Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Mieliteko-median valkoinen logo

#Mielitekohaaste: ”Voimme murtaa puhumattomuuden kulttuurin vain tarttumalla rohkeasti vaikeisiin asioihin”

Jaa artikkeli

 Teksti: Katja Hedberg, kuvat: Savon Sanomat, kartat: THL, Katja Hedberg

Rautalampi kohensi THL:n julkistamaa mielenterveysindeksiään enemmän kuin mikään muu kunta Pohjois-Savossa. Suunta on oikea, mutta työtä riittää edelleen. Kunnanjohtaja Anu Sepposella on vahva epäilys siitä, miksi pohjoissavolaiset ovat maamme sairaimpia ihmisiä:

”Meidän pitää murtaa puhumattomuuden kulttuuri ja opetella vastakkainasettelun sijaan keskustelemaan vaikeistakin asioista”, hän näkee.

Sepponen haastaakin kaikki Pohjois-Savon kuntajohtajat luomaan uutta keskustelukulttuuria ja osallistamaan kuntalaisia.

Rautalammilla urakka on aloitettu. Kylän huoltoaseman baari on käynyt ahtaaksi, kun kunnanjohtaja on kutsunut rautalampilaisia kahville ja juttelemaan. Nuoret saivat päättää kunnan uuden sloganin. 

”On tärkeää, että kuntalainen kokee osallisuutta ja tuntee, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin”, Sepponen sanoo.

 

Nainen seisoo kadulla.

Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen peräänkuuluttaa Pohjois-Savoon avoimempaa keskustelukulttuuria ja kuntalaisten osallistamista. ”Haastan maakuntamme kuntajohtajat murtamaan puhumattomuuden kulttuuria. Se onnistuu, kun opimme tarttumaan rohkeasti vaikeisiin asioihin ja keskustelemaan niistä oikeilla nimillä”, hän sanoo.

Pahoinvointi on ollut pitkään nähtävissä

”Mitä? Onpas yllätys!”, huudahtaa Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen kuullessaan, että hänen kuntansa on merkittävästi kohentanut mielenterveysindeksiään ja ottanut näin huomattavan harppauksen kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemissa uusissa tilastoissa Rautalammin mielenterveysindeksi on 129,9. Luku on peräti 33 prosenttia parempi kuin aiempi, kolme vuotta sitten julkistettu indeksi 193,3. Muutos kohti parempaa on isompi kuin yhdelläkään muulla kunnalla Pohjois-Savossa.

Sepposen yllättyneisyys vaihtuu nopeasti riemuun:

”Mielenterveys on ollut aivan keskustelujen ytimessä.”

”Olen muutoksesta erittäin iloinen, totta kai.”

Kunnanjohtaja löytää nopeasti taustaa ja syitä myönteiselle kehitykselle.

”Kuntalaisten vointi ja mielenterveys ovat olleet meillä jo pitkään esillä, aivan keskustelujen ytimessä. Erityisesti nuorten pahoinvointi on ollut selkeästi nähtävissä. Siksi olemme myös tehneet paljon työtä tilanteen muuttamiseksi”, Sepponen toteaa. 

Kuntalaisen pitää tuntea kunta omakseen

Vahvimpana selityksenä Rautalammin hyvälle kehitykselle Anu Sepponen pitää kuntalaisten osallistamista.

”Kuntalaisen pitää saada tuntea olevansa osa kuntaansa. On merkittävää kokea, että omilla mielipiteillään voi vaikuttaa päätöksiin. Jo se, että tuntee aidosti tulevansa kuulluksi, synnyttää myönteistä vaikutusta ihmisten arkeen ja mielikuvaan kunnasta”, Sepponen pohtii.

Viitisen vuotta Rautalampea johtanut Sepponen on osaltaan konkreettisesti lisännyt kuntalaisten osallisuutta. Yrittäjien aamukahvitilaisuuksien lisäksi hän on ottanut tavakseen kutsua kuntalaisia kahvittelemaan kunnantalolle, paikallisiin ravintoloihin, ruokakaupan aulaan tai huoltamon kahvilaan.

