Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Mieliteko-median valkoinen logo

Mieliteko 2.0: Yhdessä osallisiksi | Elintavat Osallisuus Päihteet | 6.10.2023 | Markus Laakso

Polku päihderiippuvuudesta toipumiseen alkaa hyväksynnästä

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Markus Laakso

Päihderiippuvuus on valtava haaste, joka ei katso ikää, sukupuolta tai henkilöhistoriaa. Sen päihittämiseksi ei ole yhtä tai kahta tapaa. Taival kohti terveempää elämää on aina yksilöllinen ja vaatii usein vahvoja tukiverkostoja.

Päihdekierteen syntymiseen voi olla lukuisia syitä, mutta Kuopiossa toimivan Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Pirkko Paakeli-Kurronen nostaa yhden tekijän merkittävimmäksi.

”Itsetunnolla ja itsensä kanssa pärjäämisellä on valtava vaikutus päihderiippuvuuden syntymiseen”, hän summaa.

 

Pirkko Paakeli-Kurronen
Pirkko Paakeli-Kurronen on työskennellyt päihdealalla 35 vuotta. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtajana.

 

Päihderiippuvuudesta toipuminen vaatii ennen kaikkea tahtoa ja sitoutumista. Vaikka matka kohti terveempään elämään on usein raskas ja monivaiheinen, sitä ei tarvitse kulkea yksin. Apua on tarjolla. Tuki voi nousta ratkaisevaan asemaan elämänmuutoksessa onnistumisessa.

"Päihderiippuvuus ei kosketa vain yksilöä, vaan myös hänen lähipiiriään. Siksi tarvitaan kokonaisvaltainen tukiverkosto, joka yhdistää ammattilaiset, vertaistuen ja yhteisön voiman", sanoo Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Pirkko Paakeli-Kurronen.

Säätiö on tarjonnut vuodesta 2006 asti päihdehuollon palveluja päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Henkilöstö on erikoistunut päihderiippuvaisuuden tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Asiakkaat hakeutuvat hoitoon pääasiassa oma-aloitteisesti, mutta avun piiriin myös ohjataan ja saatetaan lähetteellä.

”Toimintamme perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan tarpeisiin. Hoidamme alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuudesta kärsiviä ja heidän läheisiään. Teemme hoitosuhdetyyppistä työtä, jossa huomioimme asiakkaan iän ja sen, mitä se tuo hänen ajatteluunsa ja kykyynsä hahmottaa asioita – siis psyyken ja kognitiivisen kehityksen. On aivan erilaista työskennellä lapsen kuin aikuisen kanssa. Nuorimmat asiakkaamme ovat olleet 12-vuotiaita”, Paakeli-Kurronen sanoo.

"Itsetunnolla on valtava vaikutus päihderiippuvuuden syntymiseen."

Syyt päihderiippuvuuden syntymiseen ovat yksilöllisiä, mutta niissä on myös paljon yhtäläisyyksiä. Yleisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi geeniperimä, elinympäristö sekä kotoa, ystäviltä tai muualta opittu malli. Keskeisin riippuvuutta aiheuttava tekijä on luonnollisesti päihteelle altistuminen: riippuvuus voi syntyä vain silloin, jos elimistöön tuodaan päihdettä.

”Näkemykseni on, että itsetunnolla ja itsensä kanssa pärjäämisellä on valtava vaikutus päihderiippuvuuden syntymiseen. Päihteitä saatetaan käyttää itsetunnon kohottamiseen ja tarpeeseen saada hyväksyntää muilta ihmisiltä. Se voi olla itse asiassa kaiken perusta. Tunne siitä, että ei kelpaa tai ei ole ystävää tai läheistä, jonka kanssa on kiva olla”, Paakeli-Kurronen sanoo.

Hän on työssään havainnut, että itsetunnon kehittymisen kannalta oleelliset tekijät, kuten ulkopuoliseksi jääminen, yksinäisyys ja kotoa tulevan tuen puuttuminen, nostavat riskiä ajautua porukoihin, joissa päihteitä käytetään runsaasti. Mikä saattaa tuntua ensin hauskalta ja itsetuntoa kohottavalta saattaa kääntyä lopulta itseä vastaan ja johtaa riippuvuuteen sekä sen aiheuttamiin lieveilmiöihin, kuten rikos-, kiristys-, väkivalta- ja hyväksikäyttökierteeseen, joista on vaikea irtautua.

