#Muutosvalmennus: Kotipalvelu Verenpisaran sisäinen viestintä parani ja ilmapiiri raikastui

Teksti ja kuvat: Markus Laakso 

Mieliteon Kuopion tiimin toteuttama työhyvinvoinnin muutosvalmennus inspiroi Kotipalvelu Verenpisaran henkilöstöä tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti ja tekemään hyvinvointia edistäviä muutoksia, joista hyötyi koko työyhteisö.

Valmennuksen myötä yrityksen sisäinen viestintä on parantunut, ilmapiiri raikastunut ja työ- sekä vapaa-ajan välinen raja selkeytynyt.

Kotipalvelu Verenpisara suoritti hiljattain Mieliteon Kuopion tiimin toteuttaman, seitsemän tapaamiskertaa sisältäneen työhyvinvoinnin muutosvalmennukseen. Valmennuksen myötä yritys sai useita oivalluksia, jotka se on integroinut pysyväksi osaksi toimintaansa.

Verenpisara tarjoaa monenlaista tukea arjenhallintaan ja -askareisiin. Kodinhoitopalvelut sisältävät esimerkiksi pesu- ja saunotusapua, lääkehoidosta ja ravitsemuksesta huolehtimista, kuntouttamista, toimintakyvyn tukemista ja verenpaine- sekä verensokerinmittausta. Kotipalveluihin kuuluvat ruoan valmistus, siivous, pyykinpesu, puutarhanhoito, lumityöt, laskujen maksaminen, tukien hakeminen ja saattajapalvelut.

Yritys tarjoaa lisäksi erilaisia virkistys- ja kotikuntoutuspalveluita, lastenhoitoa sekä jalkahoitoa ja parturi- ja kampaamopalveluita. Tuotteiden kirjo on siis laaja ja monipuolinen.

"Meillä on tilanteesta riippuen 16–20 työntekijää."

”Yleensä asiakkaidemme palvelut lähtevät siivouksesta. Autamme enimmäkseen vanhoja ihmisiä, mutta palvelemme esimerkiksi myös kiireisiä perheitä”, toimitusjohtaja Kirsi Kumlin-Salmi sanoo.

Idea Kotipalvelu Verenpisaran perustamisesta syntyi lähes kolmekymmentä vuotta sitten, kun Kumlin-Salmi ja palvelupäällikkö Tarja Piironen tutustuivat toisiinsa lähihoitajaopintojen aikana. Ajatuksen oman yrityksen perustamisesta esitti heidän hoito-ohjaajansa – Varkaudessa kun oli selvästi kysyntää kotipalveluille.

”Kävimme Uusyrityskeskus Wäkylässä kyselemässä neuvoja ja päätimme perustaa firman. Aluksi teimme Tarjan kanssa itse kaikki työt, mutta palkkasimme vähitellen lisää työvoimaa. Nyt meillä on tilanteesta riippuen 16–20 työntekijää”, Kumlin-Salmi sanoo.

Ideoita, ymmärrystä ja oivalluksia

Verenpisaran henkilökuntaan kuuluu lähihoitajien lisäksi monenlaisia osaajia, kuten kokki, parturikampaaja, jalkahoitajia ja siivoustyöntekijöitä. Vaikka työtehtävät voivat olla hyvin erilaiset, kuormitustekijät ovat kaikille samantyyppiset.

Kirsi Kumlin-Salmen mukaan henkilökuntaa painavat eniten kiireiset tehtävät ja äkilliset muutokset työlistoissa, jotka johtuvat esimerkiksi asiakkaiden töiden muutoksista tai työntekijän sairastumisesta.

”Jokaiselle asiakkaalle on varattu tietty aika, ja aikataulujen venyminen voi aiheuttaa haasteita. Käytämme WhatsApp-ryhmää sisäiseen viestintään, mutta välillä viestit eivät tavoita kaikkia ajoissa, mikä voi aiheuttaa sekaannusta”, Kumlin-Salmi sanoo.

Kuormitusta lisää myös vastuu, joka työntekijällä on jokaisella asiakaskäynnillä: huomaako hän kaiken tarvittavan ja osaako palvella asiakasta juuri oikealla tavalla. Asiakaskäynnit ovat melko intiimejä, sillä niissä asiakas ja työntekijä ovat yleensä kahdestaan.

