Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Markus Laakso
Siivousalan ammattilaiset kohtaavat monia kuormitustekijöitä, kuten äkillisesti muuttuvat aikataulut, työn laadulliset vaatimukset ja sosiaalisen kanssakäymisen odotukset asiakaskäynneillä.
Siivousalan yrittäjää taas voivat painaa sairauspoissaoloista johtuvat töiden uudelleen organisoinnit, vertaistuen puuttuminen ja jatkuvasti pirisevä puhelin.
Varkautelaisen Siivouspalvelu Sitruunan henkilöstö sai Mieliteon valmennuksesta uusia työkaluja työhyvinvointinsa ylläpitämiseen. Toimitusjohtaja Minna Asikainen ja siivoustyöntekijä Annukka Nykänen kertovat, miten valmennus vaikutti heidän arkeensa ja millaisin keinoin he palautuvat vapaa-ajalla.
Annukka Nykänen on melkoinen siivousalan konkari. Hän on tehnyt työskennellyt alalla 32 vuotta, joista viimeiset neljä Siivouspalvelu Sitruunassa, Varkaudessa.
”Laitteet ja aineet ovat kehittyneet, mutta siivoustyö on edelleen siivoustyötä”, Nykänen tiivistää.
”Toki vaatimukset ja säädökset ovat myös muuttuneet, ja nykyään kiinnitetään enemmän huomiota työturvallisuuteen sekä työntekijän hyvinvointiin ja jaksamiseen.”
Toimitusjohtaja Minna Asikainen perusti Siivouspalvelu Sitruunan 14 vuotta sitten. Hän työskenteli aiemmin palvelupäällikkönä yhdistyksessä, jossa tarjosi työmahdollisuuksia ihmisille, jotka tarvitsivat tukea työllistymiseen. Yhdistys palkkasi vuosittain noin 120 henkilöä erilaisiin tehtäviin ja tarjosi palveluita, kuten urheilukerhotoimintaa, kotitalkkaripalveluita ja nettisivujen tekoa.
"Nykyään kiinnitetään huomiota työ-turvallisuuteen sekä työntekijän hyvinvointiin ja jaksamiseen."
Asikainen pyöritti muutaman vuoden yhdistyksen siivoustyöhaaraa.
”En voinut vaikuttaa siihen, ketä otettiin töihin, koska yhdistyksessä otettiin kaikki. Asiakkaat odottivat kuitenkin työn jäljen olevan sama kuin siivousalan yrityksessä, vaikka tekijät eivät olleet ammattilaisia”, Asikainen sanoo.
Kymmenen vuoden mittainen pesti yhdistyksessä johti oman siivousalan yrityksen perustamiseen. Aluksi tarkoitus oli jatkaa työllistämistoimintaa palkkatukityöllistettyjen ihmisten kanssa, mutta se osoittautui hankalaksi – yrityksen olisi pitänyt kasvaa nopeasti, sillä muutoin työllistetyt olisi pitänyt irtisanoa palkkatuen päätyttyä.
”Uskon jatkuvuuteen, ja asiakkaat arvostavat tuttuja työntekijöitä. Luovuin sosiaalisen yrityksen liiketoiminta-ajatuksesta ja siirryimme normaaliin liiketoimintaan. Alussa palkkasin työntekijän, joka työskenteli samassa työpaikassa. Hän on edelleen töissä täällä. Kuukauden kuluttua palkkasin toisen työntekijän, ja asiakkaita alkoi tulla. Nyt meillä on 14 työntekijää”, Asikainen luettelee.
Nykyään Siivouspalvelu Sitruunan asiakkaat jakautuvat melko tasan yksityis- ja yritysasiakkaisiin. Suurin osa yksityisasiakkaista on iäkkäitä vanhuksia, jotka tarvitsevat apua kodin siisteyden ylläpitämisessä. Nykänen tekee lähes täysin yritys- ja rakennussiivouksia, ei juurikaan yksityiskoteja.
Yrittäjän ja työntekijän kuormitustekijät poikkeavat melkoisesti toisistaan. Minna Asikaisen puhelin pirisee tämän tästä haastattelun aikana, ja liuta sähköposteja odottaa vastaamista.
