PREWELL jatkaa Mieliteon jalanjäljissä: Uusi sovellus tuo innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen

Teksti: Markus Laakso 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtama PREWELL-tutkimushanke tuo uusia tuulia mielen hyvinvoinnin edistämisen kentälle. Mieliteon ensimmäisellä hankekaudella pilotoitu digitaalinen seulontatyökalu ja pienten tekojen sovellus saavat uusia, entistä vaikuttavampia ominaisuuksia pelillistämisen muodossa.

Tavoitteena on edistää mielen hyvinvointia yhä vaikuttavammin ja pitkäkestoisemmin Pohjois-Savossa – ja myöhemmin muuallakin.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle merkittävää yksilöllistä, sosiaalista ja taloudellista taakkaa. Pohjois-Savossa mielen hyvinvoinnin häiriöt ovat erityisen korkealla tasolla – korkeammalla kuin muualla maassamme.

PREWELL-konsortio jatkaa Mieliteon ensimmäisellä hankekaudella pilotoitua työtä. Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi, Valtion teknillinen tutkimuslaitos (VTT) ja Wellpro Impact Solutions jatkokehittivät digitaalisen MySeula-seulontatyökalua ja BitHabit-interventiosovellusta, joka kannusti käyttäjää tekemään päivittäisiä pieniä tekoja mielensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Viime vuonna käynnistyneen tutkimushankkeen virallinen nimi on Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä: toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio (PREWELL).

"Sovellus toimi niin kuin toivoimme."

”Vaikuttavuusperusteinen kehittäminen etenee usein vaiheittain. Mieliteon ensimmäisellä hankekaudella toteutimme sovellusten toteutettavuuspilotoinnin, josta saimme lupaavia ja kannustavia tuloksia. Sovellus siis toimi niin kuin toivoimme, ja se otettiin hyvin vastaan."

"Nyt jatkamme seuraavaan vaiheeseen, jossa tutkimme sovelluksen vaikuttavuutta paremmalla arviointiasetelmalla ja pidemmällä aikajaksolla”, sanoo konsortion johtaja, professori Tomi Mäki-Opas, joka toimii Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistehtävässä.

PREWELL-yhteistyössä ovat mukana Itä-Suomen yliopiston ja Wellpro Impact Solutionsin lisäksi Bernin yliopiston Institute of Social and Preventive Medicinen (ISPM) tutkimusryhmän johtaja, professori Annika Frahsa, London School of Economics and Political Sciencen (LSE) terveys- ja sosiaalipolitiikan professori Martin Knapp sekä Mieliteon hankejohtaja, tohtori Helena Länsimies.

Kansainvälinen yhteistyö tuo mukanaan merkittäviä synergiaetuja.

”Kansainvälistä huippua edustavat professorit tukevat meitä työssämme."

”Kansainvälistä huippua edustavat professorit tukevat meitä siinä, että työmme perustuu vahvasti tieteellisesti tutkittuun tietoon sekä siihen, että sovellamme menetelmiä ja tulkitsemme tuloksia oikein. Saamme lisäksi synergiaetua heidän meneillään olevista tutkimuksista sekä luomme mahdollisuuksia tulevaisuuden hankeyhteistyölle”, Mäki-Opas sanoo.

Tutkimushanke on käynnistynyt hyvin ja odotukset ovat korkealla. Tutkimusryhmä on päässyt heti aineistojen ääreen ja alustavia tuloksia analysoimaan. 

”Kuvaamme muun muassa intervention lähtötilannetta, kehitämme mittareita ja taustalla olevaa viitekehystä. Suunnittelemme tutkimustulosten perusteella tulevia askeleita sovelluksen kehittämisessä, kuten esimerkiksi, mihin suuntaan sovellusta tulisi kehittää tulosten perusteella ja missä tulemme pilotoimaan BitHabit 2.0 -sovellusta”, Mäki-Opas kertoo.

Palveluiden kohdentaminen tehostuu

PREWELL-tutkimushanke hyödyntää keräämäänsä tutkimustietoa käytännön ratkaisuihin sovelluskehityksessä. Mitä uutta se siis tuo hyvinvoinnin edistämisen kentälle, Tomi Mäki-Opas?

”Tutkimuksellisesti meiltä puuttuu tietoa siitä, miten digitaalisten sovellusten avulla voidaan ehkäistä mielenterveyden ongelmia ja edistää mielen hyvinvointia – eli ketkä ottavat sovellukset käyttöönsä, millaiset asiat käyttäjät omaksuvat helpoiten ja millaiset ominaisuudet sovelluksessa edistävät mielen hyvinvointia pidempiaikaisesti ja millaiset eivät.”

”Mitä laadukkaampaa tietoa meillä on toimenpiteiden vaikuttavuudesta, sitä paremmin voimme kohentaa palveluita."

”Tiedetään, että digitaaliset sovellukset ovat kustannustehokkaita keinoja edistää mielenterveyttä, mutta toimivatko ne myös alueilla ja yhteisöissä, joissa on paljon riskiryhmiä mielenterveyden kannalta. Pohjois-Savon mielenterveystilastot ovat tunnetusti heikoimmasta päästä.”

”Mitä laadukkaampaa ja systemaattisemmin kerättyä tietoa meillä on eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, sitä paremmin voimme kohentaa palveluita. Digitaaliset sovellukset ovat tunnetusti kustannustehokas keino edistää hyvinvointia. Jos ne osoittautuvat myös kustannusvaikuttaviksi, resursseja voitaisiin kohdentaa uudelleen ja säästää niitä palveluita, jotka voitaisiin suunnata enemmän apua tarvitseville.”

Sovelluksen pelillistäminen on vielä alkuvaiheessa. Lopputuote ei siis ole peli, vaan sovellukseen lisätään pelillisiä elementtejä, jotka kannustavat käyttäjiä tekemään pieniä tekoja ja muuttamaan arkisia tottumuksiaan entistä vaikuttavammin hyvinvointiaan edistäväksi.

"Pelillistämisen keinoja voivat olla esimerkiksi tarinallistaminen, sosiaalistaminen ja kilpailulliset elementit.”

”Konkreettisia pelillistämisen keinoja voivat olla esimerkiksi tarinallistaminen, sosiaalistaminen, kilpailulliset elementit ja erilaiset kunniamerkit, joita käyttäjä saa tehdessään pieniä tekoja”, Mäki-Opas luettelee.

PREWELL-hanke päättyy vuoden 2028 lopussa. Mitä tuolloin on kasassa ja mitä sen jälkeen tapahtuu?

”Tavoitteena on, että silloin meillä on sekä vaikuttavuus- että kustannusvaikuttavuustiedot siitä, pystyykö sovelluksen avulla edistämään mielenterveyttä ja hyvinvointia. BitHabit 2.0 -sovelluksessa on mukana tietoon perustuvia pelillistäviä ominaisuuksia, joita olemme jo pilotoineet koeryhmällä. Lisäksi meillä on ajatuksia siitä, miten se kannattaa ottaa laajemmin käyttöön kansallisesti ja kansainvälisesti, jos se osoittautuu vaikuttavaksi”, Mäki-Opas sanoo.

Tutkimushanketta voi seurata Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon verkkosivuilta.