Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
Tatu Laine nousi nollabudjetilla Suonenjoen keväisten kuntavaalien äänikuninkaaksi. Se oli monelle yllätys, eikä kaikille ihan mieluinen.
Laine myöntää sortuneensa vaalihumun keskellä asiattomuuksiin vastustaessaan alakoulun lakkauttamista. Raitilla kulkeekin yhä vihamiehiä. Särmistään Laine ei silti aio luopua. Eikä syvästä kotiseuturakkaudestaan Suonenjokea kohtaan.
”Miksei Suonenjoki voisi olla Kuopiolle sama kuin Sipoo Helsingille? Meillä on täällä ainutlaatuisia valttikortteja. Jos osaamme käyttää niitä, kaupunkimme näivettyminen on käännettävissä uudeksi uljaaksi tulevaisuudeksi”, hän lujasti uskoo.
Suonenjoen synkkään mielenterveysindeksiin hän näkee vahvan lääkkeen – yhteisöllisyyden.
Yksi on, joka ei muutu. Eikä horju.
Kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Tatu Laineen intohimoinen rakkaus sekä usko synnyinkaupunkiinsa Suonenjokeen, josta hän ei voi edes kuvitella muuttavansa pois.
Laine sanoo seuranneensa pitkään poliittisia päätöksiä, jotka hänen mielestään vauhdittavat Suonenjoen näivettymistä.
Kehityksen väärä suunta ohjasi lopulta ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Kokoomuksen valtakunnallinen vaikuttaja Suonenjoen ulkopuolelta houkutteli riveihinsä, mutta keskusta kutsui enemmän.
”Suonenjoella ollaan alistuttu käsitykseen, että väistämätön kohtalomme on supistua ja näivettyä.”
”Kepulla on täällä suurin valtuustoryhmä, eli vaikutusmahdollisuuskin on suurin. Samalla voi pallotella ajatuksia isomman ryhmän kanssa”, hän avaa valintaansa.
Päättäjänä Laine haluaa ravistella totuttuja toimintatapoja.
”Suonenjoella ollaan tietyllä tavalla alistuttu käsitykseen, että väistämätön kohtalomme on supistua ja näivettyä. Asenne näkyy päätöksissä. Ihan kuin pohjakosketusta vain hidastetaan ilman, että uusilla kokeiluilla edes yritetään lisätä kaupungin vireyttä”, hän ruotii.
Tatu Laineen mukaan maan kaikista pienistä kaupungeista vain yksi prosentti kuuluu siihen onnekkaiden joukkoon, jossa Suonenjoki on jo sijaintinsa myötä.
”Ihan vieressä kulkee valtatie. On rautatieasema, jossa juna pysähtyy. Kuopio on juuri tarpeeksi kaukana ja tarpeeksi lähellä, puolen tunnin ajomatkan päässä. Eivätkä Jyväskylä ja Pieksämäkikään ole kovin kaukana”, hän listaa kaupungin maantieteellisiä etuja.
”Miksi emme osaa käyttää näitä valttikortteja oikein?”
”Jollakin ilveellä meidän on pakko saada tänne lapsiperheitä lisää.”
Laineen mielestä kuntapolitiikassa ei voi olla sen painavampia arvovalintoja kuin lapsiperheet ja paikkakunnan vetovoimaisuus. Kumpikin kietoutuu toiseen, hän painottaa.
”Jollakin ilveellä meidän on pakko saada tänne lapsiperheitä lisää”, hän raamittaa, mutta tunnustaa, ettei taikasauvaa temppuun ole.
Vahvoja loitsuja kuitenkin tarvittaisiin, jotta Suonenjoen väestökehitys muuttuisi. Kaupungissa on reilut 6 600 asukasta. Vuonna 2010 heitä oli yli tuhat enemmän.
Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa: toissa vuonna heitä oli yli kolmannes väestöstä. Alle 15-vuotiaiden määrä laskee tasaisesti. Tästä jää vääjäämättä jälki muun muassa koulupalveluihin ja vähitellen alueen elinvoimaan.
Valtakunnan suunta ei ole kaksisempi: Konsulttitoimisto MDI arvioi tuoreessa, vuoteen 2050 ulottuvassa ennusteessaan, että Suomessa on 39 kuntaa, joissa asukasmäärä kasvaa.
Laine haluaa taistella tilastoja ja ennusteita vastaan ottamalla riskejä.