”Nesteen baarissa kuulee, mitä kuntalaisilla oikeasti on mielen päällä.”

Kutsu on otettu vastaan: tulijoita on ollut välillä jonoksi asti, eivätkä esimerkiksi kylän huoltoaseman baariin kaikki halukkaat kahvittelijat edes mahtuneet.

”Tapaamisten idea on, että kuka tahansa voi tulla puhumaan päivänpolttavista, mieltä askarruttavista isoista ja pienistä asioista. Nesteen baarissa kuulee, mitä kuntalaisilla oikeasti on mielen päällä.”

Seuraavan kerran kunnanjohtaja on kuntalaisten keskellä lauantaina 14. toukokuuta Rautalammin perinteisessä Talkoopäivässä. Talkoot alkavat aamuyhdeksältä torilla, jossa Sepponen jakaa uusille kuntalaisille tervetulokasseja. Kunta myös tarjoaa kaikille talkoolaisille keittolounaan.

 

Nainen istuu työhuoneessaan.

Anu Sepponen sanoo kunnanjohtajana ajattelevansa, että nuorissa asuu viisaus. "Meidän täytyy pitää huolta siitä, että kuntamme on tulevaisuudessakin kiinnostava paikka asua ja vaikuttaa.” 

 

Nuoret loivat kunnalle uuden sloganin

Anu Sepposen sydän sykkii erityisesti nuorille – heidän voinnilleen ja osallistamiselleen.

Nuorten huomioiminen ei ole jäänyt korulauseisiin. Nuorisovaltuuston edustajat on otettu laajasti kunnan lautakuntiin mukaan. 

”Olemme järjestäneet nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston yhteisiä keskusteluiltoja ja miettineet päätöksiä myös koululaisten kanssa.”

uusi Slogan ”Rautaisen rohkea Rautalampi” on nuorten kehittämä.

Kun Rautalampi laati uutta kuntastrategiaansa, sisältöön pyydettiin ajatuksia nuorisovaltuustolta. Myös strategian uusi slogan ”Rautaisen rohkea Rautalampi” on nuorten kehittämä.

Nuorten huomioiminen on noussut erityisestä tarpeesta.

”Kouluista on kantautunut viestiä siitä, että nuorilla on paljon ongelmia myös mielenterveyden puolella. Saamme jopa päiväkoti-ikäisistä tietoa, että valitettavasti kaikilla lapsilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat elämään.”

Muutama vuosi sitten Rautalammilla syntyi iso haloo nuorten nuuskan käytöstä.

”Nuorisotoimi, nuorisovaltuusto ja muut aktiiviset nuoret tarttuivat asiaan hienosti. He jalkautuivat nuorten pariin ja järjestivät tiedotustilaisuuksia sekä paneelikeskusteluja nuorille ja vanhemmille. Nyt näyttää, että nuuskan käyttö on selkeästi vähentynyt. Muutos tällaisessakin asiassa on mahdollista.” 

Indeksi kohentui, mutta työtä riittää

Rautalampi jatkaa asukkaiden aktivoimista: kunta on lähdössä pilotoimaan Mieliteko-ohjelman luomaa osallistuvan budjetoinnin mallia. 

”Halusimme ehdottomasti mukaan pilottiin”, Anu Sepponen toteaa mallista, jossa kuntalaiset otetaan budjetin suunnitteluun mukaan poikkeuksellisen yhteisöllisesti muun muassa työpajojen avulla.

”Uusia ja kokeilevia juttuja ei saa helposti täällä läpi.”

”Pilotti sai ilokseni kannatusta, vaikka poliittinen maaperä on Rautalammilla haasteellinen. Uusia ja kokeilevia juttuja ei saa helposti täällä läpi”, Sepponen toteaa.

Parantuneesta mielenterveysindeksistä huolimatta ratkaistavia ongelmia kunnassa riittääkin. Rautalammilta kantautuneet uutiset kertovat muun muassa sisäisistä, päättäjien välisistä kiistoista. Sepponen on julkisesti todennut, että työilmapiiri kunnassa on raskas. 

