Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Markus Laakso
ProAgria Itä-Suomi panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja avoimeen keskusteluun, jotta kenenkään ei tarvitsisi kantaa painolastiaan yksin.
Mieliteon työhyvinvoinnin valmennus antoi henkilöstölle konkreettisia keinoja jaksamiseen ja vahvisti yhteisöllisyyttä työyhteisön sisällä.
Nyt on vuorossa Mielitekolähettilästoiminta, joka pyrkii juurruttamaan valmennuksessa saadut opit pysyvästi organisaation arkeen.
ProAgria Itä-Suomen Kuopion toimistolla käy hillitty kuhina. Konttorista kuuluu näppäimistön näpytys ja puheen sorina. Kahvihuoneen läpi kävelee työntekijöitä, jotka moikkaavat iloisesti kollegoitaan ja jatkavat matkaa omalle työpisteelleen.
Täällä työskentelee kolmisenkymmentä asiantuntijaa taloushallinnon, maaseudun kehittämisen ja erilaisten hankkeiden parissa.
Viime aikoina tapetilla ovat olleet myös ihmis- ja työntekijäkeskeisemmät aiheet, kuten hyvinvointi ja jaksaminen – Kuopion toimisto kun osallistui Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukseen koko henkilökuntansa voimin.
”Meillä on tällä hetkellä käynnissä 33 hanketta."
”Koin valmennukset mukaviksi ja hyödyllisiksi. Olisi hyvä palata uudestaan niihin asioihin, joita pohdimme tiimin kesken valmennuksessa ja jotka vaikuttavat suoraan työhömme, jotta ne eivät vain hautaudu jonnekin”, sanoo ProAgria Itä-Suomen hanke- ja taloushallinnon asiantuntija Eeva Sarkkinen.
Näihin teemoihin palataankin tuonnempana.
Sarkkisen toimenkuvaan kuuluvat talous- ja hankehallinnolliset tehtävät, kuten budjettiseuranta, laskujen käsittely ja kirjanpito, mutta erityisesti hankemaksatukset. Työn kuormitustekijät linkittyvät usein hankkeiden määräaikojen noudattamiseen.
”Meillä on tällä hetkellä käynnissä 33 hanketta. On tärkeää, että yhteishankkeissa, joissa on mukana useampia toimijoita, kaikki eivät kulje omia latujaan. Aikataulut ja maksatukset ovat keskeisiä”, Sarkkinen sanoo.
Hän jakaa maksatusvastuut tiiminsä kahden kollegan kanssa, mutta työtä riittää kosolti.
”Ei tarvitse pyöritellä peukaloita päivän mittaan”, Sarkkinen naurahtaa.
ProAgrian toimitusjohtaja Katri Kostamo kertoo, että hanke- ja taloushallinnon asiantuntijoiden haastavat tilanteet liittyvät usein siihen, että hankkeisiin liittyy paljon byrokratiaa. Hankkeiden parissa työskentelee tavalla tai toisella yli puolet organisaation noin 115 työtekijästä.
”On tärkeää, että hanketoimijat ymmärtävät sääntöjen merkityksen ja toimivat niiden mukaan, ettei jokaisen kanssa tarvitse erikseen keskustella siitä, onko jokin pakollista. Säännöt ovat sitovia kaikille”, Kostamo sanoo.
”Yleensä ihmiset pyrkivät tekemään asiat oikein, mutta eri organisaatioita sisältävissä yhteishankkeissa kulttuurierot ja osaamisen tasot vaihtelevat. Se vaatii kärsivällisyyttä. On tärkeää, että kaikki toimivat tavalla, joka mahdollistaa sujuvan maksatuksen. Tarkkuus helpottaa prosessia myös rahoittajien, kuten ELY-keskusten ja maakuntaliittojen, suuntaan.”
ProAgrian juuret ulottuvat syvälle suomalaisiin peltoihin ja navettoihin. Kahdeksan alueellista keskusta ja Keskusten liitto muodostavat yhdessä massiivisen maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan asiantuntijaorganisaation.
”Olemme hyvin keskeinen toimija. Kellään muulla ei ole koko Suomen kattavaa kontaktipintaa maaseutuun, yrityksiin, maatiloihin ja yhdistyksiin. Meillä on lisäksi yhdistysjäseniä”, Katri Kostamo toteaa.
ProAgria Itä-Suomi palvelee maatiloja ja maaseudun yrityksiä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Sillä on kolmen maakunnan alueella yli 4 000 asiakasta, ja asiakaskontaktointeja kertyy vuosittain 25 000.
”Olemme lähellä ihmistä – kirjaimellisesti ja henkisesti”, Kostamo kiteyttää.
”Olemme lähellä ihmistä – kirjaimellisesti ja henkisesti.”
