Emme saavuta Mieliteon vaikeaa tavoitetta ilman kriittistä seurantaa ja palautetta.
Kritiikki ei kuitenkaan saa nousta vääristä faktoista ja vääristyneistä oletuksista, kuten nyt on tapahtunut.
On ollut ilo luotsata kahden vuoden ajan Mieliteon omistautunutta, osaavaa ja aikaansaavaa tiimiä.
Tavoitteemme lisätä hyvinvointia Pohjois-Savossa on kova. Näen, että juuri työmme haastavuus on saanut tiimimme panemaan parastaan.
Ensimmäisen hankekauden päätteeksi onkin ollut surullista ja hämmentävää, millä tavalla työmme nostettiin paikallisessa tiedotusvälineessä esiin. Yksi, erittäin paljon virheitä sisältänyt juttu, synnytti vääristyneen mielikuvan, jonka mukaan Mieliteon ensimmäinen hankekausi olisi epäonnistunut ja että ohjelmaan satsatut rahat olisivat menneet hukkaan.
Ilman lukuisia kokeiluja, kehittämistä ja rohkeaa riskien ottamista kova tavoitteemme ei toteudu.
Työmme tulosta ja onnistumista ei voi arvioida luotettavasti, jos lukuisista toimenpiteistämme esiin nostetaan osanottajamäärä vain yhdestä epäonnistuneesta elintapavalmennusten kokeilustamme, kuten Savon Sanomat teki 2.9.2023 julkaisemassaan artikkelissa.
Tarvitsemme työstämme kriittistä arviointia. Ilman sitä emme opi emmekä kehity, ja vaikuttavat toimenpiteet jäävät löytymättä.
Kritiikin pitää kuitenkin kohdistua toteutuneisiin, todellisiin toimenpiteisiin sekä luotettaviin lukuihin. Ei vääristyneisiin väitteisiin ja oletuksiin, kuten nyt on tapahtunut.
Lukuisten toimenpiteiden myötä olemme saavuttaneet Mieliteolle asetetut tulokset. Toki haastavaan työhön mahtuu onnistumisten ohessa myös epäonnistumisia. Niiltä tuskin voi välttyä, kun tavoitteemme on alusta asti ollut asiakastyön sijaan edesauttaa Pohjois-Savon maakuntaan uudenlaisen ilmapiirin ja kulttuurin syntymistä.
Ilman lukuisia kokeiluja, kehittämistä ja rohkeaa riskienkin ottamista näin kova tavoite ei toteudu.
Mieliteon taustalla on Pohjois-Savon maan korkein sairastavuus. Tästä painavasta faktasta Mieliteossa lähdettiin liikkeelle. Pohjois-Savo on ollut vuosikymmenten ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuuden indekseissä sairain maakunta koko Suomessa.
Näin oli myös, kun THL:n indeksit julkaistiin huhtikuussa 2022. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Ero muuhun maahan näytti valitettavasti vain kasvavan.
Sairastavuuden laskemisen tarpeeseen käynnistettiin kesällä 2021 kymmenvuotiseksi suunniteltu Mieliteko-ohjelma. Ohjelman tavoite on lisätä pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tavoite on kääntää maamme sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on kääntää maamme sairaimman maakunnan suunta.
Kahdelle ensimmäiselle vuodelle myönnettiin ely-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus hankenimellä ´Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030´. Ensimmäinen hankekausi päättyi 31.8.2023.
Ensimmäisellä hankekaudella päätoteuttaja oli Kuopio ja osatoteuttajia Kuopion rinnalla olivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Hankekaudella 1.8.2021-31.8.2023 oli mukana 18 Pohjois-Savon kuntaa ja kaupunkia: Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vieremä ja Vesanto. Vain yksi Pohjois-Savon kunta, Rautavaara, ei lähtenyt mukaan hankkeeseen.
Teimmekö kaikki toimenpiteemme vain kahdessa vuodessa? Kyllä, toteutimme Mieliteossa hankesuunnitelman mukaisesti 11 eri toimenpidettä, joiden sisään mahtui useita pienempiä toimenpiteitä.
Toteutimme muun muassa mielenterveysjohtamisen, -osaamisen ja -taitojen valmennuksia, elintapavalmennuksia, vanhemmuuden varhaisen tuen pilotin, kuntien johtoryhmäpilotin, osallistuvan budjetoinnin pilotoinnit, useita kyselyjä seurantakyselyineen, prosessi- ja vaikuttavuusarviointia, dialogiseen menetelmään pohjautuvaa muutosvalmennusta, yli 50-vuotiaiden työttömien naisten sparrauksen sekä vaikuttavaa viestintää.
Itä-Suomen yliopisto jatkaa onnistunutta pilottiamme jo saadun jatkorahoituksen avulla.
Tarjosimme myös pohjoissavolaiselle aikuisväestölle kuukaudeksi mielen hyvinvointia kartoittavan sekä pieniin tekoihin aktivoivan sovelluksen. Tämä pilotti onnistui niin hyvin, että Itä-Suomen yliopisto jatkaa työtä jo saadun jatkorahoituksen avulla.
Ohjelmassa tehty työ ja matka ovat kattavasti luettavissasi tältä sivustolta. Tulokset-osiosta löydät ainutlaatuisen koosteen, jossa kerromme tarkemmin eri toimenpiteemme ja kokeilut raportteineen.
