Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

Luonto on ihmelääke

Jaa artikkeli

 Teksti: Markus Laakso
Kuvat: Katja Hedberg, Susanne Hämäläisen kotialbumi

Mieliteko-ohjelman green power -asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Susanne Hämäläinen elää niin kuin opettaa. Hän asuu maatilalla, liikkuu päivittäin metsässä ja viettää paljon aikaa eläintensä kanssa.

Hämäläinen uskoo luonnon parantavaan voimaan – ja miksei uskoisi, sillä tutkimustuloksetkin puhuvat sen puolesta.

”Luontosuhde on vastavuoroinen. Emme ole vain ottamassa luonnosta. Täytyy antaa myös”, Hämäläinen muistuttaa.

Mieliteko-ohjelman elintapavalmennukset, joissa green power on mukana, alkavat syksyllä 2022. Ilmoittautumiset ovat käynnissä.

 

Susanne Hämäläinen

Susanne Hämäläinen asuu maatilalla, liikkuu luonnossa ja viettää paljon aikaa eläintensä kanssa. Hän elää niin kuin opettaa.

Green power on tavoitteellista

Luontoalalla käytetään englanninkielisiä termejä, joista kaksi on syytä avata heti aluksi. Green care on sateenvarjokäsite luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvälle ammatilliselle toiminnalle, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Green care jaetaan luontohoivaan ja luontovoimaan. Luontohoiva pohjautuu luonto- ja eläinavusteiseen terapiakuntoutukseen, kuten ratsastusterapiaan, sosiaaliseen ja terapeuttiseen puutarhatoimintaan sekä maatilojen kuntouttavaan toimintaan. Luontovoima, green power, taas perustuu luonnossa tapahtuvaan virkistykseen, elpymiseen ja voimaantumiseen, jolla tuetaan esimerkiksi mielen hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Mieliteko-ohjelmassa green power tähtää luontosuhteen parantamiseen ja kehittämiseen.

Susanne Hämäläisen työ Mieliteko-ohjelmassa keskittyy luontovoimaan, green poweriin.

Green power on tavoitteellista. Sillä pyritään saamaan elvyttäviä kokemuksia metsässä, vesistöympäristössä, maatilalla, puutarhassa ja muualla luonnossa. Esimerkiksi metsäretket, vaellukset ja seikkailupedagogiikka kuuluvat green poweriin”, Hämäläinen selventää.

Mieliteko-ohjelmassa green power tähtää luontosuhteen parantamiseen ja kehittämiseen. Tavoite on, että ihmiset oppisivat entistä tehokkaammin hyödyntämään luontoa itsensä rauhoittamiseen ja elvyttämiseen.

”Luonnon vaikutus on niin kokonaisvaltainen, että se vaikuttaa meihin syvällä tasolla. Siitä ei ole loppujen lopuksi hirveän kauan, kun ihminen oli osa luontoa. Vaikka elämme urbaanissa yhteiskunnassa, kaipaamme luontoyhteyttä. Ihminen voi paremmin, kun luonto on lähellä. Sellaisiakin tutkimustuloksia on löydetty, että jos autoilija pysähtyy liikennevaloihin, joiden vieressä on puita, hän kokee itsensä rentoutuneemmaksi kuin puuttomassa ympäristössä”, Hämäläinen sanoo.

Luonnon arvostus on kasvanut

Koronapandemia on ollut katastrofi ihmiskunnalle, mutta karanteenimaisilla olosuhteilla ja rajojen sulkemisella on ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Pakkotoimenpiteet ovat lisänneet kotimaanmatkailua ja houkuttaneet viettämään aikaa luonnossa entistä enemmän.

Moni alkoi suhtautua kriittisemmin tuontiruoan tuotantoketjuihin ja pohtia luontoa vähemmän kuormittavaa kulutuskäyttäytymistä sekä omavaraisempaa elämistä.

"Ilmastokysymysten, koronan ja muun heräämisen myötä, monimuotoisen luonnon arvostus on lisääntynyt ja tietoisuus kasvanut."

”Arvomaailma on pehmennyt. Jokunen vuosi sitten luontoa ei juuri arvostettu. Nyt, ilmastokysymysten, koronan ja muun heräämisen myötä, monimuotoisen luonnon arvostus on lisääntynyt ja tietoisuus kasvanut”, Susanne Hämäläinen sanoo.

Hän nostaa esiin, että iso osa ihmisistä on vieraantunut luonnosta niin paljon, etteivät he pärjäisi metsäretkellä. Monella ei ole käsitystä siitä, miten retkelle tulisi pukeutua tai kuinka nuotiopuut sytytetään.

”Näen siinäkin haasteita, että kun luontosuhde on vieras, ei tiedetä, mistä puhutaan. Se saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita ihmisten välille”, Hämäläinen sanoo.

Susanne Hämäläinen

"Eläimet ovat hyviä ystäviä”, sanoo Susanne Hämäläinen.

 

Luonnon hyödyt tulevat huomaamatta

Mitä hyötyä luontosuhteesta ylipäätään on? Susanne Hämäläisen mukaan luontosuhde on suunnattoman tärkeä, sillä luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kokonaisvaltaisia ja ne ilmentyvät monen kanavan kautta.

”Jos lähtee fysiologisesta tasosta, ihmisen immuunipuolustussysteemi paranee luonnossa olemisen myötä. Jos halaat puuta, hengität samalla sisääsi hyviä mikrobeja, jotka vahvistavat immuunipuolustustasi. Suomessa on tehty hiljattain tutkimus, jossa päiväkoti-ikäiset saivat möyriä metsämaassa niin, että likaantuivat. Havaittiin, että heidän vastustuskykynsä parani ja kehittyi”, Hämäläinen sanoo.