”Yrittäjänä stressaa eniten se, ettei ole ketään, jolle voisi siirtää omia töitäni. Olen jatkuvasti töissä. Vaikka olisin maaseudulla viettämässä vappua, katson silti puhelintani ja kyttään työntekijöiden mahdollisia sairauslomia. Sunnuntaina tai maanantaiaamuna tarkistan heti ensimmäiseksi, onko kukaan poissa ja miten työntekijöiden työt pitää organisoida. Pitää olla koko ajan valppaana”, Asikainen sanoo.
”Yrittäjänä stressaa eniten se, ettei ole ketään, jolle voisi siirtää omia töitäni."
Annukka Nykästäkin kuormittavat sairauslomat, mutta eri tavalla. Kun joku jää pois töistä, toisen on tehtävä lennosta tämän työmaa. Samalla työparit vaihtuvat ja on monenlaista epävarmuustekijää, vaikka itse työ on samankaltaista kohteesta riippumatta.
”Meillä on noin 30 asiakasta päivässä, ja niiden organisointi ja muutokset vievät paljon aikaa. Työntekijän pitää olla nopea muuttumaan tilanteesta toiseen, erityisesti yksityisasiakkaiden puolella. Yrityspuolella odotukset ovat helpompia. Harvemmin työpäivät venyvät kuitenkaan yli 8-tuntiseksi”, Nykänen sanoo.
Asikainen ei palkkaa väliaikaista työvoimaa työnvälitystoimistoista, vaan työt pyritään järjestelemään omien työntekijöiden kesken. Silloin, kun se koituu mahdottomaksi, on siirrettävä siivouspäiviä.
”Yksityisasiakkailla se onnistuu, mutta lääkäriasemalla siivous on tehtävä joka päivä. Optimaalisessa tilanteessa jokaisella työntekijällä on yksi iso kohde ja yksi tietty tuuraaja. Asiakkaat haluavat eri asioita eri aikoina, ja yritämme olla joustavia. Se on yksi syy, miksi olemme pärjänneet”, Asikainen sanoo.
"Täytyy olla mukava ja jutella. Jutustelu on iso osa työtä,"
Yrityskohteet ovat siinä mielessä helpompia siivota, että niissä siivooja voi keskittyä omatoimisesti työhönsä, kun taas yksityiskohteessa asiakas on usein läsnä, mikä luo sosiaalisen kanssakäymisen painetta. Lisäksi toiveita ja palautetta sataa asiakkaalta reaaliajassa. Ne täytyy ottaa ystävällisesti vastaan.
”Yksityiskodeissa pitää olla varovainen, ettei asiakas pahoita mieltään. Täytyy olla mukava ja jutella. Jutustelu on iso osa työtä”, Nykänen sanoo.
Annukka Nykänen nostaa esiin, että työntekijän kotielämän pitää olla tasapainossa, jotta töissäkin menee hyvin.
”Tasapainoa elämääni tuovat liikunta, ulkoilu ja puutarhanhoito. Kävin myös mieheni kanssa kansalaisopiston maalauskurssilla, vaikken ole koskaan ollut mikään piirustusihminen. Opin maalaamaan, ja löysin itsestäni uuden piirteen. Meillä oli ihan näyttelykin viime vuonna kirjastolla", Nykänen myhäilee.
Luonto ja eläimet ovat Nykäselle tärkeitä. Kotoa löytyy kissoja ja vesikilpikonna, joka viihtyy kolmesataalitraisessa akvaariossa.
"Tykkään touhuta, mutta joskus se aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa."
”Ehdotin liikuntarajoitteiselle miehelleni, että hankitaan kilpikonna, kun akvaariomme jäi tyhjäksi kaloista. Hän innostui tutkimaan tietoa niistä netistä. Huomasimme Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen Facebook-ilmoituksesta, että eräs löytynyt kilpikonna tarvitsi talveksi kodin. Näin meille tuli kilpikonna.”
Minna Asikaisellekin eläimet ovat lähellä sydäntä. Hän on juuri hankkimassa uutta koiraa.
