Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Mielen hyvinvoinnin vaaliminen pitää aloittaa jo neuvolassa

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg

Yksinäisyyden vähentäminen ja mielenterveystaitojen kehittäminen ovat asiantuntijoiden mukaan tärkeimmät askeleet hyvinvoinnin luomisessa.

Jos ongelmat tunnistetaan ajoissa ja niihin myös tartutaan, vältetään Kysin tämänhetkinen tilanne: nuorisopsykiatrian hoitojonossa on sata 14–20-vuotiasta nuorta.

 

Kuvaus : Tytär isän reppuselässä. Isä ja tytär molemmat hymyilevät.

 

Katse kohti neuvoloita ja kouluja

Kaikki alkaa ongelmien tunnistamisesta, vastaa Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka, kun kysyy, kuinka hän kohentaisi pohjoissavolaisten mielenterveyttä.

”Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat pitää löytää ja ongelmat tunnistaa ajoissa. Mutta asia on herkkä. Sosiaalista leimaamista ei saa tapahtua”, Lakka sanoo. Hän kääntää katseensa neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon, joissa mielenterveystyö jo pitäisi aloittaa ja joissa sen kehittämiseen olisi hyvät edellytykset.

Asia on herkkä. Leimaamista ei saa tapahtua.

”Armeija on 20-vuotiaiden miesten toimiva neuvola. Työterveyshuolto puolestaan palvelee työssä olevia. Aikuisten neuvolajärjestelmä, joka tavoittaisi työelämän ulkopuolella olevatkin, vielä valitettavasti puuttuu. Kaikille aikuisille suunnattu ikäkausitarkastus on kuitenkin asia, jota vakavasti kannattaisi harkita.”

 

Ongelmista pitää oppia puhumaan

Timo Lakka on taustaltaan sisätautilääkäri ja tutkinut muun muassa elintapojen terveysvaikutuksia. Hän nostaa pohjoissavolaisten sairauksien syiksi geneettiset tekijät, elintavat ja ympäristönkin.

”Savo oli pitkään eristynyt alue. Siksi geneettinen alttius esimerkiksi valtimotauteihin on suurempi kuin muualla maassa. Elintapojen osalta pitää miettiä, onko sairastavuuden taustalla epäterveellinen syöminen ja liian runsas alkoholin käyttö. Alhaisella koulutus- ja tulotasollakin lienee sairastavuuteen osuutensa.”

Lakka pohtii, voisiko Pohjois-Savossa olla muuta maata enemmän elintapa- ja terveysongelmien polarisoitumista.

”Epäterveelliset elintavat ja sairastavuus kasautuvat alempiin sosiaaliluokkiin. Nuoria muuttaa etelään, ja terveysongelmat näyttävät kasautuvan osaan kunnista, nykyisten tietojen mukaan myös Kuopioon. Tämä vie kielteiseen noidankehään.”

Hän haluaa nostaa esille myös kulttuuriset asiat.

”Mielenterveys- ja päihdeongelmista vaikeneminen on yhä yleistä, varsinkin miehillä. Ongelmista kärsiville olisi hyötyä vertaistuesta. Olisi helpottavaa oivaltaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia. Toivoisin näistä vaikeista asioista avoimempaa keskustelua laajemmin, niin mediassa kuin koko yhteiskunnassa.”

Lakka osallistuu Mieliteko-kehitysohjelman tutkimusryhmässä muun muassa tiedonkeruun sekä interventioiden suunnitteluun, analysointiin ja raportointiin.

 

Kysin nuorisopsykiatrian tilanne katastrofaalinen

Pohjoissavolaisten pahoinvointi näkyy muun muassa Kuopion yliopistollisen nuorisopsykiatrian klinikalla: hoitojonossa on tällä hetkellä sata 14-20-vuotiasta nuorta.

”Tilanne on katastrofaalinen”, kuvaa klinikan ylilääkäri, professori Tommi Tolmunen.

”Juuri tässä hoitojonossa ei saisi olla yhtään potilasta, sillä jos nuori saadaan ajoissa hoitoon, myös tuloksia on mahdollista saada nopeasti.”

Tolmusen mukaan ihanne olisi, että nuori pääsisi hoitoon heti, kun ongelmat alkavat syntyä.

”Jos vaikeimmat ongelmat tunnistetaan ajoissa, ja jos nuori pääsee nopeasti viikoittaisille terapiakäynneille, hoitojakso voi olla hyvinkin lyhyt. Monelle riittää pari, ja useimmille parikymmentä hoitokäyntiä”, Tolmunen perustelee nuorten hoidon tärkeyttä.

