Jaa artikkeli
”Me halutaan nähdä livenä.”
Näin totesivat Mieliteon Osallisix-toiminnan nuoret Kuopiossa, kun kerroimme ensimmäisellä tapaamisella, että voimme kokoontua ryhmätoiminnassamme välillä verkossa.
Kuvittelimme, että verkkotoiminta vetää parhaiten mukaan nuoria aikuisia, joille some- ja peliyhteisöt ovat luonteva osa arkea sekä sosiaalisia verkostoja. Ajattelimme tulevamme nuoria vastaan parhaiten menemällä sinne, missä he muutoinkin viettävät aikaa.
Nuoret kertoivat pitkistä päivistä ja öistä, jolloin ei ole muuta tekemistä kuin olla verkossa.
Nuoret yllättivät. He kertoivat meille pitkistä päivistä ja öistä, jolloin ei ole muuta tekemisen vaihtoehtoa kuin olla verkossa. He kertoivat, miltä tuntui, kun koronan takia kaikki kohtaamisen paikat menivät kiinni ja koulunkäyntikin siirtyi kotiin. He kertoivat, miten kaverit eivät enää pyydä ulos tai kahville, ja miten piirit vähitellen pienenevät.
Nämä havainnot ja kertomukset eivät ole vain Osallisix-toimintamme nuorten kokemuksia. Näyttää siltä, että kyse on laajemmasta ilmiöstä. Olemme Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeen aikana kohdanneet nuorten kanssa työskenteleviä kuntien ja järjestöjen työntekijöitä, jotka kertovat samoista havainnoista: kasvokkaisia kohtaamisia toivotaan ja tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan ennen.
”Some eristää meidät.”
Korona-aikana nuorten kasvokkaiset kohtaamiset vähenivät, eivätkä ole palanneet entiselle tasolle. Nuorisobarometrin mukaan näyttää myös, että yhteydenpito kavereihin verkossa ja puhelimitse ei ole vastaavasti kasvanut. Kontaktit vertaisiin ovat siis merkittävästi vähentyneet, mikä näkyy Suomen Punaisen Ristin teettämän yksinäisyysbarometrin mukaan myös nuorten kokeman yksinäisyyden lisääntymisenä.
Nuorille on tärkeää yhdessä oleminen ja toiminnallisuus.
Osallisix-toimintaan osallistuneet nuoret tuovat esiin, että he viettävät suuren osan arjestaan laitteiden äärellä. Nuoret sanoittavat varsin selkeästi toiveita ja tavoitteita, miksi haluavat tulla juuri kasvokkaiseen ryhmätoimintaan; tärkeää on yhdessä oleminen ja toiminnallisuus.
Moni toivoo omien sosiaalisten taitojen vahvistuvan ja sosiaalisen jännittämisen vähentyvän.
Verkkotoiminnalle on toki paikkansa; sen kautta voi tavoittaa nuoret, jotka asuvat syrjässä tai jotka eivät fyysisen sairauden tai mielenterveyden pulmien vuoksi pääse kasvokkaisiin kohtaamisiin. Verkkonuorisotyö on mahdollistanut esimerkiksi etsivän työn peliyhteisöissä sekä sairaalanuorisotyön, jotka molemmat mahdollistavat osallisuutta nuorille.
Some voi viedä kauas aidoista ihmissuhteista.
Sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten maailmaa. Sen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin ei löydy selkeää yhteyttä, mutta sillä tiedetään olevan sekä hyviä että haitallisia puolia.
Eräs nuori aikuinen toi esiin somen eristävän vaikutuksen. Enää ei kokoonnuta yhteen, vaan jäädään kotiin älypuhelimen äärelle, siloiteltujen ja viimeistelyjen postausten pariin. Vaikka some on joillekin tärkeä väline yhteydenpitoon, voi se myös nuorten kokemana viedä kauemmas läheisistä ja aidoista ihmissuhteista.
”Ilmaisia ryhmiä yhteisöllisyyden parantamiseksi ja mahdollisuuksia solmia suhteita.”
Nuorten työttömien aikuisten ja päätoimisesti opiskelevien taloudellinen tilanne on haastava. Se vaikeutumaan entisestään tulevina vuosina hallituksen tekemien leikkausten takia. Vaikka rahalla ei voi ostaa onnea, on se kuitenkin yhteiskunnassamme merkittävä resurssi osallisuuden näkökulmasta.
Harrastaminen, bussilla liikkuminen ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat osallisuuden ja kuulumisen kokemuksia, mutta eivät ole ilmaisia.
Nuoret aikuiset kaipaavat kohtaamispaikkoja, joissa voi viettää aikaa ja osallistua yhteiseen tekemiseen, mieluiten maksutta. Yhä harvempi nuori aikuinen kokee baarit mielekkääksi paikaksi toisten kohtaamiselle. Nuoret toivovat turvallisia tiloja, matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja helposti saatavilla olevaa aikuisen tukea.
”Kunhan pääsen lähtemään kotoa pois ja tapaamaan muita.”
Noin vastasi nuori, kun kysyin toiveita ryhmätoimintaamme liittyen. Kasvokkaiset kohtaamiset toisten ihmisten kanssa ovat useissa selvityksissä avain mielen hyvinvointiin.
On siis tärkeää mahdollistaa yhdessä olemisen kokemuksia myös heille, jotka eivät pääse työn ja opiskelun kautta sitä kokemaan.
Kursiivilla kirjoitetut lauseet ovat Osallisix toimintaan tai sen kehittämiseen osallistuneiden, työelämän ulkopuolella olevien 20-30-vuotiaiden kommentteja. Niitä on muokattu sisältöä muuttamatta, jotta nuorten anonymiteetti säilyy.
Kirjoittaja on Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeessa työskentelevä Humanistisen ammattikorkeakoulun asiantuntija, joka haluaa pitää ääntä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten puolesta. Hän on taustaltaan sosiaalityöntekijä, joka tekee väitöstutkimusta nuorten työttömien aikuisten sosiaalisten suhteiden merkityksistä.