Asikainen on mukana politiikassa ja erilaisissa hallituksissa, joista osassa hän toimii puheenjohtajana. Tekemistä on usein enemmän kuin hän toivoisi. Toimelias tekijä pitää kuitenkin itsensä kiireisenä myös kotonaan.
”Olen koti-ihminen ja tykkään sisustaa, remontoida ja tehdä pihahommia. Käyn hölkkäämässä ja osallistun yhdistystoimintaan ja politiikkaan. Tykkään touhuta, mutta joskus se aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa. Puheenjohtajuudet ovat eri asia kuin rivijäsenenä oleminen, koska ne vaativat valmistautumista”, Asikainen toteaa.
Kiireisen arjen ansiosta hänestä on luksusta olla kotona. Sinkoilevat ajatukset ja monien erilaisten toimien luomat paineet hän saa hiljennettyä lukemalla. Hän nauttii erityisesti dekkareista.
”Olen lukenut kirjoja joka ilta siitä asti, kun opin lukemaan. En voi nukkua, jos en lue. Se on keino kääntää ajatukset pois tosielämästä. Se on rentouttavaa”, Asikainen sanoo.
”Olen lukenut kirjoja joka ilta siitä asti, kun opin lukemaan."
Siivouspalvelu Sitruunassa yhteishenkeä ylläpitävät ja mielen hyvinvointia hellivät yhteiset tapahtumat ja retket. Viimeksi henkilöstö suuntasi yhdessä valmistamaan joulukransseja ja muita koristeita.
Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukset ikään kuin putosivat syliin Savon Yrittäjien hallitusseminaarissa, jossa Mieliteon muutosvalmentajat esittelivät rentoutumisharjoituksia.
”Ne vakuuttivat, joten halusin tarjota Mieliteon valmennuksen työntekijöilleni”, Asikainen sanoo.
Annukka Nykänen koki Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennukset tarpeellisiksi. Hän piti sisällön monipuolisuudesta ja siitä, että kuormitustekijöitä ja omaa itseä pohdittiin syvällisesti.
”Stressinhallinta on tärkeää. Käsittelimme valmennuksissa esimerkiksi sitä, miten stressiä voi lieventää ja miten se näkyy. Jokainen teki itselleen oman suunnitelman. Joskus stressaavia asioita tekee tietämättään, mikä lisää kuormitusta”, Nykänen sanoo.
Monelle siivoustyöntekijälle stressiä luovat esimerkiksi epävarmuus päivän kulusta – onko mahdollisten sairauspoissaolojen vuoksi vuorossa tämä vai tuo kohde –, ehtiikö tehdä kaiken varatussa ajassa, onko työn jälki riittävän hyvää ja pystyykö vastaamaan asiakkaan sosiaalisen kanssakäymisen odotuksiin.
"Stressinhallinta ei toimi kelloa tuijottamalla, vaan työn tekemisellä."
”Edellisessä työpaikassani työntekijöillä tuli usein työpäivän aluksi paniikki siitä, ehtivätkö he tehdä päivän työt vai eivät. Sanoin, että ottakaa ihan rauhallisesti, ei hätää. Hommat ehtii kyllä tehdä, kun miettii tarkasti, mistä aloittaa ja miten etenee. Ei tarvitse tehdä juosten, vaan järjestelmällisesti. Stressinhallinta ei toimi kelloa tuijottamalla, vaikka tietää sen tikittävän, vaan keskittymällä työn tekemiseen,” Nykänen kiteyttää.
Mieliteon valmennus tarjosi mahdollisuuden ottaa oma toiminta suurennuslasin alle. Nykäselle se toi oivalluksen, että hän on ehkä liiankin tunnontarkka työssään. Pienet asiat, kuten yksittäisen tehtävän venyminen huomiselle, jäävät painamaan.
”Itselle pitää olla armollisempi”, Nykänen sanoo.
Hän tekee lähes yksinomaan yrityssiivouksia ja toimii asiakkaiden suuntaan itsenäisesti.