”Valtakunnallisella tasolla Kuopion alueella on tosi hyvät palvelut. Meillä on täällä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, ja me ja monet muut toimimme erityispalveluna päihdeasiakkaiden kanssa. Hoidon onnistuminen on monesti kiinni siitä, mihin ihminen on hoitoon tullessa valmis. Siellä voi olla lastensuojelu tai muu viranomainen painostamassa, eikä asiakas ole kauhean motivoitunut sitoutumaan hoitoprosessiin. Meidän tehtävämme on motivoida”, Paakeli-Kurronen sanoo.

 

Pirkko Paakeli-Kurronen
"Muistan, kun saimme ensimmäisen huumeasiakkaamme 1990-luvun taitteessa. Me hoitajat olimme ihmeissämme, että mitä tämä tarkoittaa ja miten huumeriippuvuutta hoidetaan. Huumeet ovat saapuneet Kuopioon", Pirkko Paakeli-Kurronen muistelee. Tuolloin hän työskenteli kaupungin päihdehuollon kuntoutuslaitoksessa.


Nuorten päihteidenkäyttö on lisääntynyt

Pirkko Paakeli-Kurrosella on mittava kokemus päihdetyöstä. Hän aloitti kaupungin päihdepalveluissa vuonna 1988 ja on työskennellyt Päihdepalvelusäätiössä siitä lähtien, kun se perustettiin. Säätiön toimitusjohtajana hän aloitti 2015.

Paakeli-Kurronen on nähnyt päihdetrendien muutokset ja erilaisten riippuvuuksien vaikutukset 35 vuoden ajalta paalupaikalta ja hyvin konkreettisesti.

”Kun aloitin kaupungin päihdehuollon kuntoutuslaitoksessa vuonna 1988, huumeiden käyttäjiä ei ollut ollenkaan. Alkoholi ja korvikkeet, kuten Lasol ja Marinol, toivat ongelmat. Alkoholia käytetään paljon edelleen, mutta korvikkeiden tilalle ovat tulleet huumeet ja lääkkeet”, Paakeli-Kurronen sanoo.

Opioidiriippuvuuden lääkekorvaushoito on jo kauan sitten integroitunut osaksi päihdekuntoutusta. Lääkityksellä pyritään turvaamaan asiakkaan toimintakyky ja poistamaan vieroitusoireet ilman päihdyttävää vaikutusta.

”Korvaushoidon tavoite on saada pidettyä ihminen sellaisessa kunnossa, että hän pystyy huolehtimaan perheestään, kotinsa siisteydestä ja esimerkiksi opiskelemaan tai käymään töissä. Näin hänen ei tarvitse tehdä laittomia asioita, jotta saa hankittua aineita kadulta”, Paakeli-Kurronen toteaa.

Viime vuosina alle 29-vuotiaiden nuorten aikuisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt merkittävästi Pohjois-Savossa, mikä on näkynyt Päihdepalvelusäätiön asiakaskunnassakin. Myös alaikäisten käyntien määrät ovat lisääntyneet. Siinä missä päihderiippuvuus oli Paakeli-Kurrosen uran alussa korostuneesti miesten sairaus, naisten osuus on ollut koko ajan kasvussa.

”Naisten päihteidenkäyttö on ihan yhtä rajua kuin miehillä. Nykyään asiakkaistamme 30 prosenttia on naisia. Naisten asema päihdeyhteisössä on kuitenkin ihan erilainen kuin miehillä. Se on selvästi heikompi ja alisteisempi”, Paakeli-Kurronen sanoo.


Toipuminen on raskas henkilökohtainen matka

Päihdepalvelusäätiön hoidot perustuvat suunniteltuihin hoitokokonaisuuksiin, päihdelääketieteen menetelmiin ja hyviksi havaittuihin toimintatapoihin, mutta ne toteutetaan aina asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Asiakkaan edun mukaista hoitoa arvioidaan esimerkiksi hoitojaksojen pituuksilla ja rytmittämisellä.

”Me emme vaihda työntekijää hoidon aikana, joten asiakkaan tarvitse aloittaa tarinaansa alusta ja tutustua aina uuteen työntekijään”, Pirkko Paakeli-Kurronen sanoo.

