Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
On aika kääriä hihat ja kääntää pohjoissavolaisten pahoinvointi mielen hyvinvoinniksi. On aika murtaa pohjoissavolainen puhumattomuuden kulttuuri.
On siis korkea aika opetella keskustelemaan, kuuntelemaan, kuulemaan. Kohtaamaan ja hyväksymään. Lähteä yhdessä matkalle, jonka aikana voi tapahtua ihan mitä vaan mahtavaa.
On aika aloittaa Mieliteko-ohjelman aivan uudenlaiset keskusteluryhmät, Mielitekopiirit.
Jos haluat Mielitekopiirin omaan kuntaasi, työpaikallesi tai harrastusryhmääsi, otathan yhteyttä. Tulemme mielellämme paikalle ohjaamaan keskustelua.
Muutosvalmentajamme Matti Halmetvaara ja Liisa Pietikäinen ovat Mielitekopiirin pilottien vetäjinä kiehtovan tehtävän edessä. ”Tavoite on synnyttää rohkeaa, uudella tavalla ohjattua keskustelua. On mahtavaa päästä osanottajien kanssa kokemaan, kuinka tärkeää on hyväksyä mielipiteitä, jotka poikkeavat omista näkemyksistäni”, kaksikko puntaroi.
Heti alkuun tunnustus: Mieliteko-ohjelmamme muutosvalmentajia Matti Halmetvaaraa ja Liisa Pietikäistä jännittää.
”Mutta myös kutkuttaa ja kihelmöi. Olemme uteliaita ja hiukan malttamattomiakin”, kaksikko sanoo.
Halmetvaara ja Pietikäinen on valittu pilotoimaan uutta ja rohkeaa kokeiluamme, Mieliteko-ohjelmamme Mielitekopiiriä.
Mielitekopiiri on nimensä mukaan piiri, johon kutsumme ihmisiä eri puolilta Pohjois-Savoa. Mielitekopiiri on turvallinen tila, jossa opettelemme keskustelemaan, kuuntelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitämme.
Haluamme luoda uudenlaisia kohtaamisia, uutta kulttuuria ja sallivaa ilmapiiriä.
Haluamme luoda Mielitekopiirien myötä uudenlaisia kohtaamisia, uutta kulttuuria sekä sallivaa ja innostavaa ilmapiiriä.
Lyhyesti: opettelemme puhumaan toistemme kanssa. Avoimesti, kunnioittaen ja toistemme näkemykset hyväksyen. Hyvin todennäköisesti opimme samalla uusia asioita myös itsestämme.
Mielitekopiirin yksi hienous on, ettei niissä voi esittää oikeita tai vääriä mielipiteitä. Osanottajilla on erilaisia mielipiteitä, jotka kaikki ovat yhtä kiinnostavia ja arvokkaita.
Mielitekopiirien avulla tavoittelemme isoa asiaa: haluamme katkaista Pohjois-Savossa vallitsevan puhumattomuuden kulttuurin, painavasta syystä. Näemme, että vaikeneminen, salailu ja häpeily mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ja muista vaikeista asioista on erittäin iso syy pohjoissavolaisten pahoinvointiin.
Taustalla on dialogisuuteen perustuva teoriapohja, jota olemme jalostaneet.
Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies painottaa, ettei Mielitekopiirissä ole kyse piirileikistä tai pelistä.
”Mielitekopiirin taustalla on vahva, dialogisuuteen perustuva teoriapohja, jota olemme moniosaajatiimissämme jalostaneet. Osallistuminen vaatii rohkeutta, mutta antaa osallistujille uusia työkaluja arjen kohtaamiseen niin työelämässä kuin vapaa-ajalla läheisten seurassa”, Länsimies raamittaa.
Matti Halmetvaara ja Liisa Pietikäinen lähtevät johtamaan Mielitekopiirin pilotointia hyvin erilaisista lähtökohdista.
Halmetvaara on entiseltä ammatiltaan luokanopettaja ja perusluonteeltaan oikea piiri-ihminen:
”Olen ollut mukana lukuisissa keskusteluryhmissä. On hienoa, että nyt pääsen edistämään keskustelevaa kulttuuria todella tärkeässä asiassa. Toivon, että Mielitekopiirien myötä ihmisten uteliaisuus ja kiinnostus ryhmäkeskusteluja kohtaan lisääntyisi”, hän toteaa.
