#Muutosvalmennus: Kuopiolaisten katujen sykkivä sydän – säässä kuin säässä

Teksti ja kuvat: Markus Laakso 

Kun lumi yllättää tai liikenne vilkastuu, kaupunkikunnossapidon ammattilaiset ovat etulinjassa. Nämä arjen sankarit varmistavat, että kadut, puistot ja liikuntapaikat pysyvät turvallisina vuoden ympäri.

Mieliteon työhyvinvoinnin valmennus tarjosi Mestar Kuopio Oy:lle työkaluja kuormituksen hallintaan ja auttoi vahvistamaan mielen hyvinvointia.

”Me pidämme tästä kaupungista huolen”, kiteyttää Mestar verkkosivuillaan.

Mestar on Kuopion kaupunkikonsernin omistama osakeyhtiö, joka pitää huolen, että kadut, liikenneväylät, viheralueet, liikuntapaikat sekä sähkö- sekä valaistusverkot pysyvät kunnossa ja turvallisina.

Tiiminvetäjä Laila Karvonen, työnjohtaja Maija Karkkonen ja katujen kunnossapidossa työskentelevä Pekka Karkkonen ovat kokoontuneet Mestarin isoon neuvotteluhuoneeseen keskustelemaan mielen hyvinvoinnista ja Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennuksesta, johon he osallistuivat kollegoineen.

Mutta selvitetäänpä ensin, mitä heidän työhönsä kuuluu ja millaisia kuormitustekijöitä arki sisältää.

"Palaute tulee suoraan työnjohdolle."

”Tiimini vastaa eteläisen Saaristokaupungin liikenneväylien ja kiinteistöjen puhtaanapidosta, puistoista sekä talvitöistä. Kesäisin tiimissä on noin kahdeksan henkeä ja mukana on opiskelijoita, koululaisia, määräaikaisia sekä erilaisista työkuvioista tulevia henkilöitä, kuten työkuntoutujia. Talvisin meitä on vähemmän, noin kolme henkeä”, Karvonen sanoo.

Hän työskentelee itsekin kentällä tiiminsä kanssa. Työpäivät aloitetaan yhteisesti. Tiimivastaava koordinoi ja Karvonen suunnittelee, mitä päivän aikana tehdään.

Talvisin, kun tulee lunta, päivän urakka alkaa yleensä kiinteistönhuollosta. Ensimmäiseksi torjutaan liukkaus eli hiekoitetaan. Sitten tarkastetaan bussireitit ja -pysäkit, jotta ihmiset pääsevät turvallisesti käyttämään joukkoliikennettä. Lumitöiden lisäksi päivään mahtuu paljon puhtaanapitoa.

”Suurimmat stressitekijät liittyvät siihen, että nykyisin tilaaja asettaa selkeät tavoitteet, ja on huolehdittava, että pysymme niiden rajoissa ja tilaajan tilaamat työt tehdään. Palaute tulee suoraan työnjohdolle. Joskus palautetta tulee myös yleisökanavista, esimerkiksi Facebookista.”

”Ajankäytön seuranta on kuormittavaa. Toiveena on reaaliaikainen seuranta, eikä riitä merkintä siitä, missä olemme, vaan on myös kirjattava, mitä olemme tehneet”, Karvonen sanoo.

”Ajankäytön seuranta on kuormittavaa."

Maija Karkkonen vastaa Mestarin ympäristöasioista ja siitä, että talon perusarki pyörii. Hän vetää myös viisihenkistä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaispalvelusta tulevaa avotyötiimiä.

”Aamuisin käymme läpi kuulumiset ja suunnittelemme työpäivän. Meillä on päivittäisille tehtäville oma ohjelma, josta jokainen poimii itselleen tehtävän. Oma työni on pitkälti toimistotyötä. Vastaan myös työvalmennuksesta: haastattelen työkokeiluun tulevia henkilöitä ja opiskelijoita”, Karkkonen sanoo.

Rutiinit sujuvat kuin vettä vain, mutta hänen työssään on kuormittavinta, kun pitää lähteä viemään jotain uutta asiaa käytäntöön.

