Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Puhuminen auttaa mielenterveys- ja päihdehaasteissa

Jaa artikkeli

Teksti: Markus Laakso, kuvat: Pixabay

Mieliteko-ohjelman asukaskysely vahvistaa käsitystä siitä, että pohjoissavolaisilla on merkittävästi mielen hyvinvointiin ja päihteisiin liittyviä haasteita. Huomionarvoista on myös, että vastaajat tunnistavat lähipiiristään enemmän sekä mielenterveys- että päihdeongelmista kuin vain jommastakummasta kärsiviä henkilöitä.

Vastaajat tunnistavat kuitenkin itsestään selvästi enemmän mielenterveys- kuin päihdehaasteita tai niiden esiintymistä yhdessä. Puhuminen nousi keskeisimmäksi tavaksi auttaa läheistä ja ehkäistä ongelmien syntymistä.

 

Asukaskysely

Pohjois-Savossa on sekä tilastollisten tutkimusten että Mieliteko-ohjelman toteuttaman kuntalaiskyselyn mukaan merkittävästi mielenterveys- ja päihdehaasteita. Puhuminen nousee yhdeksi tärkeimmistä keinoista lievittää mielen hyvinvointiin liittyvää oireilua.

pohjois-savossa voidaan huonosti

Mieliteko-ohjelman koordinaattori Tiina Juutinen ja muutosvalmentajat Katja Laine, Matti Halmetvaara, Liisa Pietikäinen ja Seija Laakso toteuttivat Pohjois-Savon maakunnassa kyselyn, jossa tiedusteltiin, tunnistavatko asukkaat lähipiiristään ihmisiä, joilla on haasteita mielenterveyden, päihteiden tai niiden molempien kanssa, ja kuinka he ovat toimineet asian ratkaisemiseksi. Kyselyllä selvitettiin myös vastaajien omia kokemuksia mielenterveys- ja päihdehaasteista.

Pohjois-savossa on runsaasti vakavia mielen hyvinvointiin ja päihteisiin liittyviä ongelmia.

Pohjois-Savo on monella mittarilla Suomen huonoiten voivin maakunta. Kasvotusten toteutettu kysely vahvistaa käsitystä siitä, että alueellamme on runsaasti vakavia mielen hyvinvointiin ja päihteisiin liittyviä ongelmia.

Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, jotka arvioivat 316 läheisensä elämäntilannetta. Osallistujat vastasivat kysymyksiin myös omasta tilanteestaan, joten arvioitavia henkilöitä oli yhteensä 594 kappaletta.

Mielenterveys- ja päihdehaasteet liittyvät toisiinsa

Kyselytulosten mukaan mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö liittyvät vahvasti toisiinsa. Peräti 77,5 % vastanneista tunnisti läheisillään haasteita mielenterveydessä, päihteidenkäytössä tai molemmissa. Mielenterveyshaasteita tunnistettiin 94 henkilöllä ja päihdeongelmia 36 henkilöllä, kun taas sekä mielenterveys- että päihdeongelmia tunnistettiin 153 ihmisellä.

”Mielenterveys- ja päihdeongelmien vahva yhteys tunnetaan tieteellisten tutkimustenkin kautta. Mieliteko-ohjelman kyselyyn osallistuneet tulivat mukaan erilaisissa tilaisuuksissa, ja siten on vaikea arvioida, vastaavatko tulokset keskimääräistä tilannetta väestössä. Voi olla, että osanottajat olivat esimerkiksi henkilöitä, joiden lähipiirissä olevat mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat saaneet heidät erityisesti kiinnostumaan ja toisaalta huolestumaankin näistä asioista”, kommentoi Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Mieliteko-ohjelman osatoteuttaja Tommi Tolmunen kyselyn tuloksia.

”Mielenterveys- ja päihdeongelmien vahva yhteys tunnetaan tieteellisten tutkimustenkin kautta."

Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaisuus on kyselyn mukaan yleisempää kuin kumpi tahansa ongelma erikseen sukupuolesta riippumatta kaikilla muilla ikäluokilla paitsi alle 20- ja yli 70-vuotiailla. Heillä mielenterveysongelmat nousivat ykköseksi.

Miehet olivat kyselyssä lievästi yliedustettuina 53,4 prosentin osuudella. Läheiseksi oli yleisimmin valittu ystävä (34,3 %) tai perhepiiriin kuuluva (24 %), 30–50-vuotias (34,3 %), työssä käyvä (37,1 %) ja Kuopiossa asuva (43,8 %) henkilö. Alle 20- ja yli 65-vuotiaita oli valittu vastausten kohteeksi yhteensä 17,2 %, mikä oli pienempi osuus kuin yksikään muu ikäryhmä erikseen.

Lähipiirissä havaitut mielenterveys- ja päihdehaasteet tunnistettiin psyykkisistä oireista, jotka näkyivät käytöksen muutoksessa, jaksamisessa ja jopa itsetuhoisuudessa. Sosiaaliset ongelmat kytkeytyivät elämänhallinnan vaikeuksiin, ystävyyssuhteisiin ja yksinäisyyteen.