Pietikäinen astuu Mielitekopiirien myötä epämukavuusalueelle.
"En ole lainkaan piiri-ihminen. Nyt olemme kuitenkin luomassa niin uutta ja kiehtovaa kulttuuria, että heittäydyn uteliaana uuteen tehtävääni. Uskon, että muiden piiriläisten tavoin pääsen oppimaan ja oivaltamaan uutta”, Pietikäinen pohtii.
Piiri on kyntämätön pelto. Keskustelijat istuttavat siemenet peltoon.
Mieliteko-ohjelmamme kaikki muutosvalmentajat – Halmetvaaran ja Pietikäisen lisäksi Seija Laakso ja Katja Laine – ovat harjoitelleet Mielitekopiirien ohjaamista.
”Tehtävässä pitää koko ajan olla hereillä ja altis aiheille, joita ryhmä nostaa esille”, Halmetvaara sanoo.
Myös Pietikäinen näkee, että piirin vetäjänä on osattava keskittyä, kuunnella ja nopeasti reagoida keskustelijoiden avauksiin.
”Pitää olla myös sillä tavalla avoin, ettei itse erehdy luomaan keskustelulle tienviittoja. Piiri on kuin kyntämätön pelto. Keskustelijat ovat heitä, jotka istuttavat siemenet peltoon”, Pietikäinen painottaa.
Esitimme Halmetvaaralle ja Pietikäiselle viisitoista kysymystä Mielitekopiiristä ja siitä, kuinka piiriin pääsee mukaan.
Liisa Pietikäisen ja Matti Halmetvaaran ilmeet kertovat, millä mielellä he odottavat Mielitekopiirien luotsaamista. ”Pitää olla hereillä ja alttiina aiheille, joita ryhmä nostaa esille. Mutta on oltava myös sillä tavalla avoin, ettei itse erehdy luomaan keskustelulle tienviittoja.”
Kenelle Mielitekopiiri on tarkoitettu?
Kaikille – sukupuoleen, ikään ja taustaan katsomatta.
Miksi Mielitekopiirejä järjestetään?
Olemme Mieliteko-ohjelmassa päätyneet siihen, että yksi iso syy Pohjois-Savon korkeisiin sairastavuusindeksin lukuihin on kulttuurissa. Maakunnassamme vallitsee vahva puhumattomuuden perinne. Kun emme puhu hankalista asioista ja hae ongelmiin apua, pienetkin ongelmat voivat paisua isoiksi. Puhuminen vaikuttaa olevan vaikeaa kaikissa yhteisöissä – työpaikalla, omassa parisuhteessa ja harrastuspiireissä.
Mielitekopiirien tavoite?
Haluamme murtaa puhumattomuuden muuria kokeilemalla ja opettelemalla yhdessä puhumisen voimaa. Kun puhumme avoimesti, oletamme vähemmän ja opimme myös jäsentämään asioita. Näin mutkikkaat asiat muuttuvat ainakin hiukan yksinkertaisemmiksi.
Tavoite on myös oppia ilmaisemaan mielipiteitämme ja kuuntelemaan toisiamme.
Tavoite ei ole saavuttaa yhteistä ymmärrystä tai löytää ratkaisua keskustelun aiheeseen.
Miten Mielitekopiiri käytännössä toimii?
Istuudumme toistemme seuraan ja keskustelemme. Osallistujalta ei vaadita muuta kuin että tulee paikalle, keskustelee ja kuuntelee.
Ensin puhumme puhumattomuudesta.
Montako ihmistä piiriin mahtuu?
Ihanteellinen määrä pilottivaiheessa on 6-8 henkilöä. Kun Mielitekopiiri vakiintuu ja jalostuu, osanottajien määrä voi muuttua.
Minkälaisista asioista Mielitekopiireissä keskustellaan?
Ensimmäisellä kerralla keskustelemme puhumattomuudesta. Kokemuksemme on, että jutellessa pintaan nousee uusia teemoja. Niistä poimimme aiheen seuraavan keskustelun teemaksi.
Montako kertaa piiriin pääsee keskustelemaan?