”Voi hetken tuntua, olenko minä oikea henkilö tähän ja mitä kaikkea tarvitaan. Kun asiat selkiytyvät, työ lähtee eteenpäin. Alkujärkytys on normaalia”, Maija Karkkonen toteaa.

Pekka Karkkonen keskittyy kesäisin asentamaan ja korjaamaan liikennemerkkejä sekä maalaamaan ajoratoja. Talvella hän toimii lumitöiden koneenkuljettajana. Hän tekee sivutoimenaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.

”Lisääntynyt liikenne ja pyöräliikenteen nopeutuminen ovat isoja kuormitustekijöitä." 

”Kesäisin suojateiden maalaus kaupungin alueella noin 2,5–3 kuukautta – se on iso projekti. Talvella lumityöt riippuvat lumen määrästä, ja aikarajat ovat tarkat: esimerkiksi paloasemat ja muut kriittiset pihat on pidettävä kulkukelpoisina. Työsuojeluvaltuutettuna osallistun kokouksiin, mikä välillä irrottaa varsinaisesta kenttätyöstä”, Pekka Karkkonen listaa.

Hän nostaa turvallisuusriskitekijäksi sähköautojen määrän lisääntymisen – niistä kun ei juuri kuulu ääntä ajaessa. Myös nopeasti liikkuvat sähköpyörät tuovat oman haasteensa työturvallisuuteen.

”Lisääntynyt liikenne ja pyöräliikenteen nopeutuminen ovat isoja kuormitustekijöitä”, Karvonen komppaa.

”Työskentelemme usein väylillä: tyhjennämme roskiksia ja maalaamme suojateitä. Ajoituksen on osuttava oikeaan hetkeen, sillä liikenteen huomioiminen on suuri stressitekijä. Valmennamme uusia työntekijöitä liikenteessä toimimiseen. Talviaikaan pimeys lumettomana aikana on myös merkittävä kuormitustekijä.”

Kuunnellaan, ei vain kuulla 

Mestarin porukka osallistui Mieliteon Kuopion kaupungin tiimin toteuttamaan, räätälöityyn työhyvinvoinnin muutosvalmennukseen, joka päättyi syksyllä 2025. Laila Karvonen, Maija Karkkonen ja Pekka Karkkonen kuvailevat valmennusta sanoin ”hyvä”, ”todella kiva” ja ”hyödyllinen”.

Osa valmennukseen osallistuneista, kuten Maija Karkkonen, oli mukana jo toista kertaa.

”Saimme jo ensimmäisellä kerralla mielen hyvinvoinnin työkaluja, ja nyt niitä tuli lisää. Vaikka teemat olivat osittain samat molemmissa, aina tuli uusia näkökulmia”, Maija Karkkonen toteaa.

Ryhmä sai itse valita käsiteltävät teemat. Yksi tärkeimmistä oli pysähtyä miettimään stressiä: onko se terveellä tolalla vai äitynyt haitalliseksi, ja miten kukin itse kokee stressin omassa arjessaan.

”Valmennus auttoi kiinnittämään huomion asioihin, jotka kyllä ovat olemassa mutta joita ei tule arjessa ajatelleeksi. Kaikkea ei tarvitse pohtia, jos se ei kuulu omaan tehtäväkenttään. Työsuojeluvaltuutettuna toki joutuu miettimään myös muiden asioita”, Pekka Karkkonen summaa.

"Kaikkea ei tarvitse pohtia, jos se ei kuulu omaan tehtäväkenttään."

”Yksi tärkeä oivallus oli ero kuulemisen ja kuuntelemisen välillä. Ei vain kuule, vaan kuuntelee, mitä toinen sanoo”, Karvonen lisää.

Osa valmennuksen opeista jäi käytäntöön. Maija Karkkonen kertoo keskustelevansa valmennuksen jälkeen enemmän kollegoidensa ja työparinsa kanssa.

”Otetaan hetki ja jutellaan. Ei niin, että ohimennen sanotaan jotakin, ja sitten unohtuu”, hän sanoo ja ottaa esiin paperin, johon hän on kirjannut ensimmäistä kertaa valmennukseen osallistuneiden palautteita.

