Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Mieliteko-ohjelman Puhutaanko?-kampanja käynnistyi. Lue lisää. Kyselymme vahvisti: pohjoissavolaisilla on erittäin paljon päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä haasteita. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Mieliteko-ohjelma aloittaa mielenterveysjohtamisen valmennukset Pohjois-Savossa

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Mieliteko-ohjelma vastaa nyt kuntien tarpeeseen: aloitamme mielenterveysjohtamisen valmennuksen. Avaamme sitä, mitä mielen hyvinvoinnin johtaminen tarkoittaa ja kuinka sitä voi arkisessa työssä toteuttaa.

Maakunnan mielenterveyden tila on kaikkien yhteinen tärkeä asia, ja siksi mielenterveysjohtamisen taitoja tarvitaan kipeästi. Kutsummekin valmennukseen mukaan niin kuntien johtavat viranhaltijat ja päättäjät kuin kolmannen sektorin ja yritysmaailman edustajat.

Ilmoittautumislinkin sekä valmennuksen päivämäärät ja sisällöt löydät tästä uutisesta. 

 

Kaksi naista seisoo portaikossa vierekkäin.

”Kunnissa kaivataan tietoa siitä, mitä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa ja kuinka sitä toteutetaan. Tähän tarpeeseen vastaamme nyt valmennuksellamme”, Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Teija Korhonen (vas.) ja mielenterveysjohtamisen valmennuksesta vastaava lehtori Elina Pekonen kertovat. 

Mielenterveysjohtaminen jäi näkymättömäksi

Mieliteko-ohjelma etenee jälleen mielenkiintoisen askeleen verran eteenpäin, kun aloitamme mielenterveysjohtamisen valmennukset Pohjois-Savon kunnissa.

Maksuton valmennuksemme on suunnattu johtavassa asemassa oleville kuntien viranhaltijoille, poliittisille päättäjille, hyvinvointiryhmän jäsenille sekä kolmannen sektorin ja yritysten edustajille.

Valmennusten suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta vastaa Mieliteko-ohjelman osatoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu yhdessä toisen osatoteuttajan Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Kunnissa kaivataan tietoa siitä, mitä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa.

”Mielenterveysjohtaminen on uusi asia, joka kuntien hyvinvointijohtamisessa on valitettavasti jäänyt hyvin näkymättömäksi. Kunnissa kaivataan tietoa siitä, mitä mielenterveysjohtaminen oikeasti tarkoittaa ja kuinka sitä käytännössä tehdään”, Savonian tutkimuspäällikkö Teija Korhonen avaa valmennusten tarpeellisuutta.

”Kun tiedämme maakuntamme mielenterveystilanteen, on valmennuksille ja kehittämiselle iso tarve”, Korhonen sanoo. Hän viittaa THL:n sairastavuusindekseihin,  joiden perusteella Pohjois-Savossa on mielenterveyteen liittyviä ongelmia hälyttävän paljon enemmän kuin muualla maassa.

Valmennuksesta vastaava lehtori Elina Pekonen lupaa osanottajille paitsi tietoa toimivista menetelmistä, myös käytännön työkaluja, joiden avulla mielenterveysjohtamista voi toteuttaa arkisessa työssä.

Osanottajat saavat myös käytännön työkaluja.

”Osanottajat ovat tasa-arvoisessa asemassa meidän valmentajien kanssa. Mielenterveysjohtaminen on iso ja vaativa kokonaisuus, ja valmennuksemme onkin osin yhdessä oppimista, jakamista ja työstämistä”, Pekonen raamittaa.

Tärkeä asia vaatii laajaa yhteistyötä

Teija Korhosen ja Elina Pekosen mukaan valmennusten yksi tavoite on nostaa mielenterveys näkyvään osaan kuntien hyvinvointijohtamisessa.

”Valmennuksissa avaamme konkreettisesti sitä, mitä mielen hyvinvoinnin johtaminen tarkoittaa ja kuinka esimerkiksi päihteettömyyteen liittyviin asioihin voi tarttua.”

Valmennukset käynnistyvät huhtikuussa ja jatkuvat vuoden loppuun asti. Korhonen ja Pekonen toivovat, että valmennusten sisältö houkuttaisi mahdollisimman paljon osanottajia paitsi kuntien johtavista henkilöistä ja päättäjistä, myös kolmannen sektorin ja yritysmaailman edustajista.

”Mielenterveydestä huolehtiminen on meille kaikille yhteinen asia. Siksi sen eteen pitää tehdä yhdessä myös työtä.”

 

Nuori nainen seisoo ja katsoo suoraan kameraan.

”Mielenterveysjohtaminen on iso kokonaisuus, ja osa valmennuksesta onkin osin yhdessä oppimista, jakamista ja työstämistä”, Elina Pekonen kertoo.