”Meillä valitettavasti on käynyt niin, että ihmiset, jotka nostivat rohkeasti ongelmia esiin, joutuivat itse syytösten kohteeksi. Vyyhdin purkaminen on tärkeää, ja nähdäkseni ainoa ratkaisu on purkaa tulehtunut tilanne puhumalla.”

 

Höpötystä on, mutta entä avoin keskustelu?

Mieliteko-ohjelmassa on päädytty siihen, että merkittävä syy Pohjois-Savon korkeille mielenterveysindekseille on maakunnassa vahvana vallitseva puhumattomuuden kulttuuri.

”Olen aivan samaa mieltä”, Anu Sepponen toteaa.

”Minulle sanottiin, että noin suoraan täällä ei kannata puhua.”

”Rautalammilla on ollut ihmeellistä havaita, kuinka vaikeaa asioista on puhua avoimesti. Kun aloitin työni kunnanjohtajana, minulle hyvin pian sanottiin, että noin suoraan täällä ei kannata asioista mennä puhumaan”, Etelä-Karjalan Imatralta kotoisin oleva Sepponen kertoo.

”Välillä asioita pyöritellään niin, etteivät savolaiset itsekään taida pysyä tilanteesta kärryillä. Pintapuolista jutustelua ja höpötystä riittää, mutta kun pitää keskustella vaikeista asioista oikeilla nimillä, se vaikuttaa usein olevan mahdotonta.” 

Sepposen haaste lähtee ensin Kuopioon

Anu Sepponen näkee, että erityisesti kunnan johtamisessa ja markkinoinnissa keskustelun pitäisi olla mahdollisimman avointa ja rakentavaa.

”Syyttelyn, kyräilyn ja kateuden tilalle toivon aitoa yhteen hiileen puhaltamista. Tämän eteen joudumme Rautalammilla tekemään paljon työtä.”

”Voimme murtaa puhumattomuuden kulttuuria vain tarttumalla rohkeasti vaikeisiin asioihin ja keskustelemalla niistä niiden oikeilla nimillä. Nyt meillä on avoimuuden tilalla liikaa vastakkainasettelua.”

”Nyt avoimuuden tilalla on liikaa vastakkainasettelua.”

Sepponen haastaakin Pohjois-Savon kaikki kuntajohtajat mukaan rikkomaan puhumattomuutta ja rakentamaan tilalle avointa keskustelukulttuuria. Hän suuntaa viestikapulansa ensimmäiseksi Kuopioon apulaiskapunginjohtaja Pekka Vähäkankaalle, joka vastaa muun muassa hyvinvoinnin edistämisestä.

”Vain uudenlaista keskustelukulttuuria luomalla voimme ratkoa vaikeita asioita ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Tavoite on niin tärkeä, ettei se saa jäädä vain yleviin julistuksiin ja juhlapuheisiin. Muutos vaatii pohdintaa ja tekoja meiltä jokaiselta.”

 

Pohjois-Savon kunnista kaksi taulukkoa vierekkäin.

THL:n tuoreet sairastavuusindeksit vasemmassa taulukossa ja mielenterveysindeksit oikeanpuoleisessa taulukossa kertovat Pohjois-Savon kuntien keskinäiset erot. Koko maan vertailuluku on 100. Mitä pienempi kunnan luku sataan verrattuna on, sitä terveempää väestö on – ja päinvastoin. 

Kahdeksan kunnan suunta kohti parempaa

Pohjois-Savon kunnista mielenterveysindeksiään kohensivat Rautalammin lisäksi Pielavesi, Keitele, Tuusniemi, Kuopio, Iisalmi, Kiuruvesi ja Suonenjoki. 

Erityismaininnan ansaitsevat maakuntamme läntiset kunnat Pielavesi ja Keitele. Pielavesi petrasi aiempaa mielenterveysindeksiään 19 ja Keitele 15 prosenttia. Suunta herättää toiveikkuutta, joskin Pielaveden indeksiluku 154,1 on edelleen hälyttävän iso. Keiteleen indeksi 112,8 lähestyy lupaavasti maan vertailulukua.

