Jaa artikkeli
Puijola Brothers -hanke tarjoaa maahan muuttaneille miehille paikan, jossa voi tavata muita ja saada tukea suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä.
Mielitekorahaston osittain rahoittamassa Setlementti Puijolan hankkeessa rakennetaan myös mentoritoimintaa suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten miesten välille.
Teksti ja kuvat: Markus Laakso
POHJOIS-SAVOSSA KOTOUTTAMISTA tukeva työ on kohdistunut erityisesti naisiin, lapsiin ja perheisiin. Miehille suunnattua toimintaa ja heidän kotoutumistaan tukevia toimintamalleja ei ole juuri ollut. Setlementti Puijolan kaksivuotinen, Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittama Puijola Brothers -hanke pyrkii täyttämään tätä aukkoa ryhmä- ja mentoritoiminnalla.
Puijolassa on tehty monikulttuurista työtä vuosikymmenten ajan, ja miehiin keskittyvä hanke täydentää luontevasti sen toimintaa. Hanke toimii Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa, Leppävirralla ja Joroisissa. Kuopion ryhmätoiminta käynnistyi heinäkuussa 2026.
”Ryhmässämme on hyvin erilaisia ihmisiä. Osa on asunut Suomessa pitkään, osa on muuttanut tänne vasta äskettäin, ja osalla kotoutumisaika on vielä meneillään. Suurin osa osallistujista tulee Afrikan eri maista ja Lähi-idästä. Viime aikoina ryhmään on tullut myös osallistujia Aasiasta”, sanoo hankkeen yhteisöohjaaja Charlis Anderia.
”Tarjoamme maahan muuttaneille miehille mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä."
Ryhmä kokoontuu pari kertaa viikossa Puijolan Kompassissa, mutta välillä yhteistä toimintaa järjestetään esimerkiksi Kuopio-hallilla, keilahallilla tai ulkona. Kompassissa keskustellaan, kahvitellaan ja pelataan erilaisia pelejä yhdessä. Toiminta on hyvin vapaamuotoista ja asiakaslähtöistä – kukin voi osallistua itselleen sopivalla tavalla.
”Tavoite on tarjota maahan muuttaneille miehille mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Haluamme tarjota paikan, joka on mukava ja kiinnostava kaikille”, Anderia kertoo.
Moni ryhmäläisistä on opiskelija tai työtön. Ryhmätoiminnasta voi olla apua esimerkiksi silloin, kun kotona oleminen tuntuu työttömyyden aikana raskaalta. Hankkeesta saa neuvoja myös eri viranomaisten kanssa toimimiseen tai harrastuksen löytämiseen. Moni osallistuja on kertonut, ettei ole aiemmin löytänyt vastaavaa toimintaa.
”Usein tarjolla on toimintaa lapsille, naisille tai iäkkäille ihmisille, mutta monet miehet ovat kokeneet jäävänsä sivuun tai ilman huomiota. Ajatuksena on, että miehen hyvinvointi heijastuu myönteisesti koko perheen arkeen”, Anderia sanoo.
Anderia muutti Sudanista Kuopioon vuonna 2005. Hän teki pakolaistyötä jo ennen Suomeen muuttoaan ja on jatkanut samalla alalla myös Suomessa, esimerkiksi sosiaaliviraston pakolaisyksikössä, kaupungin maahanmuuttopalveluissa ja Puijolassa.
”Olen tavannut työssäni ihmisiä, jotka ovat kokeneet sotaa, vankeutta, väkivaltaa ja muita vaikeita tilanteita. Olen oppinut, että raskaidenkin kokemusten jälkeen ihminen voi löytää voimia jatkaa eteenpäin”, Anderia sanoo.
Puijola Brothersin tavoitteena on saada ryhmätoimintaan mukaan 120 osallistujaa. Tähän mennessä mukana on ollut 39 eri henkilöä, ja osallistumiskertoja on kertynyt yli 300.
Ryhmätoiminnan rinnalle käynnistyy mentoritoiminta, jossa suomalaisia miehiä koulutetaan maahanmuuttajataustaisten miesten mentoreiksi. Mentori voi tarjota maahanmuuttajamiehelle yksilöllistä tukea ja toimia rinnalla kulkijana erilaisissa elämäntilanteissa.