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle puoli miljoonaa euroa

”Tiedämme, kuinka nuoria pitää hoitaa. Eikä se vaadi pitkän päälle tähtitieteellistä resursointia, jos hoitoketju toimii hyvin. Silti juuri nyt tehokkaasta hoidosta on puute. Pitää muistaa, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa puoli miljoonaa euroa”, Tolmunen huomauttaa.

 

Mielenterveysindeksi 2002-2016 Mieliteko, graafi

Pohjois-Savon mielenterveysindeksi 2002-2016 kertoo, että suunta on monessa kunnassa kohti parempaa. Poikkeus on Tuusniemi, jonka indeksi on maan huonoin. Parhaiten menee Joroisilla, joka liitettiin Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa. Koko maan indeksi on sata. Mitä isompi luku, sitä sairaampi väestö.

 

Geeniperimä näkyy sairastavuudessa

Pohjoissavolaisten yleisten sairastavuuslukujen edessä Tommi Tolmunen on yhtä ymmällään kuin muut.

”Yleisen hyvinvoinnin osalta elämä täällä ei ole merkittävästi erilaista kuin läntisessä Suomessa. Siksi alueellisia eroja on vaikea ymmärtää, vaikka toki puhutaan Länsi-Suomen erilaisesta sosiaalisesta kulttuurista ja sen vaikutuksesta terveyteen”, toteaa Tolmunen, joka on tehnyt 25 vuotta potilastyötä Kuopiossa ja muutamia vuosia Keski-Suomessa.

Hän uskoo, että ainakin geenikertymällä on vaikutuksensa maakunnan sairastavuuslukuihin.

”Alueen ainutlaatuisessa geeniperimässä on varjopuoli, johon sisältyy sairastavuutta. Tämä toki selittää lukuja vain pieneltä osalta.”

Tommi Tolmunen osallistuu Mieliteko-kehitysohjelmassa muun muassa interventioiden suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan.

 

Miksi äänestämme ja luotamme toisiimme niin vähän?

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talosta nostaisi mielenterveyden ja laajemmin hyvinvoinnin nykyistä näkyvämmin esille niin koulutuksessa kuin poliittisessa päätöksenteossa.

”Pohjoissavolaisten hyvinvoinnin lisääminen vaatii useita samanaikaisia toimenpiteitä monella tasolla. Pitää tukea arjen mielenterveyttä edistäviä valintoja, mutta tarvitsemme myös poliittisia toimenpiteitä, jossa huomioidaan hyvinvointi ja mielenterveys kokonaisvaltaisesti.”

Miksemme kehitä nuorten tunnetaitoja jo koulussa?

“Neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa on käytössä hyväksi havaittuja menetelmiä, mutta kuinka laadukkaasti niitä toteutetaan ja seurataanko niiden vaikuttavuutta? Miksemme kehitä ja tue nuorten tunnetaitoja jo koulussa ja erityisesti koulu-uran taitekohdissa? Pohjois-Savon sairastavuustilanne herättää epäilyksen, teemmekö ylipäätään oikeita ja vaikuttavia asioita”, Mäki-Opas listaa pohtimiaan kysymyksiä.

Hän nostaa esille tutkimuksia, joiden mukaan maakuntaamme on kasautunut huono-osaisuutta, joka on yhteydessä mielenterveysongelmiin.

”Osallisuuden kokemus on täällä matalalla tasolla. Äänestysaktiivisuus on vähäisempää kuin muualla, joten luotammeko vähemmän julkisiin toimijoihin”, Mäki-Opas pohtii. Hänen mukaansa aiemmista tutkimuksista tiedetään, ettei pelkkä tiedon levittäminen käännä tilannetta parempaan suuntaan.

”Pohjoissavolaiset pitää saada aidosti mukaan vuoropuheluun siitä, mikä on heille tärkeää ja mikä edistäisi heidän hyvinvointiaan. Huono-osaisuus on osin sitä, etteivät ihmiset koe saavansa ääntään kuuluviin heille merkityksellisissä asioissa eivätkä näin tunne pystyvänsä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin.”

 

Yhteisöllisyys lisää hyvinvointia

Tomi Mäki-Oppaan mielestä yhteisöllisyys, yksinäisyyden vähentäminen ja mielenterveystaitojen kehittäminen ovat ratkaisevia asioita hyvinvoinnin lisäämisessä.

”Haaste on tavoittaa ihmiset, jotka ovat jo pudonneet työelämän ulkopuolelle. Tämä ryhmä pitäisi tunnistaa ajoissa, jotta heitä voidaan tukea.”

