Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg. Kuvat: Markus Laakso
Jotta pohjoissavolaisten mielen hyvinvointi kohenee, tarvitsemme vuorovaikutuskoulutusta, myötätuntoa, asennemuutosta, rohkeaa avoimuutta – sekä toisiamme.
Siinä resepti, jolla ”Mieliteko palaa näyttämölle” -tapahtuman kutsuvieraat muuttaisivat maakuntamme mielenterveysindeksit terveempään suuntaan.
Julkaisemme perjantaina tapahtumastamme verkossa ison kuvakoosteen.
”Puhetaitomme kaipaa kohentamista. Savolaiset toki ovat avoimia, mutta onko avoimuus näennäistä”, haastoi Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen pohtimaan.
Jos Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen saisi haltuunsa maailman kaikki rahat ja rajattoman vallan sekä mahdollisuuden pienentää niiden voimalla Pohjois-Savon mielenterveysindeksiä, hän passittaisi maakunnan kaikki asukkaat vuorovaikutuskoulutukseen.
”Koulutus ulotettaisiin jokaiselle ihan vauvoista lähtien, perheitä unohtamatta”, hän innostui visioimaan juuri ennen kuin Mieliteko palaa näyttämölle -tapahtuma starttasi Kuopion kaupunginteatterin isolla näyttämöllä.
Seuraavaksi Sepponen loihtisi taikoja ja yrittäisi saada savolaiset irtautumaan savolaisesta kuppikuntaisuudesta.
Kunnanjohtaja kuorruttaisi savolaisheimon rohkeudella.
”Meidän pitää tulla ulos kuorestamme ja oppia kohtaamaan ihmiset aidosti ja avoimesti”, hän piirsi tulevaisuuden kuvaa paremmin voivista savolaisista.
Vielä Sepponen kuorruttaisi savolaisheimon rohkeudella.
”Silloin oppisimme nostamaan vaikeatkin asiat ajoissa esille. Juuri tällä viikolla olin tilanteessa, jossa haastavaan asiaan ei uskallettu tarttua vaan se siirrettiin myöhempään ajankohtaan.”
”Rohkea aitous tarkoittaa myös sitä, ettei virheitä tai väärässä olemista tarvitse hävetä tai pelätä. Tärkeintä on opetella tarttumaan ja ratkaisemaan asioihin viipyilemättä”, kunnanjohtaja näki.
”Myös geeniperimä vaikuttaa vointiimme", nosti Siilinjärven kehitysjohtaja Pekka Kauhanen esille historian merkityksen maakunnan sairastavuuteen.
Siilinjärven kehitysjohtaja Pekka Kauhanen ei tarvitsisi paksua setelinippua pohjoissavolaisen hyvinvoinnin lisäämiseen.
”Asenteet ratkaisevat monessa asiassa, niin pohjoissavolaisten sairastavuudessakin”, hän uskoi.
Kauhasen toive on, että oppisimme puhumaan mielenterveyden ongelmista yhtä luontevasti kuin puhumme vaikkapa flunssasta.
Johtaja ostaisi rohkeutta monta rekkalastillista.
”Miksi meidän on melkeinpä mahdotonta todeta, että nyt on alakuloinen olo eikä mielen hyvinvointini ole ihan kohdallaan. Siinä ei ole mitään hävettävää. Meidän pitäisi oppia paitsi sanomaan myös ottamaan vastaan tuollainen tieto luontevammin”, hän toivoi.
Jos rohkeutta saisi rahalla, Kauhanen ostaisi sitä aika monta rekkalastillista.
”Rohkeutta tarvitsemme juuri siihen, että oppisimme suhtautumaan mielen sairastavuuteen samoin kuin muihinkin sairauksiin.”
Etelä-Savon ely-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila näkee, että jokaisella yksittäisellä ihmisellä on vastuu siitä, kuinka ihmiset maakunnassamme voivat.
Etelä-Savon ely-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila on tottunut ohjaamaan isoja rahavirtoja, ja hän tunteekin rahan mahdin:
”Rahalla ei Pohjois-Savon mielenterveyden ongelmia ratkaista. Rahan sijaan tarvitsemme vuorovaikutustaitoja ja kykyä myötäelämiseen”, hän viisaasti lausui.