”Haluamme vahvistaa osallistujien osallisuutta ja hyvinvointia sekä auttaa heitä ymmärtämään paremmin suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja. Samalla tuetaan isyyttä ja vanhemmuutta sekä oman paikan löytämistä yhteiskunnassa”, sanoo Puijola Brothersin koordinaattori Elisa Hämäläinen.
"Kun ryhmää vetää mies, osallistujien voi olla helpompi tulla mukaan."
Hämäläisen mukaan sukupuolisensitiivisyys on tärkeää, ja se pitää ottaa huomioon, kun puhutaan mieserityisestä työstä.
”Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nainen voisi työskennellä tällaisessa hankkeessa. Minä osallistun toiminnan suunnitteluun ja olen välillä mukana ryhmässä, ja se toimii hyvin. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka vaikuttavat osallistujien kokemukseen ja osallisuuteen”, Hämäläinen sanoo.
Miesohjaaja saattaa madaltaa maahanmuuttajamiesten kynnystä puhua henkilökohtaisista asioista.
”Kun ryhmää vetää mies, osallistujien voi olla helpompi tulla mukaan. He ajattelevat, että tämä on heidän oma paikkansa”, Charlis Anderia sanoo.
Ryhmän yhteisissä keskusteluissa puhutaan suomea. Osallistujat puhuvat keskenään myös englantia ja omia kieliään. Suomen kielen harjoittelu, toisiin tutustuminen ja kokemusten jakaminen kuopiolaisesta arjesta ovat tärkeä osa toimintaa.
”Yhteiskuntaan integroitumisessa yleensä suurin haaste on nimenomaan kieli. Suomi on kuitenkin monelle vaikea. Heikko kielitaito vaikuttaa erityisesti työllistymiseen. Monella on osaamista, työkokemusta ja ammattitaitoa, mutta koulutus on hankittu muualla kuin Suomessa. Jos kielitaito ei riitä, työpaikan saaminen on vaikeaa”, Charlis Anderia sanoo.
Moni kokee turhautumista, kun työpaikkaa ei löydy, vaikka ammattitaitoa ja motivaatiota riittäisi. Työllistymistä odottaessa moni keskittyy kielitaitonsa kehittämiseen, mikä vaatii aikaa ja voimavaroja. Anderian mukaan sopivaan kielikoulutukseenkaan ei pääse aina nopeasti, sillä hakijoita on paljon.
Tällaisissa tilanteissa Puijola Brothersin ryhmät tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen ja yhteisön, jossa tavata muita ja saada vertaistukea.
”Palkitsevinta on ollut nähdä, miten hyvä tunnelma ryhmissä on.”
”Kielitaidon ja työllistymisen haasteet vaikuttavat väistämättä ihmisen hyvinvointiin ja koko perheen arkeen. Suomeen sopeutuminen on jokaiselle oma prosessinsa. Kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja toimintatavat. Suomessa ihmiset ovat usein melko hillittyjä ja hiljaisia verrattuna moniin muihin kulttuureihin. Se voi tuntua aluksi haastavalta”, Anderia toteaa.
Hämäläisen mukaan uudet osallistujat on otettu ryhmissä hyvin vastaan ja ilmapiiri on ollut hyväksyvä ja myönteinen.
”Minusta palkitsevinta on ollut nähdä, miten hyvä tunnelma ryhmissä on. Se jo itsessään kertoo, että toiminnalla on ollut tarvetta ja että osallistujat kokevat sen tärkeäksi. Ryhmissä välittyy tunne siitä, että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita ja että heillä on oma paikkansa. Yhteistyökumppaneilta on tullut paljon positiivista palautetta. Tuntuu hyvältä, kun myös muut tunnistavat työmme merkityksellisyyden ja arvon”, Elisa Hämäläinen sanoo.
”Kuopio on minulle koti”, Charlis jatkaa. ”Toivon, että täällä on kaikilla hyvä olla ja että tänne muuttaneet kokevat kaupungin omakseen. Moni kokee aluksi vaikeuksia, mutta ne ovat voitettavissa myös omalla aktiivisuudella. Voin antaa vinkkejä ja tukea, mutta lopulta jokainen rakentaa oman polkunsa.”