamaan työssä”, Lehtonen summaa.
Aktivointi Elintavat Hyvinvointi | 24.1.2025 | Markus Laakso
Aktivointi Osallisuus | 11.9.2024 | Katja Hedberg