Palautteissa luki esimerkiksi, että valmennus lisäsi ymmärrystä asioiden käsittelystä työssä ja arjessa. Oivallus oli, ettei kaikkea tarvitse ajatella pilkun tarkasti eikä viedä asioita yksin maaliin; riittää, että ottaa vastuun omasta osuudesta.

Eräs palautteen antaja kiinnittää nykyään enemmän huomiota omaan jaksamiseensa, erityisesti uneen ja sen laatuun.

”Vetäjä pääsi asioihin syvälle – sisältö ei jäänyt pintapuoliseksi, vaan oli konkreettista”, Maija Karkkonen kiittää.

Aina ei tarvitse ratkaista kaikkea

Mestarin porukalle tuli yllätyksenä, että Pohjois-Savon mielenterveysindeksit ovat valtakuntamme heikoimmat ja Kuopio sijoittuu samassa tilastossa suurten kaupunkien pahnanpohjimmaisimmaksi.

Laila Karvonen kertoo, että työsuojelutoimikunnassa ja ajankohtaispäivillä on tuotu esiin, että erityisesti nuorten mielenterveyspoissaolot ovat kasvaneet.

”Mietin, johtuuko se kiireestä ja vaatimuksesta olla heti valmis. Mentorointi, jossa kokeneempi opettaa nuorempaa, on vähentynyt. Sama koskee uuteen kotiin muuttamista: kaiken odotetaan olevan heti valmista”, hän pohtii syitä tilastojen taustalla.

"Mentorointi, jossa kokeneempi opettaa nuorempaa, on vähentynyt."

Pekka Karkkonen nostaa esiin sosiaalisen median ja nopean tiedonkulun lisääntyvät paineet, Maija Karkkonen puhumattomuuden.

”Vaikeita aiheita osataan vältellä, ja annetaan ymmärtää, että kaikki on hyvin”, Maija Karkkonen summaa.

”Taustalla voi olla häpeän pelko: jos uskaltaa paljastaa, että jokin asia vaivaa, pelkää oman arvon alentumista. Samalla oletetaan, että kaikki seuraavat somea ja somekeskusteluja. Aiemmin keskusteltiin kasvokkain. Somessa tieto voi olla yksipuolista”, Karvonen lisää.

Karvonen ylläpitää omaa jaksamistaan pitämällä pitkää, 66-kilometrista työmatkaansa omana aikanaan. Hän kuuntelee radiota, soittaa hands-free-puheluita ja rentoutuu ajaessaan.

”Kotona kokkailen ja etsin viikoittain mukavia käyntikohteita. Lastenlasten kanssa touhuaminen ja askarteleminen tarjoaa täydellisen irtioton arjesta, samoin liikunta”.

"Golfissa keskittyminen palloon ja lyöntiin auttaa irtautumaan kaikesta muusta."

Aviopari Maija ja Pekka Karkkoselle tärkeä palautumiskeino kesäisin on golf, joka auttaa keskittymään hetkeen ja jättämään muut ajatukset taka-alalle.

”Kotona työasiat lipsahtavat joskus puheeksi, mutta golfissa keskittyminen palloon ja lyöntiin auttaa irtautumaan kaikesta muusta”, Pekka Karkkonen sanoo.

”On tärkeää mennä ulos tekemään jotain”, Maija Karkkonen lisää.

”Käyn työpäivän aikanakin ulkona tuulettamassa ajatuksia. Jos olen esimerkiksi käynyt kollegan kanssa keskustelun vaikeasta asiasta, suljen hetkeksi oven ja hengittelen. Yksinkertaisia, mutta toimivia keinoja.”

Juuri tällaisiin asioihin Mieliteon valmennus tarjosi eväitä.

”Tätä ilosanomaa kannattaa viedä eteenpäin – pysähtyä teemojen äärelle”, Karvonen summaa.

”Saimme valmentajilta tosi hyvät materiaalit, joihin on helppo palata myöhemminkin”, Maija Karkkonen sanoo.