Iso osa Eeva Sarkkisen työajasta menee hankevastaavien ohjeistamiseen. Hän pyrkii aina perustelemaan, miksi jokin asia täytyy tehdä tietyllä tavalla.
”On tärkeää, että hanketoimija ymmärtää toimenpiteen vaikutuksen, ettei se tule vain määräyksenä”, Sarkkinen sanoo.
Ylipäätään maatalousalan tilanne on tällä hetkellä haastava ja eriytynyt. Osa yrityksistä kamppailee suurten haasteiden kanssa, mutta toisaalta on myös kehittyviä yrityksiä, jotka tekevät hyvää tulosta. Rakennemuutos on ollut viime vuosina voimakasta.
”Pohjois-Savo on nauta-aluetta, ja maitotilojen keskikoko on kasvanut nopeasti. Nyt keskikoko on jo liki 60 lehmää, kun aiemmin olimme alle 30 lehmässä. Pieniä tiloja tulee olemaan jatkossakin, mutta eläintenpito on niissä enemmän harrastus kuin työ”, Kostamo arvioi.
Kostamo on itse kotoisin 20 lehmän tilalta. Hän arvioi, että suuremmissa yksiköissä työnteko-olosuhteet ovat usein paremmat kuin pienissä.
”Vanhempani olivat aivan loppuun kulutettuja, ja äidillä on selkärangan rappeuma. Nykyiset navetat, joissa on automaatiota, ovat parempia sekä ihmisille että eläimille. Pihattonavetat mahdollistavat lajinmukaisen elämän lehmille ja keventävät fyysistä työtä, jolloin voidaan keskittyä hoitoon ja tarkkailuun.”
ProAgria lähti mukaan Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukseen monen muuttujan summana. Useampi järjestön työntekijä näki aiheeseen liittyviä somepostauksia, ja henkilöstö ehdotti mukaan lähtemistä. Näin ollen johtoportaankin oli helppo näyttää vihreää valoa – eikä vähiten siksi, että valmennus oli maksuton.
”Henkilöstön hyvinvointi on yksi strategiamme tärkeimmistä asioista, ja valmennus liittyi juuri siihen. Saimme valmennuksen kautta konkreettisia työkaluja hyvinvoinnin kehittämiseen. Se edisti siis tärkeää tavoitettamme”, Katri Kostamo sanoo.
ProAgria Itä-Suomessa työyhteisö koetaan pitovoimatekijäksi – vahvaksi ja positiiviseksi. Organisaatiossa on itseohjautuvia työntekijöitä, mitä tällainen työ vaatiikin. Jokainen sopii itse asiakastapaamisensa ja rytmittää työnsä omatoimisesti. Kuormitustekijät liittyvät enimmäkseen asiakkaisiin.
”Henkilöstön hyvinvointi on yksi strategiamme tärkeimmistä asioista."
”Vaikka emme ole viranomainen, olemme mukana asiakkaan iloissa ja suruissa. Kohtaamme asiakkaan usein heidän kotonaan. Eteen tulee välillä vaikeita tilanteita, kuten taloudellisia haasteita ja avioeroja. Meidän organisaatiossamme psyykkinen kuormitus on fyysistä yleisempää”, Kostamo sanoo.
Iso osa työstä tehdään toimistolta käsin, mutta jos asiakas suunnittelee isompaa investointia, on tärkeää käydä paikan päällä. Näin asiantuntijat näkevät käytännössä, ovatko asiat kunnossa ja suunnitelmat realistiset. Paikan päällä on myös helpompi neuvoa, mitä kannattaa tehdä ja miten.
Mieliteon valmennusten pääpaino on ennaltaehkäisyssä. Monessa organisaatiossa ennaltaehkäisyn kynnys on ylitetty ja on tarve korjaavalle toiminnalle. Katri Kostamon mukaan ProAgria Itä-Suomessa korjaavalle toiminnalle ei ole niinkään tarvetta, vaan valmennus osui juuri oikeaan rakoon – ennaltaehkäisyyn.
”Meillä on 115 työntekijää, ja yksilöillä on tietysti erilaisia elämäntilanteita. Valmennus vahvisti viestiä, jota haluamme viedä eteenpäin. Keskustelin tänään aamukahvilla aiheesta työntekijöiden kanssa. Yksi sanoi, että ryhmät olivat tosi hyviä, kun toinen koki, että ryhmässä käytettiin aikaa valittamiseen eikä kehittämiseen. Tulokset riippuvat siis paljon ryhmän dynamiikasta”, Kostamo arvioi.
"Valmennus vahvisti viestiä, jota haluamme viedä eteenpäin."
Valmennukseen suhtauduttiin kuitenkin pääasiassa myönteisesti. Johdettu keskustelu toimi hienosti arjen helpottajana.
