Teksti: Katja Hedberg
THL:n sairastavuusindekseissä on tilastoharhaa, mutta se ei muuta totuutta: kaikkein sairaimmat ja eniten mielenterveysongelmia potevat suomalaiset asuvat meillä, Pohjois-Savossa.
Indeksit ovat numeroita, joita on mahdollista muuttaa. Viisaus ja avaimet terveempään huomiseen löytyvät samasta paikasta missä sairaat ihmiset ovat – maakunnastamme.
Meistä itsestämme.
Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa.
Näin todistavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuus- ja mielenterveysindeksit vuodelta 2016.
Pohjoissavolaisittain indeksien lukeminen on karmeaa.
Maakunnista Pohjois-Savo on kivunnut ykkössijalle korkeimmalla indeksiluvullaan 131,2. Tässä listassa kärkipaikka on surkein sija: Mitä isompi luku, sitä sairaampia ovat alueen asukkaat.
Pohjoissavolaisten mielenterveysindeksi 153,9 on erityisen hälyttävä. Se on yli 50 prosenttia isompi kuin maakunnilla keskimäärin.
Alueemme veturi Kuopio kyntää sekin syvällä: kuopiolaisten mielenterveysindeksi 160,2 on huonompi kuin yhdessäkään muussa yli 50 000 asukkaan kaupungissa.
Kun mielenterveysindeksi pilkotaan osiin, esiin nousee lisää ikäviä asioita: Itsemurhia tehdään Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella enemmän kuin muualla maassa. Erityinen huoli on, että itsemurhakuolleisuus alueellamme on kaikissa ikäryhmissä maan keskiarvoa korkeampi.
Vuonna 2020 mielenterveyssyiden takia 5,1 prosenttia pohjoissavolaisista oli työkyvyttömyyseläkkeellä – maan korkein luku.
Onko luvassa parempaa? Kaupunkilaisten terveys kun on kohentunut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Joukossa on vain yksi poikkeus. Kuopio.
Tulevaisuuskaan ei siis lupaa Pohjois-Savoon hyvää. Mutta ovatko THL:n tilastot totta? Olemmeko oikeasti näin sairaita kuin indeksit näyttävät?
Maakuntien sairastavuusindeksi vuosilta 2014-2016 puhuu selkeää kieltään: Pohjois-Savossa sairastetaan eniten. Koko maan indeksi ja vertailuluku on 100. Mitä pienempi luku, sitä terveempi väestö. Ja päinvastoin.
Yi 50 000 asukkaan kaupunkien sairastavuusindeksi 2014-2016 puhuu sekin selkeä kieltään: Kuopiossa sairastetaan eniten.
Pohjois-Savo on maamme maakuntien joukossa sairain niin kokonaissairastavuudessa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa kuin mielenterveyden ongelmissa. Koko maan indeksi ja vertailuluku on 100. Mitä pienempi luku, sitä terveempi väestö. Ja päinvastoin.
Kuopiolaiset ovat yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa maamme sairaimpia niin kokonaissairastavuudessa, sepelvaltimo-taudeissa kuin mielenterveyden ongelmissa.
THL:n johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen on mukana kehittämässä sairastavuusindeksien sisältöjä, tietolähteitä ja tietojen keruutapaa.
Hän tunnistaa asiat, jotka vaikuttavat siihen, antavatko indeksien luvut luotettavan kuvan pohjoissavolaisten terveydestä.
Ennen tulkintoja pitää tietää, että sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan. Indeksiin kootaan tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä. Nämä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.
Koko maan sairastavuusindeksi on sata. Mitä pienempi luku, sitä terveempi väestö – ja päinvastoin.
Koponen kertoo, että indeksien luotettavuutta tarkastellaan THL:ssä jatkuvasti. Nyt pohditaan, kerätäänkö sairastavuusluvut oikeista tietolähteistä ja painotetaanko eri sairauksia oikealla tavalla.
Entä jos tietolähteitä ja painoarvoja muutetaan – voisivatko Pohjois-Savon sairastavuusluvut suhteessa muuhun maahan edes vähän kaunistua?
Koponen myöntää, että jo sairauksien kirjaustapa vaikuttaa tilastointiin.
”Jos hoitokäytännöissä ja kirjaamistavoissa on alueiden välillä eroja, ne voivat siirtyä tilastoihin. Eli terveystilanne voi jossakin kunnassa olla parempi, kuin tilasto osoittaa. Jos jollakin alueella ihmiset käyvät erityisen paljon lääkärissä, tämäkin voi tuoda tilastoon harhaa”, Koponen pohtii.
THL:ssä on nyt päätetty, että jatkossa indekseihin kootaan tietoja aiempaa useammista rekistereistä.
”Näin saamme kattavampaa tietoa sairastavuudesta, ja yksittäisten kirjausmerkintöjen painoarvo vähenee”, Päivikki Koponen kertoo.
