Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Viikon oivallus puhekuplassa, sydän nurkassa

Miten yksinäisyydestä pääsee eroon?

Jaa artikkeli

Yksinäisyydessä ei ole kyse jokaiselle tarpeellisesta yksinolosta tai rauhoittumisesta, jota jokainen ihminen välillä kaipaa ja tarvitsee. Yksinäisyyteen ajautuneelle ihmiselle yksinäisyys on mieltä raastavaa, tyhjää ja ahdistavaa. Yksinäisestä tuntuu, ettei hänestä välitetä. Yksinäinen kokee olevansa näkymätön, tarpeeton, huono ja mitätön.

Yksinäisyys voi johtaa masennukseen ja masennus yksinäisyyteen.

Yksinäisyys saattaa johtua yksilön ulkopuolisista tekijöistä, kuten ulkonäöstä tai sairaudesta. Asioista, joita ehkä hävetään. Se voi johtua myös ujoudesta tai sosiaalisten kontaktien puuttumisesta.

Yksinäisyys voi johtaa masennukseen ja masennus yksinäisyyteen. Kierteestä on vaikea päästä pois. Yksinäisyyttä tai masentuneisuutta voi olla vaikea huomata, sillä ne eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, eikä niitä haluta näyttää muille. Omasta masennuksesta on vaikea puhua, koska mielen sairauksiin liitetään edelleen vahvoja ennakkoluuloja.

Yksinäisyydestä ja mielenkivuista tulisi voida puhua yhtä luontevasti kuin vaikkapa hampaan, jalan tai selän särystä. Mielenterveys on meillä kaikilla, ja mielenkivut koskevat meitä kaikki, joten puhutaan niistä!

Yksinäisyyden kokemisesta vaietaan, eikä vaikeneminen helpota yksinäisyydestä poispääsyä. Miksi kaveripulaa hävetään edelleen, vaikka maailma on pullollaan yksinäisiä? Sosiaalisten kontaktien korvikkeeksi voi tulla alkoholi, lohduttava epäterveellinen herkuttelu sohvalla tv:n ääressä, lihominen, sairaudet tai jopa peliriippuvuus.

Ujous ja arkuus saattavat estää uskaltamasta harrastaa tai lähteä tilaisuuksiin, joissa voisi solmia sosiaalisia kontakteja. Yksinäisille ja kavereita kaipaaville on olemassa ryhmiä sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa. Niihin ehkä liitytään, mutta kanssakäymiseen ja tapaamisiin ei kuitenkaan uskalleta lähteä.

Yksinäisyys on yleisempää kuin tiedetään, ja se tulisi tuoda näkyvämmin julki.

Miten yksinäisyydestä kärsivät voisivat rohkaistua ja löytää itselleen sosiaalisia kontakteja? Yksinäisyyden tunne saattaisi hälvetä, jos yksinäiset löytäisivät yhteyden kaltaisiinsa ja kokisivat yhteenkuuluvuutta.

Yksinäisyys on yleisempää kuin tiedetään, ja se tulisi tuoda näkyvämmin julki. Ei ole epänormaalia tuntea yksinäisyyttä. Teknologia tekee meistä kaikista yksinäisempiä, koska lähikontakteja on vähemmän. 

Saisiko järjestettyä esimerkiksi En halua enää yksinäisyyttä, haluan muutoksen – otan rohkean askeleen -teemalla Mielitekopiirejä tai muita keskusteluryhmiä? Tapaamiset saattaisivat poikia lisää uusia ryhmiä ja synnyttämään piirien aallon?

Ajatus jonkin tärkeän asian toteuttamisesta antaa elämään tarkoitusta, motivaatiota ja virtaa. Piirit pitäisi luoda niin matalakynnyksisiksi, että ujot ja aratkin uskaltaisivat niihin. Mielitekopiireissä kaikki osallistujat ovat samalla viivalla. Toiminta olisi rentoja ja kannustavaa, esimerkiksi luonnossa, urheilukentällä tai puistossa tapahtuvaa, osallistavaa toimintaa. 

Arjen ja elämän tulisi olla sellaista, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin.

Viikon oivallukset on juttusarja, jossa työntekijämme nostavat esiin asioita, jotka ovat herättäneet ajatuksia kuntakierroksilla tai työn tuiskeessa.

Kirjoittaja

Tuula Rautiainen

Mieliteko-ohjelman sihteeri

tuula.rautiainen@kuopio.fi