”Työntekijämme ovat toivoneet työnohjausta ja valmennusta. Olemme osallistuneet yrittäjien seminaareihin saadaksemme lisää tietoa ja tukea työhyvinvointiin”, Kumlin-Salmi sanoo.

Innostus Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennusta kohtaan kumpusi kahdesta lähteestä. Kotipalvelu Verenpisara oli mukana Navitas Kehitys Oy:n päätoteuttamassa Sopien-hankkeessa, joka tähtäsi sosiaali- ja terveysalan pienten yritysten kehittymisen tukemiseen Pohjois-Savossa vuosina 2017–2020. Verenpisara osallistui useaan hankkeen koulutukseen, jotka käsittelivät esimerkiksi markkinointia, johtamista ja työhyvinvointia.

”Koimme ne hyviksi, joten olimme avoimia uusille valmennuksille”, Kumlin-Salmi sanoo.

"Valmennus auttoi ymmärtämään, miten omaa elämää ja toimintaa voisi muuttaa."

Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukset tulivat eteen kuin tilauksesta. Kumlin-Salmi osallistui Tervossa järjestettyyn seminaariin, jossa Mieliteon muutosvalmentaja Pia Koponen esitteli Mielitekoa ja sen toimintoja yrittäjille.

Hankkeen pohjoissavolaisille organisaatioille tarjoamat maksuttomat työhyvinvoinnin muutosvalmennukset vaikuttivat kiehtovilta ja hyödyllisiltä, joten Kumlin-Salmi otti Mielitekoon myöhemmin yhteyttä ja ilmoitti yrityksensä mukaan.

”Odotin, että muutosvalmennus lisäisi ymmärrystä työhyvinvoinnista ja toisi oivalluksia jaksamiseen. Valmennus auttoikin ymmärtämään, miten omaa elämää ja toimintaa voisi muuttaa. Se tarjosi paljon ideoita ja oivalluksia omasta stressitasosta”, Kumlin-Salmi sanoo.

Kumlin-Salmi kehuu seitsenpäiväisen valmennuksen vetänyttä Koposta mielettömäksi tyypiksi, joka osaa aistia valmennettavien fiilikset ja muuttaa lennosta teemaa, keskustelua, lähestymistapaa tai harjoitetta juuri oikeaan suuntaan, jos tilanne sitä vaati.

”Olen sanonut tämän hänelle itselleenkin, mutta sanon nytkin: Pialla on hirveän hyvä tyyli valmentaa. Hän ottaa kaikki mukaan – ei pelkästään ne, jotka ovat aina äänessä, vaan myös hiljaiset. On hirmu hyvä, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä. Suosittelen Mieliteon valmennuksia muillekin”, Kumlin-Salmi sanoo.

Palautteen antamisen taito

Mieliteko työhyvinvoinnin muutosvalmennukseen osallistui yhtä päätoimista opiskelijaa lukuun ottamatta koko Verenpisaran henkilökunta, joka oli mukana aktiivisesti ja positiivisen uteliaalla asenteella.

”Valmennuksista jäi mieleen erityisesti harjoitus, jossa työntekijöille jaettiin kolme paperia. Kukin sai kirjoittaa paperille mielipiteensä kollegastaan ja siitä, millainen työkaveri hän on. Se oli hyvä harjoitus palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen”, Kirsi Kumlin-Salmi sanoo.

Verenpisara otti Mieliteon valmennusten innoittamana käyttöönsä palautekuoren, jonne voi jättää kommentteja työkavereista milloin tahansa. Nämä käydään läpi myöhemmin kehityskeskusteluissa.

”Nyt mietitään ennen kuin kirjoitetaan."

”Asiakkaamme antavat työtekijöillemme paljon palautetta. Osa kerrotaan kasvotusten työntekijälle kotikäynnillä, ja jotkut asiakkaat soittavat meille jälkikäteen. Jos palaute on negatiivista, käymme sen yhdessä työntekijän kanssa läpi ja selvitämme, mistä on ollut kyse ja miten voimme parantaa toimintaamme. Tässäkin Mieliteon valmennuksesta oli hyötyä”, Kumlin-Salmi sanoo.