”Mitäpä jos rakennamme Suonenjoelle 200 lapsen upean puukoulun, ja suuntaamme sen markkinoinnin lapsiperheille Kuopioon”, hän visioi.
Tatu Laine uskoo, että oikealla täsmämarkkinoinnilla – nykyisen, umpimähkään sinne tänne huitovan sijaan – Suonenjoki voisi näyttäytyä kuopiolaisperheille hyvinkin houkuttavana asuinpaikkana.
”Tiedämme kuopiolaiset koulukohut. Ja sen, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan mukavuudenhalustaan, jos oman lapsen turvallisuus kasvaa ja perheen arki kohenee”, hän näkee.
Laineen visiossa muutto Suonenjoelle tuo perheen arkeen lisää sujuvuutta, helppoutta sekä sitä arvokkainta – aikaa.
”Meillä lapset voivat kulkea kouluun itse, huolettoman turvallisesti. Asutusalueemme ovat lähellä keskustaa”, hän mainostaa.
”Puoli tuntia Suonenjoelta Kuopioon teatteriin tai konserttiin – ei paha rasti.”
Toki Laine tietää, ettei pelkkä lähikoulu saa perheitä pakkaamaan muuttokuormaa.
”Myös harrastaminen on meillä vaivatonta. Monipuolista toimintaa on pienessä piirissä keskustassa. Ei tarvitse ajaa kilometrikaupalla Saaristokatua, kun vie toisen lapsen lentopalloon ja toisen eri puolelle kaupunkia jalkapallotreeneihin”, hän provosoidenkin toteaa ja listaa Suonenjoen urheilutarjontaa:
”On aktiivinen jääkiekko- ja salibandyseura, lentopalloa, jalkapalloa, fresbeegolfia ja upeat maastopyöräilyn reitit. Ja onhan meillä jää- ja uimahalli sekä uusi monitoimihalli. Kaikki helposti saavutettavissa.”
”Kuinka moni lapsi mahtaa Kuopiossa pyöräillä Saaristokaupungista uuteen Luolaan?”
Laineen kulttuurikokemus on ohut, muttei hän silti näe teatterin ja musiikkikeskuksen puutetta ongelmana.
”Puoli tuntia Suonenjoelta Kuopioon teatteriin tai konserttiin – ei paha rasti. Ja on Suonenjoellakin kulttuuria tarjolla.”
Tatu Laine ojentaa Kuopiolle myös yhteistyön kättä.
”Voisiko Suonenjoki olla Kuopiolle sama kuin Sipoo Helsingille? Kuopio voisi houkuttaa huippuosaajia töihin kertomalla, että ainutlaatuisia asuinmahdollisuuksia löytyy myös puolen tunnin ajomatkan päästä”, Laine venyttää visiotaan.
Ennakkoluulottomalle markkinoinnille on hänestä nyt tilaus.
”Ei me Suonenjoella loputtomiin nykysapluunalla pärjätä. Yhtenäiskoulussamme on 341 alakoululaista, 223 yläkoululaista 223 ja 126 lukiolaista”, hän tarkistaa tuoreet oppilasmäärät muistiinpanoistaan.
”Vain kasvu takaa hyvän tulevaisuuden.”
Laine rohkaisee Suonenjokea tekoihin myös yritysten saamiseksi kaupunkiin.
”Pitää piirtää harpilla ympyrä sadan kilometrin säteellä Suonenjoen keskustasta, poimia alueelta 50 isointa yritystä, soittaa niiden toimitusjohtajille ja pitää myyntipuhe siitä, miksi tulla Suonenjoelle.”
”Äitejä ja isiä toimitusjohtajatkin ovat. Jos heille syntyy Suonenjoesta lämmin fiilis, eivätkö he haluaisi työntekijöitään tänne?”
Tatu Laine uskoo, että ilman taikojakin on paljon tehtävissä Suonenjoen imagon muuttamiseksi.
Hän poistaisi ysitien varresta sen tutun kyltin: Hiljennä tok, kohta on Suonenjok.
”Jos se kulahtanut, auringonpolttama taulu olisi yrityksen mainos, kaikki olettaisivat, että yritys on tehnyt konkurssin aikapäiviä sitten”, Laine sivaltaa.
”Mikä on ensifiilis, kun tulet kaupunkiin?”
”Entä jos ysitiellä alkaisi kymmenen kilometriä ennen Suonenjokea hurja mansikoiden vyöry. Ei jäisi kenellekään epäselväksi, mitä pääkaupunkia lähestytään.”
Laineen mukaan yleinen viihtyvyys kertoo paljon kaupungin hengestä.