Erityismaininnan ansaitsevat Pielavesi ja Keitele. 

Indeksi kuvaa kuntien väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan, jonka vertailuluku on 100. Mitä pienempi kunnan luku on, sitä terveempää väestö on – ja päinvastoin. 

Tuusniemi, joka oli edellisissä tilastoissa kolme vuotta sitten huonosti voivin kunta koko Suomessa, paransi Pohjois-Savon kunnista mielenterveysindeksiään neljänneksi eniten. Kiri muita kohti ei kuitenkaan kanna kauas: Pohjois-Savon sisäisessä vertailussa Tuusniemi nousi häntäsijaltaan Kaavin ohi, mutta valtakunnallisessa vertailussa Tuusniemi on toiseksi sairain kunta koko maassa – sen kaikkein sairaimman eli Kaavin jälkeen.

Mielenterveysindeksi heikentyi Pohjois-Savossa peräti yhdessätoista kunnassa. Alaspäin on menty jopa Siilinjärvellä, joka ainoana kuntana Kuopion rinnalla on pystynyt kasvattamaan asukasmääräänsä. Hiukan huonompaan suuntaan eteni myös mallikunta Joroinen, jonka indeksiluku 90,1 jää ainoana pohjoissavolaisena kuntana alle sadan.

 

Kaksi Pohjois-Savon karttaa vierekkäin.

Vasen kartta kertoo Pohjois-Savon kuntien mielenterveysindeksit vuodelta 2016 ja oikea kartta vuosilta 2017-2019. Väritys kertoo muutoksesta: Pielavesi ja Rautalampi pystyivät ponnistamaan pois tummimmalta alueelta. Maakunnan kokonaiskuva meni vaaleampaan eli terveempään suuntaan. Rautavaaran muutos kohti huonompaa on niin iso, että värityskin muuttui tummemmaksi. 

Rautavaara syöksyi alaspäin

Suurin murheenkryyni huonompaan suuntaan menevistä kunnista on Rautavaara. Sen indeksi 192 tarkoittaa, että rautavaaralaisilla on 90 prosenttia enemmän mielenterveyteen kuuluvia ongelmia kuin keskimäärin muilla suomalaisilla. Rautavaaran indeksi heikkeni edellisestä, kolmen vuoden takaisesta mittauksesta peräti 24 prosenttia – enemmän kuin maakunnan muilla kunnilla. Rautavaara on ainoa Pohjois-Savon kunta, joka ei ole mukana Mieliteko-ohjelmassa.

Kun maamme kaikki kunnat laitetaan jonoon, lista on karmeaa luettavaa. 

Kun maamme kaikki kunnat laitetaan mielenterveysindeksissä jonoon, lista on karmeaa luettavaa. Seitsemän sairaimman kunnan joukossa on viisi kuntaa Pohjois-Savosta. Kaavin ja Tuusniemen seurassa listan hännillä Rautavaara on viidenneksi, Heinävesi kuudenneksi ja Suonenjoki seitsemänneksi sairain kunta maassamme.

Entä kun vertailuun laitetaan maakunnat?

Pohjois-Savo on maamme sairain paikka niin mielenterveysindeksin kuin sairastavuusindeksin perusteella. Sairastavuusindeksiin lasketaan mielenterveyden häiriöiden lisäksi mukaan syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, tapaturmat ja dementia.

Pohjois-Savo on pystynyt hiukan pienentämään molempia indeksilukujaan. Suunta on siis oikea. Askeleet vain ovat niin lyhyitä, ettei ero muihin maakuntiin kavennu.

Pohjois-Savon mielenterveysindeksi on 144,7. Vertailun vuoksi voi mainita, että muista itäisistä maakunnista Kainuun indeksi on 107,7, Etelä-Savon 113,9 ja Pohjois-Karjalankin 121,5.

Pohjoissavolaisilla riittää kirittävää. Rautalammin esimerkki antaa toivoa siitä, että isokin harppaus kohti parempaa on mahdollista.

  

 

Avainsanat

rautalampi