Mieliteko-kehitysohjelmassa Mäki-Opas johtaa ja arvioi hankkeen vaikuttavuutta.

”Koen tärkeäksi, että mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten juuri osallisuuden ja vaikuttamisen kokeminen saadaan myös mitattua. Tätä kautta hyvinvointia on mahdollista edistää vaikuttavasti.”

 

Hoidon puute ei selitä sairastavuutta

Pohjoissavolaisten korkeat sairastavuusluvut eivät johdu ainakaan palvelujen puutteesta, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Linnosmaa.

”Maakunnassamme vastataan hoidon tarpeeseen yhtä hyvin kuin keskimäärin muualla maassamme.”

Linnosmaa pohjaa näkemyksensä vuonna 2019 julkistettuihin tilastoihin, joihin on koottu sairastavuustiedot THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

”Tieto on hyvin kattava”, hän huomauttaa.

Hoidon tarpeeseen vastataan yhtä hyvin kuin muualla maassa

Tilaston mukaan terveyden- ja vanhustenhuollon tarve Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on 15 prosenttia korkeampi ja nettomenot asukasta kohden 18 prosenttia korkeammat kuin keskimäärin maassa. Kun lasketaan, millaisen hoidon tarpeen diagnosoidut sairaudet ovat todellisuudessa synnyttäneet ja kuinka paljon hoitoon on käytetty resursseja ja rahaa, saadaan selville palvelujen tarvevakioitu indeksi.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tämä indeksi ylittää maan keskiarvon 2 prosentilla.

”Meillä siis passitetaan ihmisiä hoitoon tarpeen mukaisesti. Jos sitä tehtäisiin liian helposti tai jos hoitoa rajattaisiin liikaa, olisimme selkeästi maan keskiarvon ylä- tai alapuolella. Sairastavuus alueellamme ei siis selity terveydenhuollon tai vanhusten-huollon resurssien puutteella”, summaa Linnosmaa, joka Mieliteko-kehitysohjelmassa on suunnittelemassa ja arvioimassa eri interventioita.

 

Ihmismieli on muutakin kuin tilastotietoa

Mieliteko-kehitysohjelman johtajan Helena Länsimiehen mukaan sairastavuusindeksit tarjoavat kehitysohjelmalle tärkeät raamit, mutta tavoitteisiin yltäminen vaatii ymmärrystä myös tilastojen ulkopuolelta, maakunnan todellisesta arjesta.

”Kahdessa vuodessa meidän pitää saada nykyistä tarkempi kokonaiskuva ja ymmärrys pohjoissavolaisten mielenterveydestä ja päihteiden käytöstä”, hän raamittaa.

Mistä löydämme voiman muutokseen? Alueen asukkaista.

Kehitysohjelman tavoite on koota yhteen kuntien toimijat, päättäjät, yrittäjät ja järjestöt. Toinen tavoite on  tukea ja vahvistaa palvelurakenteita sekä levittää yhteistyöverkostoja yli kuntarajojen.

”Keskitymme työssämme ensimmäisen kahden vuoden aikana erityisesti työelämän ulkopuolella ja työttöminä oleviin. Haluamme vahvistaa näiden ihmisten mielen hyvinvointia ja vähentää heidän päihteiden käyttöään.”

”Mistä löydämme voiman, jotta vaativa tavoite täyttyy? Maakuntamme asukkaista. Iso intohimomme on, että onnistumme osallistamaan pohjoissavolaiset ja saamme heidät mahdollisimman isolla joukolla mukaan työhömme.”

 

Edessä on kiintoisa, ainutlaatuinen matka

Mieliteko-ohjelma on suunniteltu kymmenvuotiseksi hankkeeksi.

Meillä on yhteinen polte ratkaista vaikea kysymys.

”Tavoite on, että kymmenen vuoden päästä maakuntamme ihmisten elämä näyttää kauniimmalta, ja että sivutuotteena muutos näkyisi myös tilastonumeroissa”, Helena Länsimies toteaa.

Hän kuvaa johtamaansa tiimiä ammattitaitoiseksi ja kunnianhimoiseksi.

”Merkityksellinen työ tarkoittaa meille jokaiselle ammatillista kasvua ja kehitystä. Meillä on yhteinen polte vaikuttaa ja myös ratkaista vaikea kysymys, kuinka pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia voi lisätä.”

”Edessämme on matka, jonka haluamme alusta asti tehdä näkyväksi, ja jonka haluamme tehdä yhdessä kaikkien pohjoissavolaisten kanssa.”

 

Kaikki artikkelit

Avainsanat

yksinäisyyshyvinvointi