Nykänen kehuu Mieliteon muutosvalmentaja Paula Heiskasen tapaa vetää valmennusta, huomioida yksilöt ja rohkaista hiljaisemmatkin kertomaan mielipiteitään. Moni Sitruunan työntekijöistä ei ollut tottunut puhumaan valmennuksissa käsitellyistä aiheista, eikä töissä välttämättä puhuta juurikaan kuin työhön liittyvistä käytännön asioista.
"Oli kiva oppia uusia asioita kollegoista."
”Usein kysytään vain, että mitä kuuluu, ja vastataan ’hyvää’. Valmennuksissa mentiin paljon syvemmälle. Ensimmäinen valmennuskerta herätti varmasti ihmetystä, mutta kaikki tykkäsivät jälkeenpäin. Valmennuksiin osallistui muutenkin hyvin porukkaa, pääsääntöisesti me kaikki”, Nykänen muistelee.
Hän piti erityisesti siitä, että harjoituksia tehtiin sekä ryhmässä että omatoimisesti. Aiheiden käsittelyyn tuli uusia ulottuvuuksia, ja työkavereihin tutustui aivan uudella tavalla.
”Ehkä vaikuttavinta oli pysähtyä miettimään asioita, joita ei ole omasta itsestään aiemmin miettinyt. Tämä sakki on aika liikkuvaa, emmekä ole kasassa porukalla kovinkaan usein. Oli kiva oppia uusia asioita kollegoista. Se mielestäni avasi ja laajensi ymmärrystä meitä kaikkia kohtaan.”
Yksi Mieliteon valmennuksesta saaduista oivalluksista oli se, että vaikka jotkut työntekijät ilmaisevat asiat jyrkemmin kuin toiset, suurin osa on lopulta hyvin samaa mieltä asioista. Työilmapiiri oli hyvä jo ennen valmennusta, mutta valmennuksen jälkeen se on avoimempi – valmennus siis edisti sisäistä yhteisöllisyyttä.
”Minusta tuntuu, että työntekijät tuovat ehkä rohkeammin esiin epäkohtia, ongelmatilanteita ja kehitysajatuksia kuukausipalavereissamme. Meillä on aina ollut hyvä porukka. Asiat otetaan heti esiin ja selvitetään”, Annukka Nykänen sanoo.
"Työntekijät tuovat rohkeammin esiin epäkohtia, ongelmatilanteita ja kehitysajatuksia."
Minna Asikainen yhtyy Nykäsen ajatuksiin. Hän on huomannut tunnistavansa mieltä kaivertamaan jääneet asiat valmennuksen jälkeen aiempaa paremmin.
”Asian tunnistaminen ja huomioiminen ovat ensimmäinen askel siihen, että osaa tehdä korjaavia toimenpiteitä”, Asikainen tiivistää.
Hän on yrityksensä ainut työntekijä, joka työskentelee toimistolla eikä asiakkaiden siistittävissä tiloissa, kuten muut. Valmennukset toivat yrittäjän ja työntekijätkin lähemmäs toisiaan – konkreettisestikin.
”Välillä on kiva viettää aikaa yhdessä ja tehdä jotain kimpassa. Suosittelen ehdottomasti Mieliteon valmennusta muillekin”, Asikainen sanoo.
”Opimme tuntemaan toisemme eri näkökulmasta."
Toimistolle kesken haastattelun ilmestynyt siivoustyöntekijä Anne Nenonen huikkaa perään, että valmennuksesta jäi ”hirmu hyvä mieli”.
”Minäkin suosittelen valmennusta muille, kannattaa osallistua. Ryhmähenki parani, kun näemme harvoin muutenkin. Valmennuksessa pystyy juttelemaan, mikä loi hyvän ilmapiirin.”
”Minusta parasta valmennuksessa oli, että pohdimme kaikki yhdessä asioita”, Asikainen jatkaa.
”Opimme tuntemaan toisemme eri näkökulmasta. Työkulmasta olemme tuttuja, mutta muuten ei tule hirveästi puitua näitä asioita yhdessä.”
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 29.4.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 15.4.2025 | Markus Laakso
Hyvinvointi Työhyvinvointi | 19.3.2025 | Markus Laakso