 Ryhmämuotoinen hoito noudattaa yhteisöhoidon periaatteita. Hoito on ympärivuorikautista ja päivässä järjestetään noin kolme pitkää ryhmätapaamista. Rinnalle on kehitetty päiväkuntoutus, jossa asiakas yöpyy kotonaan ja osallistuu päivisin ryhmätoimintaan.

"Jokainen edistysaskel on merkityksellinen ja ansaitsee tunnustusta."

”Meillä on paljon asiakkaita, jotka kaipaavat arjen rytmiä. Kuntoutuminen alkaa siitä, että lähdetään aamulla, palataan illalla kotiin ja tehdään asioita tietyssä rytmissä. Se tukee päihteetöntä elämää. On myös asiakkaita, joilla on psyykkisiä syitä, kuten pelkoja tai ahdistuneisuutta, jotka eivät pysty jäämään hoitoon yöksi. Monesti se kuitenkin kääntyy siihen, että täällä halutaan olla illallakin, kun huomataan, että porukassa onkin mukava jutella vapaasti ryhmien jälkeen. Henkilökuntamme on tavoitettavissa vuorokauden ympäri.”

Päihderiippuvuudesta toipuminen on aina henkilökohtainen matka, joka vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä niin riippuvaiselta kuin läheiseltäkin. Siksi haasteiden ja takapakkien ymmärtäminen nousevat avainasemaan toipuvia tukiessa.

"Jokainen edistysaskel, pieni tai suuri, on merkityksellinen ja ansaitsee tunnustusta. Retkahdukset kuuluvat tähän tautiin”, Paakeli-Kurronen muistuttaa.

”Moni saa nopeastikin retkahduksen jälkeen raittiudesta kiinni. Meille voi tulla myös, jos on vaarassa retkahtaa. Ennaltaehkäisevillä jaksoilla käsitellään vaikeaa asiaa, kuten läheisen kuolemaa tai muuta suurta elämänmuutosta, joka on vaarassa aiheuttaa retkahtamisen."

"Tärkeintä on saada ihminen hoitamaan omaa sairauttaan."

Hän korostaa myönteisen ilmapiirin tärkeyttä hoidon onnistumisessa. Moni retkahtanut kokee pettymyksen ja epäonnistumisen tunteita, joten ymmärrys, hyväksyntä ja kannustus voivat nousta kullan arvoiseksi. On ensiarvoista kohdata päihderiippuvainen ihmisenä eikä päihderiippuvaisena.

”Me kaikki olemme ihmisiä. Meillä on erilaisia ongelmia. Kuten sanonta kuuluu, elämässä paskan määrä on vakio. Joillain se tarkoittaa päihderiippuvuussairautta. Tärkeintä on saada ihminen hoitamaan omaa sairauttaan, jottei tauti pahene. Meidän ammattilaisten tehtävä on arvioida hoidon laatu ja oikea-aikaisuus. Oikein ajoitettu ja kohdennettu hoito tuo onnistumista ja iloa asiakkaalle: tässä minä olen ja pärjään. Vaikka tunnetta kestäisi vain hetken, se jää mieleen.”

 

Pirkko Paakeli-Kurronen
Päihderiippuvuuden päihittämisessä turvaverkot nousevat suureen arvoon. Monenlaista apua tarjoava Päihdepalvelusäätiö muistuttaa, että muutos on mahdollisuus.


Kokemusasiantuntijoiden ja tukiverkostojen rooli korvaamaton 

Päihdepalvelusäätiö uskoo vahvasti koulutettujen kokemusasiantuntijoiden apuun päihderiippumisesta toipumisessa. Koulutetut kokemusasiantuntijat ovat itse kokeneet riippuvuuden haasteet ja päässeet niiden yli. He tarjoavat vertaistukea ja toivoa riippuvuudesta kärsiville ja osoittavat esimerkillään, että toipuminen on mahdollista.

"Kokemusasiantuntijat tarjoavat ainutlaatuista näkökulmaa, jota muilla ammattilaisilla ei välttämättä ole. Heidän tarinansa inspiroivat ja antavat voimaa niille, jotka ovat aloittamassa omaa toipumismatkaansa", Pirkko Paakeli-Kurronen sanoo.