Hänen mielestään on syytä pohtia sitäkin, otetaanko sairastavuusindeksissä huomioon sairaudet, jotka eniten vaikuttavat terveyteen.
”Esimerkiksi diabetes puuttuu. Aiomme selvittää, muuttaisiko se kokonaisindeksiä.”
Puute on sekin, ettei työterveyspalvelujen käyttö kirjaudu kattavasti rekistereihin, joista tietoja lasketaan.
Pohjois-Savon murheenkryyni eli mielenterveysindeksi kootaan kolmesta luvusta: minkä verran ihmisiä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia, paljonko alueella on tehty itsemurhia tai hoitoon johtaneita itsemurha-yrityksiä sekä minkä verran on myönnetty psyykelääkkeiden erikoiskorvausoikeuksia.
SYNKKIÄ LUKUJA EI VOI SELITTÄÄ TILASTOINNILLA.
”Erikoiskorvausoikeuksien määrän saamme vain, jos lääkäri on diagnosoinut sairauden ja jos Kelassa on asiasta päätetty. Sekin pitää muistaa, että kaikki korvaukseen oikeutetut eivät hae korvausta”, Päivikki Koponen avaa tilastoinnin vaikeutta. Silti hän painottaa, ettei Pohjois-Savon synkkiä sairastavuuslukuja voi selittää puutteellisella tilastoinnilla.
”Vaikka indeksit eivät kerro koko totuutta hyvinvoinnista, niiden paljastamat alueiden väliset erot ovat todellisia. Kirjaamisiin liittyvä epätarkkuus on vain pieni sekoittava tekijä, jonka kokonaisvaikutus on vähäinen.”
Mielenterveysindeksin rumia pohjoissavolaisia lukuja on mahdollista kaunistaa, uskoo THL:n tutkimusprofessori, psykiatri Jaana Suvisaari. ”Erityisesti on mahdollista vähentää itsemurhakuolleisuutta sekä mielenterveysongelmista aiheutuvaa pysyvää työkyvyttömyyttä”, hän painottaa.
ITSEMURHIEN MÄÄRÄÄ VOI VÄHENTÄÄ.
”Alueellisille sairastavuuseroille on paljon etsitty syitä. Helppoja vastauksia ei ole, mutta muutosratkaisut löytyvät omalta alueelta. Pitää selvittää, mikä alueella on pielessä muihin paikkakuntiin verrattuna. Onko esimerkiksi palveluissa vikaa. Pohdintaan pitää ottaa alueen asukkaat mukaan”, hän vinkkaa.
Suvisaaren mukaan muutostyön aluksi pitää perehtyä tutkimustuloksiin. THL:n tutkimus ”Itsemurhakuolemat Suomessa 2016-2018” kertoo, että Kysin alueella itsemurhakuolleisuus oli 100 000 asukasta kohden 17,76. Luku on maan suurin. Esimerkiksi Helsingin yliopistosairaalan alueen luku on 12,87, koko maan 14,35.
THL:n itsemurhatutkimus paljastaa, että Kysin alueella itsemurhia tehdään ampumalla puolitoista kertaa enemmän kuin muualla maassa. Ero on Suvisaaren mukaan tilastollisesti huomattava.
”Tämä on herkkä asia, josta pitäisi kuitenkin pystyä keskustelemaan. Voisiko asian nostaa puheeksi esimerkiksi metsästysseurojen aktiivien kanssa? Metsästys on monelle tärkeä harrastus, jota en tahdo vähätellä. Mutta olisiko heillä näkemys esimerkiksi siihen, miten ampuma-aseiden säilytys voitaisiin tehdä nykyistä vielä turvallisemmaksi”, Suvisaari pohtii ja huomauttaa, että tekotavan kautta itsemurhamääriin voi yrittää vaikuttaa.
”Impulssi itsemurhan tekoon voi tulla nopeasti. Jos ase on helposti saatavilla, ajatus muuttuu teoksi helpommin.”
Suvisaari pohtii myös kulttuurin vaikutusta itsemurhiin. ”Onko niin, ettemme osaa puhua ongelmista. Onko paikallisen kulttuurin mukaan hyväksyttävää ratkaista asioita itsemurhan avulla. Vaikeita, tärkeitä kysymyksiä.”
Terveys ja hyvinvointi ovat sidoksissa ympäristön elinvoimaisuuteen. Pohjois-Savo on väestötilastojen mukaan hitaasti, mutta tasaista tahtia tyhjenevä maakunta. Jaana Suvisaari kehottaa pohtimaan, millaisia vaikutuksia ihmismieleen on asua alueella, josta väkeä muuttaa pois ja jossa kodin arvo laskee.
”Mitä vaikuttaa mielialaan ja tulevaisuudenuskoon, jos palvelut ohenevat ja yhteys toisiin ihmisiin vähenee. Pitääkö mielenterveyspalvelut kehittää liikkuviksi, jotta ne saavutetaan myös syrjäseudulla. Pitääkö osana mielenterveystyötä edistää yhteisöllisyyttä”, Suvisaari pohtii.