”Se syntyy arkisista asioista. Onko urheilukentän katsomo kunnossa, vai hilseileekö maalipinta? Mikä on ensifiilis, kun tulet kaupunkiin? Onko istutuksia, onko puhdasta?”
”Ja miksi kaupunkimme nettisivut ovat niin karmeat? Jos meillä löytyy satoja tuhansia euroja katuremontteihin, pitää löytyä raha verkkosivujen uudistamiseen. Se on todella monelle ensi kosketus Suonenjokeen.”
Tatu Laineen äänikuninkuus ilahdutti useita – mutta moni pyöritti päätään. Tuoreessa muistissa oli, kuinka kiihkeästi Laine puolusti lakkautuspäätöksen kohteena ollutta Sammalselän alakoulua – oman lapsensa opinahjoa.
Vaalisaalis oli 155 ääntä, joista osa oli varmasti tulosta koulukeskusteluista. Ne eivät pysyneet aina asiallisina. Eräs kaupungin vaikuttaja sanoo suoraan, että koulun lopetuspäätös sumensi Laineen ajatukset.
Laine nyökkää kritiikille.
”Mitä muuta rakastat enemmän kuin lastasi?”
”Kielenkäyttöni oli välillä rumaa ja asiatonta. Mutta koulun lakkauttaminen oli malliesimerkki siitä, kuinka kunnallinen päätöksenteko ei saa tapahtua. Koulu päätettiin sulkea, sen jälkeen päätöstä seliteltiin. Kuntalaisia ei osallistettu prosessiin lainkaan.”
”Päätös tuli yllätyksenä ja osui vanhempien sisimpään arvoon. Mitä muuta rakastat enemmän kuin lastasi? Kun häntä kohtaan tehdään päätöksiä salassa, kohu siitä tietysti syntyy.”
Nyt Laine sanoo olevansa sinut päätöksen kanssa – toisin kuin moni muu.
”Täällä on ihmisiä, joihin päätös jätti henkisesti raskaat jäljet. Nyt pitääkin seurata tarkkaan päätöksen vaikutuksia ja sitäkin, toteutuvatko suunnitellut säästöt.”
Moni seuraa tarkkaan myös Tatu Laineen edesottamuksia päättäjänä. Yksi Suonenjoen kuntapolitiikan konkari uskoo, että päättäjän vastuu pehmentää Laineen särmiä.
”Hän on malttamaton ja ottaa asioihin toisinaan liian nopeasti kantaa. Mutta kunhan oppii suodattamaan ajatuksiaan, hänestä epäilemättä kuoriutuu hyvä päättäjä”, konkari arvioi.
Toinen kaupungin vaikuttaja vahvistaa, että Laine jakaa ihmiset ihailijoihin ja vastustajiin.
”Hän on vahva myös hyvässä mielessä ja saa aikaan asioita.”
”Hän on vahva myös hyvässä mielessä ja saa aikaan asioita. Hän on tuloksekkaasti markkinoinut kaupunkimme liikuntatarjontaa valtakunnallisestikin”, vaikuttaja kehuu.
Laine myöntää, että hän joutuu muokkaamaan itseään ja ilmaisutapaansa, joskin särmikkyyttään hän ei halua kokonaan kadottaa.
”Nyt pääsen kuitenkin puhumaan pöydissä, joiden äärellä päätökset tehdään. Aiemmin ainoa vaihtoehtoni oli nostaa asioita esille kulmikkaasti.”
”On Suonenjoellakin syytä katsoa peiliin. Kuullaanko kuntalaisia aidosti, jos esille pitää tulla hyvin voimakkain sanakääntein, jotta kokee tulleensa kuulluksi.”
Mieliteon työn taustalla oleva, suomalaisten alueellisia terveyseroja peilaava Kansallinen terveysindeksi kertoo Suonenjoen asukkaiden terveydentilasta hyvää ja huonoa.
Suonenjoen sairastavuusindeksi on vuodesta 2016 pienentynyt joka mittauksessa ja on nyt 117,4. Himoittu sataluku lähestyy.
Mielenterveysindeksi 149 on murheenkryyni: se tarkoittaa, että suonenjokisilla on 49 prosenttia enemmän mielenterveyteen liittyviä ongelmia kuin suomalaisilla keskimäärin. Suonenjoki onkin maamme 13:nneksi huonovointisin kunta.
