Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Mieliteko-median valkoinen logo

| Hyvinvointi Aktivointi | 23.8.2023 | Ismo Linnosmaa, Anna-Kaisa Vartiainen

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset syntyvät pääosin työmarkkinoilla

Jaa artikkeli

Teksti: Ismo Linnosmaa ja Anna-Kaisa Vartiainen

Kaikista EU-maista Suomessa menee toiseksi eniten rahaa mielenterveyden häiriöihin suhteessa BKT:hen.

Meillä suurin rahareikä on mielenterveyden ongelmien aiheuttama työttömyys.

Mielenterveyden ongelmien tehokkaalla ennaltaehkäisyllä voidaankin paitsi parantaa elämänlaatua ja lisätä elinvuosia, myös kohentaa työkykyä koko väestössä. 

Kuvassa on paljon seteleitä, joihin kohdistetaan suurennuslasi.
Meillä Suomessa suurin osa mielenterveyden ongelmien aiheuttamista kustannuksista syntyy lisääntyvästä työttömyydestä ja heikentyvästä tuottavuudesta. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien työkykyä on siis syytä pyrkiä edistämään.

 

EU:n komissio julkaisi kesäkuussa aloitteen mielenterveyden vahvistamiseksi Euroopassa. Mielenterveyden häiriöiden tehokas ennaltaehkäiseminen ja hoito voivat kohentaa sekä kansanterveyttä että säästää rahaa, koska häiriöt lisäävät kuolleisuutta ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Kustannuksia syntyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työmarkkinoilla lisääntyneen työttömyyden ja alentuneen tuottavuuden myötä.  

OECD:n raportissa (OECD/EU 2018) arvioidaan mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja kustannuksia Euroopan maissa vuosina 2016 ja 2015. Raportin mukaan joka kuudes EU-kansalainen kärsi mielenterveyden häiriöistä vuonna 2016. Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä olivat ahdistus, masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Suomessa on mielenterveyden häiriöitä enemmän kuin muissa EU-maissa.

Ahdistuksesta kärsi 25 miljoonaa ihmistä (5,4 prosenttia väestöstä) ja masennuksesta 21 miljoonaa ihmistä (4,5 prosenttia väestöstä) Euroopassa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä esiintyi yhdellä prosentilla väestöstä.

Kun mielenterveyden häiriöiden – mukaan lukien alkoholin ja huumeiden käytön häiriöt – esiintyvyyttä verrattiin EU-maissa, Suomessa häiriöitä oli enemmän kuin muissa EU-maissa. Raportin mukaan Suomessa mielenterveyden häiriöitä oli 18,8 prosentilla väestöstä vuonna 2016, kun kaikkien EU-maiden (EU-28) keskiarvo oli 17,3 prosenttia.

Työttömyys lisääntyy, tuottavuus laskee

Raportti (OECD/EU 2018) tarkastelee myös mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia kustannuksia, jotka koostuvat terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kustannuksista sekä tuottavuuskustannuksista.

Terveydenhuollon kustannuksilla tarkoitetaan sairauksien hoidosta syntyviä kustannuksia. Sosiaaliturvan kustannukset sisältävät erilaisia sosiaalietuuksia, kuten esimerkiksi sairauspäivärahaa ja vammaisetuutta. Tuottavuuskustannuksilla viitataan työttömyydestä ja tuottavuuden alenemisesta aiheutuviin tuotannonmenetyksiin.

Kun kokonaiskustannukset suhteutettiin bruttokansantuotteeseen (BKT) vertailevaa tarkastelua varten, osoittautui, että Suomessa mielenterveyden häiriöiden kustannukset suhteessa BKT:hen olivat vuonna 2015 toiseksi korkeimmat EU-maissa Tanskan jälkeen.

Suomessa kustannukset olivat 5,3 prosenttia BKT:sta, kun EU-maissa (EU-28) vastaava luku oli keskimäärin 4,1 prosenttia.   

Vaikka maiden välillä esiintyy jonkin verran vaihtelua, OECD:n raportin (OECD/EU 2018) mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset aiheutuivat pääosin työttömyyden lisääntymisestä ja tuottavuuden heikentymisestä EU-maissa. 

Mielenterveyteen kannattaa satsata jo ennakkoon

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset olivat Suomessa vuonna 2015 siis 11 miljardia euroa ja 5,3 prosenttia BKT:sta. Tästä 2,6 miljardia euroa (1,2 prosenttia BKT:sta) oli terveydenhuollon kustannuksia, 3,9 miljardia euroa (1,8 % BKT:sta) sosiaaliturvan kustannuksia ja 4,6 miljardia euroa (2,2 % BKT:sta) tuottavuuskustannuksia.

Mielenterveyden häiriöistä kärsivien työkykyä on syytä edistää.

Mielenterveyden häiriöiden tehokas ennaltaehkäisy ja hoitaminen ovat tärkeää, koska tällä tavoin voidaan parantaa elämänlaatua, lisätä elinvuosia ja kohentaa työkykyä koko väestössä.

Esitettyjen arvioiden mukaan mielenterveyden kustannuksista Suomessa suurin osa syntyy lisääntyvän työttömyyden ja heikentyvän tuottavuuden välityksellä, joten sairauden hoitamisen ohella mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden työkykyä on syytä pyrkiä edistämään.

 

Ismo Linnosmaa on sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella. Anna-Kaisa Vartiainen on projektityöntekijä samalla laitoksella.

Lähteet:

OECD/EU (2018),  Health at a Glance:  Europe 2018: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Paris.

Yle Areena, Uutiset, EU tarttuu mielenterveyteen miljardiohjelmalla – virkamies: Suomi sai mukaan kansainvälisesti tärkeät tavoitteet.