Puhuminen, kuunteleminen ja läsnäolo nousivat yleisimmiksi keinoiksi auttaa sekä mielenterveys- että päihdeongelmasta kärsiviä. Lisäksi moni ohjasi läheistään hakeutumaan avun piiriin ja kannusti muutokseen. Vain harva ei tehnyt läheisensä ongelmalle mitään.

 

Vastaajat tunnistivat päihdeongelman muissa selvästi helpommin kuin itsessään. Mistä se johtuu?

 

Omia päihdehaasteita ei tunnisteta

Omaa tilannettaan kyselyssä puntaroi 278 henkilöä. Heistä 32,4 % kärsi mielen hyvinvoinnin ja 12,2 % päihteiden käyttöön liittyvistä haasteista. Mielenterveys- ja päihdehaasteista kärsineistä 55,7 % oli hakenut itselleen apua. Hieman yli puolet vastaajista, 50,7 %, oli työelämässä. Loput olivat eläkeläisiä (27,7 %), työttömiä (6,1 %), opiskelijoita (5 %), perhevapaalla (2,2 %) tai muita (1,4 %).

”Tämä on mielenkiintoinen epäsuhta, johon on vaikea sanoa syytä”

Vastaajat kokivat yleisimmin haasteikseen uniongelmat, psyykkiset oireet, työhön liittyvät ongelmat ja päihteiden käytön lisääntymisen. Myös talousongelmat ja yksinäisyys koettiin kuormittaviksi.

Huomionarvoista oli, että ihmiset eivät tunnistaneet mielenterveys- ja päihdeongelman samanaikaisuutta läheskään yhtä paljon itsestään kuin läheisistään.

”Tämä on mielenkiintoinen epäsuhta, johon on vaikea sanoa syytä”, toteaa professori Tommi Tolmunen.

Mielenterveys nousi vastaajien keskuudessa ylivoimaisesti suurimmaksi ongelmaksi kaikissa ryhmissä. Apua oli hakenut 68 henkilöä 105:stä päihde- tai mielenterveysongelmasta kärsineestä.

Apua puhumisesta

Kyselyssä ilmenneet mielenterveys- ja päihdehaasteet peilautuivat fyysisinä ja psyykkisinä oireina, sosiaalisina ja taloudellisina ongelmina sekä työssäkäynnin ja palvelurakenteiden haasteina.

Avoimissa kysymyksissä huolen aiheiksi nousivat muiden muassa terveydelliset haitat, toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkeneminen, taloudelliset vaikeudet ja yksinäisyys. Oireiden takia on hakeuduttu hoitoon ja apua tarjoavien palveluiden piiriin verrattain paljon.

Haasteista keskusteleminen koetaan tärkeäksi tavaksi auttaa läheistä. Ystävyyssuhteet sekä huoli läheisten mielenterveydestä, mielen hyvinvoinnista ja päihteiden käytöstä koetaan kriittisiksi. Haasteiden tuomat ongelmat vaikuttavat epäsuotuisasti ystävyyssuhteisiin etenkin niissä tapauksissa, joissa läheinen ei ole halukas hakeutumaan avun piiriin. Se lisää yksinäisyyttä ja eristäytymistä.

”Puhumisen mahdollistaminen ja matalan kynnyksen avun saaminen on paras keino turvata hyvinvointia."

Moni vastaaja ei tunnistanut itsessään mielen hyvinvoinnin haasteita, mutta asiaa pohdittuaan mainitsi, että jokin elämäntapahtuma, kuten läheisen kuolema, avioero tai lasten muutto pois kotoa, oli aiheuttanut lamaannusta, poissaoloa työstä, itkuisuutta, toimettomuutta, ruokahaluttomuutta tai useampaa näistä oireista.

”Puhumisen mahdollistaminen ja matalan kynnyksen avun saaminen ennen mielenterveysongelmien syntyä on paras keino turvata kuntalaistemme hyvinvointia. Kohtaamisissakin nopea avunsaanti koetaan tärkeäksi, mutta samalla nousee esiin tietämättömyys eri järjestöjen ja yhdistysten maksuttomista, kaikille avoimista palveluista”, toteaa Mieliteko-ohjelman työryhmä raportissaan.

”Mitä aiemmin tunnistamme haasteet, sitä onnistuneemmin voimme edistää mielen hyvinvointia."

Suullisen palautteen perusteella vastaajat kokivat kasvotusten tapahtuneen kyselyn tärkeäksi, voimaannuttavaksi ja mielialaa kohentavaksi. Nyt tehtyä kyselyä seuraa toinen kysely, jonka pääpaino on mielenterveys- ja päihdehaasteiden tunnistamisessa sekä havaittujen haasteiden myöntämisessä. Toisen vaiheen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousee ongelman puheeksi ottaminen.

”Mitä aiemmin tunnistamme haasteet, sitä onnistuneemmin voimme edistää mielen hyvinvointia. Päihdeongelmiin liittyy usein jokin mielenterveyden haaste. Yhdistävä tekijä voi olla esimerkiksi avun saamisen vaikeus. Avun piiriin hakeutuminen koetaan usein haasteelliseksi leimaantumisen pelon takia. Oikea-aikainen ammattiapu on tehokasta ja voi ehkäistä pidempiaikaisen hoidon tarvetta”, Mieliteko-ohjelman raportissa todetaan.