Aiemmin kielteisiä palautteita ja hankalia kohtaamisia käsiteltiin koko henkilökunnan yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Pahalla päällä ryhmään kirjoitetut viestit aiheuttivat mielipahaa ja ruokkivat huonoa fiilistä vastaanottajissa.

Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukset inspiroivat katkaisemaan kielteisen kierteen ja käsittelemään palautteita toisin.

”Nyt mietitään ennen kuin kirjoitetaan. Negatiiviset viestit ovat vähentyneet huomattavasti. Mieliteon valmennusten jäljiltä tuntuu, että toisten tekemistäkin arvostetaan enemmän”, Kumlin-Salmi sanoo.

Tasavertaisina saman pöydän äärellä

Työhyvinvoinnin muutosvalmennus muutti Verenpisaran sisäistä viestintää myös siten, että työntekijät eivät enää vastaa ei-kiireisiin WhatsApp-viesteihin vapaa-ajallaan. Työ- ja vapaa-ajan välinen raja on onnistuttu rajaamaan aiempaa tiukemmin.

”Tämän ohella jokainen on miettinyt enemmän omaa jaksamistaan ja siihen liittyviä tekijöitä. Ilmapiiri on muuttunut selvästi positiivisemmaksi”, Kirsi Kumlin-Salmi kehuu.

Työelämä on muuttunut hektisemmäksi ja vaativammaksi. Työntekijöiltä odotetaan enemmän kuin aiemmin, mikä paitsi lisää painetta myös jättää vähemmän aikaa tarkastella omaa hyvinvointiaan.

Juuri tähän Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukset pyrkivät puuttumaan: ne pakottavat ihmisen pysähtymään, tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa ja tekemään hyvinvointiaan edistäviä päätöksiä.

"Iso ja uusi juttu meille oli, että työnantajat ja työntekijät pohtivat asioita yhdessä."

Ne tuovat myös johtoportaan ja suorittavan henkilökunnan lähemmäs toisiaan, sillä valmennuksissa kaikki ovat samalla viivalla titteleihin katsomatta.

"Mieliteon valmennusten iso ja uusi juttu meille oli, että työnantajat ja työntekijät pohtivat asioita yhdessä. Aiemmin he osallistuivat valmennuksiin eri aikaan. Oli todella virkistävää ja hyödyllistä, että kaikki olivat saman pöydän ääressä yhtä aikaa", Kumlin-Salmi sanoo.

Verenpisara toteutti Mieliteon muutosvalmennuksen jälkeen työtyytyväisyyskyselyn, jonka tulokset olivat niin hyviä, että yritys sai Arvostettu työpaikka -sertifikaatin. Yritys aikoo jatkossakin vastata kyselyihin ja seurata tuloksia.

Valmennukset lisäsivät pontta myös sisäiseen viestintään tarkoitetun ”Jaksaa, jaksaa” -tsemppi-WhatsApp-ryhmään sekä kerran kuussa järjestettäviin, vapaaehtoisiin virkistäytymistapaamisiin.

”Välillä käymme yhdessä syömässä, teatterissa tai keilaamassa. Huomenna on keilausilta”, toimitusjohtaja hymyilee.

Pohjois-Savon mielenterveysindeksit ovat edelleen maamme heikoimmat. Millä eväin maakunnan asukkaat saataisiin voimaan paremmin, Kirsi Kumlin-Salmi?

”Korona muutti työelämää entisestään etätyön myötä. Olemme nyt tottuneet etätyöhön, mutta välillä tuntuu, ettemme näe toisia ollenkaan. Minusta on mukava tehdä töitä kotona, mutta välillä kaipaan kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Nuoremmat eivät ehkä kaipaa vuorovaikutusta yhtä paljon kuin me vanhemmat, mutta ehkä ihmisten pitäisi nähdä enemmän säännöllisesti. Pitäisi myös muistaa harrastukset, ettei elämän sisältö ole ainoastaan työ ja koti”, Kumlin-Salmi sanoo.