”Jos muutosta halutaan, pitää saman pöydän ääreen saada niin ehkäisevän työn kuin perusterveydenhuollon, sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset. Tulosta tulee vasta, kun yhteistyö suunnitellaan hyvin, siihen sitoudutaan ja myös toteutetaan sovitut tehtävät.”
Evääksi yhteistyöhön Suvisaari tarjoaa tutkimuksia.
”Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on lueteltu koko joukko asioita, jotka lisäävät riskiä mielenterveysongelmiin ja jotka toisaalta suojaavat näiltä ongelmilta.”
THL:n sairastavuusindeksin mukaan suomalaisten terveys on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2000, kun indeksin julkistaminen aloitettiin. Länsi- ja Etelä-Suomessa väestö on ollut koko ajan terveempää kuin idässä ja pohjoisessa. Sama trendi näyttää jatkuvan, ja erot maakuntien välillä kärjistyvän.
Kuopio paukahtaa mielenterveydessä esille
Itä-Suomi on itse asiassa hehkunut punaisena kartalla siitä lähtien, kun kuolleisuuslukuja alettiin kirjata 1800-luvulla. Yli vuosisadan ajan Itä-Suomessa kuolleisuus on ollut muuta maata suurempi.
THL:n tutkimusprofessorin Seppo Koskisen mukaan kuolleisuuden alue-eroista iso osa selittyy sydän- ja verisuonitaudeilla, joihin menehtyminen on aina ollut idässä selvästi suurempaa kuin lännessä.
Tämänhetkisestä sairastavuudesta Koskinen nostaa esille yhden selkeän piirteen:
”Maakuntatason tarkastelussa Kuopio paukahtaa mielenterveysindeksissä vahvimpana esille”, hän sanoo.
Koskinen hakee syitä alueen mielenterveysongelmille sosiaalisesta asemasta ja maakunnan yleisestä tilanteesta.
”Jos parhaiten koulutetut ja keskimääräistä kunnianhimoisemmat ihmiset muuttavat alueelta pois, se saattaa heijastua mielialaan ja lisätä näköalattomuutta. Tälle tulkinnalle ei ole tutkittua faktaa, mutten silti voi tyrmätä tätä oletusta.”
”Jos elämä on kurjaa, mieli järkkyy helpommin. Ja kun mieli järkkyy, se vaikuttaa kielteisesti sosiaalisiin suhteisiin ja toimeentuloon. Syntyy noidankehä, jonka murtaminen on se vaikein tehtävä.”
On kuultava heitä, joita ongelma eniten koskee
Seppo Koskinen ratkoisi pohjoissavolaisten huonoa vointia jututtamalla ihmisiä, jotka potevat mielenterveysongelmia.
”On kuultava heitä, joita ongelma eniten koskee. Selvittäisin, mikä vei terveyden kielteiseen suuntaan ja mitä he toivovat saavansa elämäänsä lisää, jotta mielen hyvinvointi kohentuisi. Tämän jälkeen voi arvioida, mitä pitää tehdä aiempaa fiksummin.”
Koskisen mielestä osallistamisen polku on kokeilun arvoinen tapa ratkoa ongelmaa.
”Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää kokea, että on arvostettu osa yhteisöä ja saa osallistua mielekkääseen toimintaan.”
Koskinen innostaa myös vertailevaan tutkimukseen.
”Ottaisin yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka tuntevat kuopiolaisen mielenterveysjärjestelmän ja asiakasprofiilin. He voivat verrata Kuopiota kaupunkeihin, joissa tilanne on parempi.”
Seppo Koskisesta on lohduttavaa, että Kuopio ja koko Pohjois-Savo ovat muun maan tapaan kehittyneet vuodesta 2000 parempaan suuntaan.
Myös hän nostaa esille tilastojen luotettavuuden.
”Kun sairastavuusindeksiä lähdettiin rakentamaan, haluttiin kuntatason tietoa väestön terveydestä ja sairastavuudesta. Emme pyrkineet keräämään tietoa palvelujen toimivuudesta ja diagnostiikan tasosta, mutta nekin vaikuttavat tuloksiin”, Koskinen sanoo ja kertoo esimerkin:
”Huomasimme takavuosina, että Kotkassa dementiaindeksi oli lähes kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Syy selvisi. Kotkassa oli aktiivinen muistipoliklinikka, jonka myötä dementia tunnistettiin siellä varhaisemmin kuin muualla.”
Esimerkki ei Koskisen mukaan kuitenkaan horjuta indeksien uskottavuutta.
”Niiden tarjoama kokonaiskuva on luotettava.”
THL julkaisi huhtikuussa 2022 uudet sairastavuusindeksit, joiden mukaan Pohjois-savo on edelleen maamme sairain maakunta. Lue uutisemme viimeisimmistä indekseistä.