Hankesuunnitelman mukaisesti yksi tavoitteemme oli saavuttaa toimenpiteisiimme 1460 seurantalomakkeet täyttänyttä osallistujaa. Rahoittajan vaatimuksen mukaan osanottaja voi täyttää aloitus- ja lopetuslomakkeet, jos hän osallistuu tarjoamaamme toimintaan vähintään seitsemän tunnin ajan. Lomakkeet täytti 1365 henkilöä.
Toimenpiteisiimme osallistui 932 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa.
Ensimmäisen ohjelmavaiheen pääasiallinen kohderyhmä oli pohjoissavolaiset työttömät ja työelämän ulkopuolella esimerkiksi opiskelujen myötä olevat 18-64-vuotiaat henkilöt. Hankesuunnitelman mukaan toimintaan piti tavoittaa 1060 tähän ryhmään kuuluvaa henkilöä. Pääsimme lähelle tavoitetta, sillä eri toimenpiteisiimme osallistui 932 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa työikäistä henkilöä.
Toisena tärkeänä kohderyhmänä olivat kuntien työntekijät ja johtajat sekä luottamushenkilöt. Hankesuunnitelma määritti, että meidän piti tavoittaa toimintaan mukaan 400 tähän ryhmään kuuluvaa henkilöä. Tavoite täyttyi. Valmennuksiin ja muuhun yhteistoimintaan osallistui 433 työssä olevaa henkilöä. Lisäksi olemme kohdanneet ja osallistaneet lyhytkestoisemmin eri tapahtumissamme ja toiminnoissamme yli 10 000 henkilöä.
Pysyvä muutos vaatii työtä 15-20 vuotta. Yhteenvetona kaksi vuotta toimineen Mieliteko-ohjelman tämänhetkisestä ymmärryksestä on, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan läpäisevästi kaikilla yhteisöjen tasoilla käydyissä keskusteluissa. Mielen hyvinvointiin panostaminen nähdään jopa ensisijaisen tärkeäksi niin yksilö- kuin yhteisötasolla.
Riittävän laaja-alaisen yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi painopisteen tulisi aidosti olla sekä ehkäisevissä kohdennetuissa toimenpiteissä että laajoissa väestötasoisissa toimenpiteissä.
Systeemi- ja väestötason muutos vie aikaa parhaimmillaankin 15-20 vuotta.
Mieliteko-ohjelma on onnistunut luomaan yhteisen ja kattavan tilannekuvan mielenterveyden tarpeista sekä löytämään keinoja tarpeisiin vastaamiseksi. Mieliteko on tehnyt matkansa ja tulokset näkyväksi sekä luonut toimivan ja kasvavan sekä innostuneen verkoston toimimaan tavoitteiden edistämiseksi. Ohjelma on aktivoinut asukkaita sekä vaikuttanut johtajiin ja päättäjiin.
Mieliteko on saanut valtakunnallistakin kiitosta siitä, että olemme aivan uudella tavalla tehneet työtä mielenterveyteen liittyvän stigman vähentämiseksi.
Mieliteko-ohjelma ei ole vielä onnistunut laajasti vaikuttamaan yksilötason muutoksiin mielen hyvinvoinnissa. On epärealistista olettaa, että vasta kaksi vuotta kestänyt työ synnyttäisi pysyviä vaikutuksia ja vaikuttavuutta mielenterveyden kohentumiseen Pohjois-Savossa.
Yhteistä asiaa edistävät oikeat tiedot Mieliteon työstä.
Tällaisen onnistumisen arviointi on luotettavasti mahdollista pidemmällä aikavälillä. Systeemi- ja väestötason muutos vie aikaa parhaimmillaankin 15-20 vuotta.
Tästä näkökulmasta kymmenvuotiseksi suunniteltu Mieliteko-ohjelma on alkua muutokselle. Sen merkitys samoin kuin Mieliteon olemassaolon tärkeys vain vahvistuivat viime toukokuussa, kun ensi kertaa julkistettiin suomalaisten terveyttä aiempaa laajemmin kuvaava Kansallinen terveysindeksi.
THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoaineistojen perusteella Pohjois-Savo on edelleen maamme sairain maakunta niin kokonaissairastavuuden, mielenterveyden ongelmien indekseissä kuin ensi kertaa julkistetussa työkyvyttömyysindeksissä.
Muutos on mahdollinen. Meillä ei ole yhtään pakottavaa syytä, miksi meidän pitäisi vuosikymmenestä toiseen olla indeksien kyseenalaisella ykköspaikalla. Toki syy-seuraussuhteita löytyy useita, aina perimästä sosiokulttuuriseen ympäristöön. Perimäämme emme voi vaikuttaa, mutta ylisukupolviset, mielen hyvinvointia heikentävät asiat on mahdollista muuttaa.
Yhteistä asiaa edistävät oikeat tiedot Mieliteon työstä.
Kurssin kääntäminen kohti terveempää pohjoissavolaista tulevaisuutta edellyttää vielä nykyistä yksityiskohtaisempaa ja aidosti yhteistä ymmärrystä Pohjois-Savon sairastavuudesta. Vielä tätäkin enemmän tarvitsemme halukkuutta yhteistyöhön, osaamisen ja kokemusten jakamista sekä innostamista osallisuuteen ja avoimuuteen.
Yhteistä asiaa edistävät myös oikeat tiedot Mieliteon työstä sekä tärkeimpänä halu puhaltaa yhteen hiileen.
Kirjoittaja on Mieliteko-ohjelman johtaja, joka uskoo rohkeisiin tekoihin ja yhteistyön voimaan, kun tavoitteena on koko maakuntaa koskeva tarpeellinen muutos.