Kostamolle on tärkeää, että mielen hyvinvoinnista voi puhua yhtä luontevasti kuin fyysisistä vaivoista. Hän osallistui itse johtoryhmän valmennukseen. Hän koki sen toimineen myös tutustumisen välineenä.
”Johtoryhmätyöskentelyssä ei yleensä pysähdytä käsiteltyjen aiheiden pariin näin syvällisesti, joten tämä oli tosi hyvä kokemus. Saimme valmennuksesta konkreettisia työkaluja, joita voimme käyttää johtoryhmän tapaamisissa. Uskon, että ne jäävät elämään. Olen kuullut muiltakin ryhmiltä, että näin on käynyt”, Kostamo sanoo.
Työhyvinvointikyselyiden tulokset ovat parantuneet Mieliteon valmennuksen jälkeen. On hankala arvioida, millainen osuus valmennuksilla on ollut muutoksiin, sillä organisaatio on tehnyt muitakin toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi.
”Koen toimitusjohtajana vastuuta kaikesta, mutta valmennus auttoi ymmärtämään, että joskus riittää, että kuulee ja keskustelee – ei tarvitse aina ratkaista kaikkea. Ihmisille on tärkeää tulla kuulluksi, ei välttämättä saada ratkaisua”, Kostamo sanoo.
Valmennus toi hänelle itselleen paljon oivalluksia esimerkiksi näkökulman merkityksestä: kun katsoo asiaa eri perspektiivistä, huomaa elementtejä, joita ei aiemmin havainnut.
”Työyhteisössä ei tarvitse aina tavoitella yhteistä näkemystä, vaan hyväksyä, että toinen näkee asian eri tavalla.”
ProAgria Itä-Suomi halusi jatkaa henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä liittymällä mukaan Mielitekolähettilästoimintaan. Toiminnan tavoitteena on juurruttaa Mieliteon valmennuksissa saadut opit, työkalut ja toimintatavat osaksi arjen käytäntöjä.
Organisaatiolla on ollut jo yksi tapaaminen lähettilästoiminnan tiimoilta. Järjestö odottaa saavuttavansa lähettilästoiminnan avulla vahvempaa sitoutumista esimerkiksi työsuojelutoimikuntaan.
”Keskustelukulttuuri on avautunut valmennuksen jälkeen ja kynnys puhua asioista on madaltunut. Nyt on esimerkiksi helpompi sanoittaa omaa tilannettaan ja kertoa suoraan, ettei ole tänään ole parhaimmillaan, sen sijaan että purkaa huonoa fiilistä kiukutteluna”, Katri Kostamo sanoo.
”Keskustelukulttuuri on avautunut valmennuksen jälkeen."
Kostamo sairastui kolme vuotta sitten syöpään. Kun hän palasi hoitojen jälkeen töihin, hän sai kuulla, että syöpä on levinnyt eikä siitä voi parantua.
”En silloin tiennyt, pystynkö palaamaan töihin tai millainen ennuste olisi. Tilanne oli yllättävä kaikille. Tämä on vaikuttanut työyhteisöön – mielialoihin ja sijaisjärjestelyihin. Tilanne on kuitenkin hyvä, ja olen työkykyinen”, Kostamo kertoo.
Kostamo on valinnut kertoa työyhteisössään avoimesti myös siitä, että hän on käyttänyt työterveyden psykologipalveluita.
”Kun elää kriisin läpi, on tärkeää, että sitä voi purkaa. Avoimuus ja asioista puhuminen lisäävät resilienssiä. Kun ihmiset tietävät sen, mitä on tarpeen tietää, ei tarvitse arvailla, mitä on jätetty kertomatta.”
Kostamo kehuu lääketieteen kehittyneisyyttä ja saamaansa hoitoa. Hän käy kolmen viikon välein KYSissä ottamassa kaksoisvasta-ainepistoksen, mikä pitää hänet työkykyisenä.
”Kun elää kriisin läpi, on tärkeää, että sitä voi purkaa."
”Kun asioista voi puhua, ne eivät ole pelottavia. Jokaisen täytyy kuitenkin toimia itselleen sopivalla tavalla – se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kukaan ei voi tietää etukäteen, miten reagoi ennen kuin kohtaa tilanteen”, Kostamo sanoo.
Kostamon henkilökohtaisiin palautumiskeinoihin kuuluvat uni, lepo, säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen, jota hän pitää terveydentilansa vuoksi erityisen tärkeänä. Kotona akkuja lataavat lisäksi lapset ja perhe-elämä.
”Suunnittelen kalenteri niin, että lepo, ruokarytmi ja liikkuminen toteutuvat päivittäin. Myös lasten kanssa oleminen päivittäin on tärkeää”, Kostamo sanoo hymyillen.
Hyvinvointi Työhyvinvointi Valmennus | 13.5.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 29.4.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 15.4.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 19.3.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 20.2.2025 | Markus Laakso