Ainakin kolme kertaa. Ensin keskustelemme valitun ryhmän kanssa kaksi kertaa. Kolmannella kerralla ryhmän jäseniä yhdistetään toisten ryhmien keskustelijoiden kanssa samaan piiriin. Tämän jälkeen tavoite on, että kukin soveltaa keskustelun antia omassa arjessaan. Halukkailla on mahdollisuus osallistua myöhemmin vielä yhteen piiriin, jossa pohdimme keskustelun mahdollisia vaikutuksia omaan arkeen.
Toteutetaanko Mielitekopiirit lähitapahtumina vai verkossa?
Aloitamme verkossa, mutta ryhmän viimeinen keskustelu järjestetään kasvotusten.
Kuinka kauan yksi Mielitekopiiri kestää?
Kaksi ensimmäistä keskustelu kestää puolitoista tuntia, kolmas kaksi tuntia.
Aloitamme pilottiryhmillä eri puolilla maakuntaa.
Yritättekö luoda Mielitekopiiriin tietynlaisen tunnelman?
Kyllä. Tavoite on, että piirissä on turvallinen, innostava ja hyväksyvä tunnelma ja ilmapiiri.
Keskustelupiirit ovat tuttu asia. Mitä uutta Mielitekopiirissä on verrattuna tavallisiin keskusteluihin?
Useimmiten ihmiset hakeutuvat juttelemaan tuttujen kanssa, eikä keskustelun kestoa ole rajattu. Mielitekopiirissä juttelukumppanina voi olla tuttuja työtovereita, mutta myös aivan tuntemattomia. Tämä tuo keskusteluun mukavan lisämausteen. Keskusteluja harvoin ohjataan, kuten Mielitekopiirissä tehdään.
Usein keskustelujen ytimessä on ongelma, johon haetaan yhteistä ratkaisua. Mielitekopiirin tavoite on itse keskustelu, ei yhteisen lopputuloksen saavuttaminen. Pohjois-Savossa ei ole ollut selkeään konseptiin perustuvaa keskustelukulttuuria. Siksikin Mielitekopiirit ovat uusi avaus. Hyppy tuntemattomaan.
Kuinka Mielitekopiiriin pääsee mukaan – kuka valitsee osanottajat?
Aloitamme pilottiryhmillä eri puolilla maakuntaa. Näihin pilottiryhmiin valitsemme itse osanottajat. Tavoitteemme on, että Mielitekopiirit juurtuvat maakuntaan ja että piireihin voi jatkossa ilmoittautua mukaan kuka tahansa. Luomme ilmoittautumiselle oman paikan tänne media-alustallemme.
Mitä osanottaja hyötyy Mielitekopiiristä?
Olisi hienoa, jos järjestöt, kunnat, harrastusryhmät tai muut yhteisöt ottaisivat yhteyttä ja kutsuisivat meidät ohjaamaan Mielitekopiiriä. Yhteystietomme löytyvät Yhteystiedot- ja Tiimimme-sivuilta.
Mitä osanottaja hyötyy Mielitekopiiristä?
Hän saa arkeensa uusia näkökulmia ja ajatuksia, mutta myös vahvistusta entisille ajatuksilleen. Hän kokee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja pääsee turvallisessa ilmapiirissä opettelemaan keskustelua tuntemattomien kanssa. Hän voi myös punnita omia näkemyksiään yhdessä muiden kanssa.
Mihin osanottaja sitoutuu, kun hän lähtee Mielitekopiiriin?
Toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen. Vaikka olisi muiden keskustelijoiden kanssa eri mieltä, heitä tulee kuunnella. Toki toive on, että jokainen osanottaja haluaa kertoa omia näkemyksiään keskustelun aiheesta.
Kuinka Mielitekopiirien kokemukset hyödynnetään Mieliteko-ohjelmassa?
Keskustelujen sisältö jää piirin sisäiseksi asiaksi. Palautteen perusteella muokkaamme ja kehitämme Mielitekopiirejä pitkäjänteisesti. Osanottaja voi oivaltaa piirissä syntyneen vaikutuksen vasta jälkeenpäin, joskus kuukausienkin päästä. Mielitekopiirit ovat vaikuttava ja tärkeä innovaatio, joka ei kuitenkaan tuo pohjoissavolaisten hyvinvointiin nopeita ratkaisuja tai pikavoittoja. Opettelemme syviä, kauaskantavia taitoja.