"Jos halaat puuta, hengität samalla sisääsi hyviä mikrobeja, jotka vahvistavat immuunipuolustustasi."

Toinen tärkeä hyvinvointivaikutus tulee fyysisestä aktiivisuudesta. Luonnossa liikkuessa askeleita tai matkaa ei tule välttämättä mitattua samalla tavalla kuin muualla.

”Jos ympärilläsi on mielenkiintoista tekemistä tai kauniita paikkoja, sitä vain liikkuu ja kävelee. Lapset pääsevät kiipeilemään ja hyppimään kivien ja juurten yli, mikä kehittää motoriikkaa. Maaseutuympäristössä fyysinen aktiivisuus lisääntyy maatilahommia tehdessä. Hyödyt tulevat huomaamatta”, Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen nostaa voimaannuttaviksi vaikutuksiksi myös puhtaan ilman, elämykset kaikille aisteille, vuorovaikutuksen eläinten kanssa ja stressistä elpymisen. Verenpaine alkaa laskea ja mieli tyyntyä jopa 10 minuutin luonnossa liikkumisen jälkeen. On tehty tutkimuksia, joiden mukaan muistisairaat, jotka ovat kadottaneet liki koko sanavarastonsa, pystyvät muodostamaan luontoympäristössä yksittäisen sanan sijaan kokonaisia lauseita.

"Jos ympärilläsi on mielenkiintoista tekemistä tai kauniita paikkoja, sitä vain liikkuu ja kävelee."

”Luonto on ihmelääke. Immuunipuolustuksen ja fyysisen aktiivisuuden lisäksi sosiaaliset suhteet kehittyvät. Jos haluaa olla hiljaa, hiljaisuuden harjoittaminen on luonnossa tosi elvyttävää. Jos haluaa keskustella, luontoympäristö mahdollistaa jostain syystä luontevamman kanssakäymisen kuin kahvipöytä”, Hämäläinen sanoo.

 

Valmennuksissa kannustetaan pieniin tekoihin

Mieliteko-ohjelma käynnistää syksyllä elintapavalmennukset, jotka tähtäävät osallistujien mielen hyvinvoinnin kohentamiseen terveellisen ravinnon, liikunnan ja green powerin keinoin. Susanne Hämäläinen vastaa viimeisestä.

”Toivomme, että valmennukseen osallistuvat tunnistaisivat sen, että heillä itsellään on avaimet omaan ja mielensä hyvinvointiin. Niihin voi vaikuttaa pienillä valinnoilla. Jos on mahdollisuus käydä aamulla kävelemässä puoli tuntia metsässä, se kannattaa tehdä mieluummin kuin jäädä sänkyyn makaamaan ja odottamaan päivän askareiden alkamista”, Hämäläinen sanoo.

"Toivomme, että valmennukseen osallistuvat tunnistaisivat sen, että heillä itsellään on avaimet omaan ja mielensä hyvinvointiin."

Valmennuksessa ei tehdä valintoja tai päätöksiä osallistujien puolesta. Omaehtoiseen päätöksentekoon kannustetaan tarjoamalla tietoa siitä, kuinka pienillä valinnoilla voi edistää omaa hyvinvointiaan.

Hämäläinen asuu haja-asutusalueella sijaitsevalla maatilalla, jossa on hevosia, lampaita, koiria, kanoja ja kukko. Hän liikkuu aktiivisesti luonnossa ja nauttii rauhoittavasta ympäristöstä.

”Olen iloinen siitä, että luonto on nostettu Mieliteko-ohjelmassa yhdeksi keskeiseksi mielen hyvinvoinnin parannuskeinoksi. On ihanaa, kun saan tehdä työkseni sataprosenttisesti sitä, missä olen hyvä ja miten itse elän. Arvostus perusasioihin on noussut koronan myötä. Ilahdun joka päivä, kun kanani munivat. Se on kuin pienen lapsen iloa”, Hämäläinen hymyilee.

 

 


Mieliteko-ohjelman palvelumuotoilun- ja yhteiskehittämisen asiantuntija Ulla Piipponen kävi jututtamassa Mieliteko-ohjelman elintapavalmennusten green power -asiantuntija Susanne Hämäläistä tämän maalaistalon navetassa. Videossa esiintyy myös osa Susannen lukuisista eläimistä.

Susanne hämäläisen vinkkejä luonnossa virkistäytymiseen

1. Tunnista oma mielipaikkasi luonnossa. Kun kuvaat sen, voit palata myöhemmin kuvaa katsoessasi tunnetilaan, jonka mielipaikkasi saa sinussa aikaan. Se luo turvaa ja lohtua.

2. Käytä kaikkia aistejasi, kun liikut luonnossa. Katso joka suuntaan, myös maahan ja taivaalle. Mitä näet? Havainnoi yksityiskohdat ja kauniit asiat, jotka tuottavat mielihyvää. Haltioidu kelillä kuin kelillä.

3. Kuulostele itseäsi. Miltä tuntuu kävellä metsäpolulla? Onko se mieluisinta yksin vai kaverin tai lemmikin kanssa. Helpottuuko olo, jos esimerkiksi lähdet kiukkuisena tai ärtyneenä metsään. Luontokokemukset ovat matka itseen.

4. Tee hyvä teko luonnolle. Kerää vaikka roska talteen ja vie se roskakoriin. Pieni hyvä teko luonnolle on hyvä teko itselle. Siitä tulee hyvä mieli.

Avainsanat

hyvinvointigreen powerluontomielen hyvinvointielintapavalmennus