Ollila näkee, että jokainen voi kantaa vastuuta muista ihmisistä omassa lähiympäristössään.
”Ammattilaisten tehtävä on sitten vastata vaativammasta hoidosta.”
Pahoinvointia aiheuttavista asioista Ollila nosti esille yksinäisyyden.
”Se on ajassamme iso ongelma, mutta tässäkin asiassa voimme kantaa jokainen vastuuta. Eli hyvin paljon voimme tehdä hyvinvoinnin eteen ilman rahoitustakin.”
Laulajaveljekset Aleksi (vas.) ja Eemeli Nissi löytävät parjatusta somesta myös hyviä puolia: ”Somevaikuttajien avoimuus mielenterveyteen liittyvissä kokemuksissa on antanut rohkaisevaa esimerkkiä myös muille”, nuorukaiset näkevät.
Mieliteko palaa näyttämölle -tapahtuman musiikilliset tähdet, laulajaveljekset Eemeli ja Aleksi Nissi ovat pitkään hiljaa, kun heiltä kysyy ratkaisua pohjoissavolaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Sitten he löytävät yhden vastauksen – hyvin läheltä.
”Taiteella on iso vaikutus hyvinvointiimme. Itsekin taiteilijoina uskomme, että voimme musiikin kautta tarjota ihmisille hyviä elämyksiä”, kaksoset pohtivat.
He näkevät hyvää myös somekeskustelussa, jota usein moititaan pahan mielen lähteeksi rajun keskustelukulttuurin takia.
”Somevaikuttajat ovat kuitenkin avautuneet rehellisesti mielenterveyden ongelmistaan, ja he ovat tässä asiassa olleet monelle tärkeitä esimerkkejä”, Nissit näkivät.
Yhtä mieltä nuorukaiset olivat siitä, että jos nuoren mieli alkaa horjua, yksi asia pitäisi varmistaa:
”Apua tarvitsevan tulisi päästä pikaisesti hoidon piiriin.”
Mistä aloittaisitte työn, jotta pohjoissavolaisten mielenterveysindeksi lähtisi laskuun? Kysymys on Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajan Aleksi Eskelisen (vas.) ja Kuopion apulaiskapunginjohtajan Pekka Vähäkankaan mielestä turha: ”Työ on aloitettu jo. Meillä on Mieliteko-ohjelma.”
Kuopion apulaiskapunginjohtaja Pekka Vähäkangas ja Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen olivat Mieliteko-tapahtuman päätyttyä silminnähden innostuneita pohtimaan maakunnan terveyden tilannetta.
”Kyseessä on asia, jossa edetään pienin askelin. Olisi erittäin tärkeää saada ihmiset aidosti mukaan ja sitoutumaan työhön, jolla hyvinvointi lisääntyy”, Vähäkangas sanoi. Mieliteko on hänen mukaansa jo merkittävä aloitusaskel asian korjaamiseksi.
Vähäkangas käänsi katseensa myös yhteiskunnan rakenteisiin:
”Ovatko ne sellaisia, että ne aidosti antavat mahdollisuuden rakentaa uudenlaista tulevaisuutta”, Vähäkangas pohti.
Toiveena nollatoleranssi kaikelle kiusaamiselle.
Aleksi Eskelinen nappasi ohjelman sisällöstä itselleen vinkin siitä, kuinka iso merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä on pienillä ja arkisilla teoilla.
”Meistä jokainen voi itse viedä eteenpäin hyvinvoinnin sanomaa puhumalla, halaamalla ja unelmoimalla”, Eskelinen velmuili ja todisti samalla, että oli kuunnellut lavan tapahtumia sekä pannut merkille Mieliteon viestinnälliset kampanjat.
Hyvin vakavankin viestin Eskelinen halusi nostaa esille:
”Pahoinvoinnin määrä vähenisi huomattavasti, jos saisimme toteutumaan täydellisen nollatoleranssin kaikenlaisen kiusaamiselle ja huonolle kohtelulle”, hän painokkaasti toivoi.