Tatu Laine epäilee, että indeksissä näkyvät savolaisuuteen liittyvä kateus, kyräilykulttuuri sekä Suonenjoen sisäänpäin kääntynyt toimintakulttuuri.
”Tehokkain lääke parempaan mielen hyvinvointiin on poistaa yksinäisyyttä.”
”Tämä ei ole kenenkään syy eikä tahallista. Vuosikymmenten myötä päätösvaltikkaa pitävä piiri vain on supistunut pieneksi. Samalla ulkokehälle jääneiden määrä on kasvanut liian isoksi”, hän pohtii.
Kun valta keskittyy pienelle porukalle, se alkaa maistua makealta, Laine näkee.
”Vallan menettämisen pelko saa ihmisen tekemään älyttömiä asioita. Välillä tuntuu, että jopa keskustelu uusien asukkaiden tarpeellisuudesta on näennäistä. Että oikeasti uusia ihmisiä ei toivota, sillä he voivat olla uhka valtaan tottuneille.”
Laine uskoo, että tehokkain lääke parempaan mielen hyvinvointiin on poistaa yksinäisyyttä.
”Meidän pitää kaikin mahdollisin keinoin luoda paikkoja ja tapahtumia, joissa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja tuntemaan aidosti olevansa osa yhteisöä.”
Tatu Laine työskentelee pehtoorina yksityisen säätiön ylläpitämässä Vanhamäen hyvinvointikeskuksessa. Laine valittiin keskuksen pehtooriksi neljä vuotta sitten, jonka jälkeen alue on ulkoisestikin herännyt uuteen eloon.
”Miljoonaremonttia ei tehty, mutta pikkurahallakin alueen saa näyttämään siltä, että täällä on tekemisen meininki”, Laine toteaa.
Ideanikkarina hän on houkuttanut Vanhamäen majoitustiloihin muun muassa maastopyöräilijöitä eri puolilta maata. Kun Suomi menesty koripallon EM-kisoissa, Laine ilmoitti Facebookissa, että jokainen Vanhamäelle koripallon kanssa tuleva saa ilmaisen lounaan.
”Tasaisin välein tuli ihmisiä koripallot kainalossa lounastamaan. Heitä yhdisti veijarimainen hymy suupielissä. Lounas ei ollut vain lounas, se oli jotain vähän suurempaa. Monelle tästä jää varmasti vahva tunne muistoihin”, hän kertoi tempauksesta.
Laineelta jäivät korkeakoulut käymättä, sillä edes opiskelu ei saanut lähtemään kotikaupungista. Peruskoulun jälkeen tarjolla oli kovin vähän vaihtoehtoja. Lukio ei niihin kuulunut, sillä lukuhommat eivät kiinnostaneet.
”Suren, ettei Suonenjoella ole tarjota omille lapsilleni enää ammattikoulutusta.”
Ammattikoulussa pääsi korjaamaan autoja tai kokkaamaan.
”Tiesin, että kumpaakaan työtä en ikinä tekisi. Valitsin silti kokkilinjan. Siitä taidosta on elämässä aina hyötyä.”
Nyt, 44-vuotiaana, pehtoorilla on takanaan polveileva ura: hän on myynyt kodinkoneita, sijoitustuotteita, työajan seurantapalveluita ja paloturvallisuusalan palveluita. Kauppatavara on vaihtunut, asuinpaikka ei.
Laine suree, ettei Suonenjoella ole tarjota hänen omille lapsilleen enää ammattikoulutusta.
”Heidän on pakko lähteä ainakin käymään muualla. Vaikuttaa, että ihmiset halutaan kaikkialla työntää kaupunkeihin ja isoihin keskuksiin.”
”Se ei ole hyvinvoinninkaan kannalta hyvä suuntaus. Siksi ponnistelen Suonenjoen näivettymistä vastaan. Jo lasteni takia. Uupumatta. Suurella sydämellä.”
Artikkeli | Hyvinvointi
9.5.2025 | Katja Hedberg
Pintaan nousivat isot tunteet ja viisaat ajatukset, kun Mieliteossa mukana olevien Pohjois-Savon kuntien kuntavaalien ääniharavat pohtivat Kansallista terveysindeksiä. Jokainen elvyttäisi Pohjois-Sav...
Uutinen | Hyvinvointi
7.5.2025 | Katja Hedberg
Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue, jossa Vieremä ja Joroinen luovat valoa huomiseen. Uusi Kansallinen terveysindeksi sisältää muutamia muitakin valonhippuja pohjoissavolaisittain. Mutta milloin Ku...