Kokemusasiantuntijat tarjoavat myös arvokasta tietoa siitä, millaisia haasteita toipumismatka voi pitää sisällään. Lisäksi kokemusasiantuntijat ja päihderiippuvuudesta toipuvat puhuvat keskenään samaa kieltä. Ammattilaisjargonia voi olla kenen tahansa hankala ymmärtää.

"Kokemusasiantuntijat tarjoavat ainutlaatuista näkökulmaa."

”Kokemusasiantuntijat ovat asiakkaan tukena, mutta antavat paljon myös ammattilaisille. He toimivat ikään kuin tulkkeina ja sanoittajina asiakkaan ja ammattilaisen välillä ja tuovat ammattilaisille uutta näkökulmaa. Heidän kanssaan tehtävä yhteistyö on todella arvokasta.”

Hän nostaa esiin myös järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen. Päihdepalvelusäätiö tekee yhteistyötä esimerkiksi vertaistukitoimintaan keskittyvän A-Killan, sosiaali- ja asumispalveluita tarjoavan Sirkkulanpuiston, erityisryhmille päivätoimintaa ja vuokra-asuntoja järjestävän Turvalinkin sekä tukiasumispalveluita tuottavan Työterapisen yhdistyksen kanssa.

Myös toipujan oman, henkilökohtaisen yhteisön merkitys päihderiippuvuudesta toipumisessa voi olla korvaamaton. Ystävien, perheen ja muiden tukiverkostojen apu ja empatia voivat kohota elintärkeiksi.

"Yhteisön tuki voi auttaa ylläpitämään motivaatiota ja vahvistamaan vastustuskykyä elämän eri vaiheissa", hän sanoo.

Oli yhteisö mikä tahansa, avoimuus on tärkeää, jotta päihderiippuvuudesta kärsivät uskaltavat hakea apua ja tukea ajoissa. Ammattilaiset, jotka tarjoavat ohjausta, ovat oleellinen osa tukiverkostoa.

"Kaikki lähtee toisen ihmisen hyväksymisestä."

"Yhdistämällä ammattilaisten osaaminen, kokemusasiantuntijoiden tarinat ja yhteisön voiman voimme luoda vahvan ja monipuolisen tukiverkoston päihderiippuvuudesta toipumisen tueksi", Paakeli-Kurronen sanoo.

Hän painottaa, että jokaisen tarina on ainutlaatuinen, ja siksi tarvitaan erilaisia voimavaroja ja lähestymistapoja.

"Kun ammattilaiset, kokemusasiantuntijat ja yhteisö työskentelevät yhdessä, voimme tarjota parhaat mahdolliset edellytykset toipumiseen ja uuden alkuun. Kaikki lähtee toisen ihmisen hyväksymisestä, myönteisestä suhtautumisesta, vuorovaikutuksesta, puhumisen kulttuurista ja lähimmäisen huomioimisesta.”

 

Päihdepalvelusäätiön palvelupisteet

Päihdeklinikka
Suokatu 23, Kuopio

Päihdehuollon avopalveluyksikkö, jonne hakeudutaan, kun herää huoli omasta tai läheisen päihteiden käytöstä.

  • Alle 23-vuotiaat: 040 710 3511
    Yli 23-vuotiaat: 040 710 3506
    Huumehoidot: 040 710 3514

Päihdeosasto
Mäkikatu 11, Kuopio

Vierotushoidot
Täysi-ikäisille, vierotusoireissa hoitoon hakeutuville alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttäjille. Tarkoituksena akuuttien vierotusoireiden hoito, päihdekierteen katkaisu ja jatkohoidon suunnittelu.

  • 040 710 3535 (24 h)

Päihdekuntoutus
Ympärivuorokautista, ryhmämuotoista avohoitoa tukevaa kuntoutusta. Kuntoutusjakso suunnitellaan neljän viikon mittaiseksi.

  • 040 710 3523

Terveysneuvontapiste Portti
Vuorikatu 31–33, Kuopio

Terveysneuvontapiste huumeita käyttäville. Puhtaita käyttövälineitä, palveluohjausta, A- ja B-hepatiittirokotteita ja lähetteitä hepatiitti- ja HIV-laboratoriokokeisiin. Asiointi nimimerkillä ja keskustelut luottamuksella.

  • Avoinna:
    ma klo 14–16, ti klo 16–18 ja to klo 13–16
  • 040 710 3518