 

Mielenterveysjohtamisen valmennus pähkinänkuoressa

Valmennuksen ensimmäinen tapaaminen toteutetaan kasvotusten jokaisessa kunnassa. Valmennuksen muut osiot toteutetaan verkossa Team-yhteyden kautta:

Tiistai 24.5 Klo 14.-15.30: Tiedolla johtaminen.

Torstai 25.8  Klo 14.-15.30: Tunnehaavoja huomioiva ihmisen kohtaaminen.  

Torstai 22.9  Klo 14.-15.30: Onko päihdehaittoja mahdollista  ehkäistä ja vähentää?

Torstai 27.10 Klo14.-15.30: Mielenterveyttä on mahdollista suojata.

Torstai 24.11 Klo 14.-15.3: Yksinäisiä, syrjittyjä, syrjään jääneitä? Osallisuus kuuluu kaikille, mutta mitä se tarkoittaa mielen hyvinvoinnille ja kuinka osallisuutta voi toteuttaa?  

Kuinka valmennukseen pääsee mukaan?
Koulutukseen voi ilmoittautua tästä linkistä.

Valmennus sisältää kuusi osiota. Jos osanottaja ei pääse mukaan jokaiseen kertaan, hän saa kuitenkin käyttöönsä kaikki valmennusmateriaalit.

Miksi valmennukset järjestetään?
Hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistäminen kuuluu kuntien tehtäviin ja koskee kunnan kaikkia toimialoja – myös sote-uudistuksen jälkeen. Mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen jäävät kuitenkin kovin usein näkymättömäksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, sillä asian toteuttaminen vaatii erityisosaamista. Tämä lisää haastetta myös mielenterveysjohtamiseen. Kunnissa onkin nyt selkeä tarve saada lisää tietoa siitä, mitä mielenterveysjohtaminen käytännössä tarkoittaa ja millaisilla menetelmillä sitä voi toteuttaa.

Mielenterveyteen liittyviä valmennuksia on paljon. Miksi tämä valmennus on tärkeä ja onko siinä jotain uutta?
Mielenterveysjohtaminen on uusi asia, josta on vähän tietoa ja ymmärrystä, vaikka se on kirjattu Kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan vuosille 2020–2030.

Osanottajat saavat mahdollisuuden pohtia yhdessä vaikeita asioita.

Mieliteko-ohjelman valmennukset toteutetaan työpajatyyppisesti, jolloin kunnan johtavat viranhaltijat ja päättäjät sekä kolmannen sektorin ja yritysmaailman edustajat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia yhdessä ja johdetusti näitä aika vaikeita asioita. Tarjoamme uutta tietoa, jonka avulla osanottajat voivat etsiä tilanteisiin myös uudenlaisia ratkaisuja. Samalla syntyy mahdollisuus verkostoitua tärkeiden toimijoiden kanssa ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia.  

Yksi valmennuksen osio käsittelee traumatietoista kohtaamista, ja tämä on aivan uusia asia. Osallistujat saavat tietoa trauman yleisyydestä väestötasolla, trauman merkkien ja oireiden tunnistamisesta, traumatietoisesta toiminnasta arjen vuorovaikutustilanteissa sekä tietoa siitä, kuinka voi ehkäistä uudelleentraumatisoitumista kunnan palveluiden piirissä.

Toteutetaanko valmennus lähikoulutuksena vai verkossa?
Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan kasvotusten jokaisessa Pohjois-Savon 18:ssa kunnassa, jotka ovat mukana Mieliteko-ohjelmassa. Tutustumme tapaamisen aikana Mieliteko-ohjelmaan ja sen tavoitteisiin, mutta myös maakunnan sekä kyseisen kunnan mielenterveys- ja päihdetilanteeseen. Avaamme sitä, millä tavalla mielenterveyden tulisi olla osa kunnan hyvinvointijohtamista ja päätöksentekoa. 

Yksi osio käsittelee aivan uutta asiaa, traumatietoista kohtaamista.

Lähitapaamisen jälkeen on viisi puolentoista tunnin pituista valmennusta verkossa. Osanottajat saavat käyttäjätunnukset helppokäyttöiselle OpenEdu-alustalle, jossa kaikki valmennusmateriaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä. Viimeinen valmennus ajoittuu joulukuulle.

Miten valmennuksia ja niiden vaikutusta arvioidaan?
Osanottajat vastaavat ennen ja jälkeen valmennuksen kyselyymme, jonka avulla saamme tietoa valmennuksen tarpeellisuudesta ja pystymme kehittämään sisältöä yhä paremmaksi. Tämän lisäksi teemme kyselyn avulla vaikuttavuusarviointia. Jotta luotettavaa tietoa saadaan, kysely toistetaan seuranta-ajan jälkeen. 

Osanottajat saavat käyttöönsä kyselyn vastaukset, joita he voivat hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä. 

Avainsanat

valmennusmielenterveysmielenterveysjohtaminen