Sijoita itseesi kuin sijoittaisit osakkeisiin – pitkäjänteisyys palkitsee

Sijoittaminen on taitolaji, jossa viisaat valinnat ja pitkäjänteisyys luovat vaurautta. Samat lähtökohdat pätevät myös mielen hyvinvointiin.

Jos investoisimme itseemme samoin periaattein kuin finanssiasiantuntijat sijoitusinstrumentteihin, voisimmeko saavuttaa merkittäviä voittoja myös elämänlaadussamme?

Arjen valinnat ovat kuin osakkeiden poimimista.

Sijoittamisen perusajatukset voidaan jakaa kuuteen keskeiseen ohjenuoraan: hajauttamiseen, pitkäjänteisyyteen, kulujen minimointiin, säännöllisyyteen, sijoitussuunnitelman noudattamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen.

Kuten sijoitussalkku, myös mielen hyvinvointi on monipuolinen kokonaisuus, jonka ylläpito ja kehittäminen vaativat huolellista suunnittelua ja paljon pieniä valintoja. Arkiset valinnat ovat kuin osakkeiden poimimista: minkä lukuisista vaihtoehdoista valitsee, millä perustein, kuinka pitkäksi aikaa ja millaisin odotuksin.

Arvopapereihin ja mielen hyvinvointiin sijoittavilla on yhteiset tavoitteet: tasapainon löytäminen, riskien hallinta ja korkea tuotto, olipa kyseessä taloudellinen hyöty tai elämänlaadullinen kasvu.

Hajauttaminen, eli sijoituspääoman jakaminen eri toimialoihin, maantieteellisiin alueisiin ja omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, rahastoihin, talletuksiin tai joukkovelkakirjoihin, vähentää tappion riskiä ja mahdollistaa tasaisemman tuoton pitkällä aikavälillä. Yhden sijoituskohteen mahdollinen tappio ei heilauta merkittävästi koko salkun arvoa, sillä muiden sijoitusten tuotto voi kompensoida yksittäisten kohteiden menetyksiä.

Hajauttaminen vie vakaaseen, kestävään ja tuottoisaan tulokseen.

Myös mielen hyvinvoinnin osalta on tärkeää olla laittamatta kaikkia munia samaan koriin. Hyvinvointia edistävät esimerkiksi liikunta, uni, terveellinen ruokavalio, kulttuuri- ja luontoelämykset, sosiaaliset kontaktit sekä riittävä palautuminen. Nämä kaikki ovat loistavia sijoituskohteita, joilla on korkeat tuotto-odotukset.

Hajauttaminen on tie vakaaseen, kestävään ja tuottoisaan tulokseen. Monipuoliset hyvinvointitoimet kohentavat mielialaa, vähentävät stressiä ja tukevat kehon sekä mielen palautumista paitsi hetkellisesti myös pitkällä aikavälillä.

 
Aika on sijoittajan paras ystävä. Vaikka markkinat voivat heilahdella lyhyellä aikavälillä, säännöllinen sijoittaminen laadukkaisiin arvopapereihin ja niiden pitkäaikainen salkussa säilyttäminen pienentää tappion riskiä ja kasvattaa pitkän aikavälin tuotto-odotuksia.

Pikavoitoista unelmoiminen on turhaa.

Aika on sijoittajan paras ystävä.

Sama pätee hyvinvointiin: pitkäjänteisyys ja omat valinnat ovat avainasemassa. Niiden vaikutusta voi verrata sijoitusmaailman korkoa korolle -ilmiöön: panostuksesta saadut hyödyt kasvavat, kun alkuperäisestä sijoituksesta saadut tuotot kerryttävät korkoa. Mitä kauemmin sijoituksen antaa kasvaa, sitä tuottoisammat ovat tulokset. 

Nämä ”korkotuotot” voi mieltää esimerkiksi arjen hyvinvointia tukeviksi valinnoiksi, jotka muuttuvat ajan myötä mielen hyvinvointia edistäväksi rutiineiksi.

Korkeat kulut nakertavat sijoitustuottoja. Monet suosivat passiivisia indeksirahastoja, koska ne ovat kustannustehokkaita, vähäriskisiä ja jo valmiiksi laajasti hajautettuja.

Niihin pätee ”Tylsyys on hyvästä” -sijoitusfilosofia: parhaat strategiat ovat usein yksinkertaisia ja yksitoikkoisia mutta pitkällä aikavälillä tuottoisia. Niiden vastakohta on lyhytaikainen kaupankäynti, joka voi olla paitsi jännittävää myös riskialtista ja isokuluista, kuten vaikkapa viikonloppu festareilla.

Sijoittaisinko tähän päätökseen, jos se olisi osake?

Mielen hyvinvoinninkin kannalta on fiksua minimoida kulut. Kulut eivät välttämättä tarkoita euroja, vaan valintojen henkistä tai fyysistä hintaa. Kutakin päätöstä tehdessä voi miettiä, sijoittaisinko tähän valintaan, jos se olisi osake?

Hellinkö mieltäni ja kehoani luontopolulla vai lähdenkö rilluttelemaan? Valvonko myöhään vai menenkö ajoissa nukkumaan? Nappaanko mukaani karkkeja vai hedelmiä, einestä vai kasvista? Lähdenkö lenkille vai jäänkö sohvalle? Mikä on valintani hinta ja tuotto-odotus?

Elämä ei tietenkään ole näin mustavalkoista. On tärkeää olla välillä impulsiivinen ja antaa mennä – ja muistaa olla itselleen armollinen. Pitkässä juoksussa on kuitenkin tärkeää tiedostaa, millaiset investoinnit maksavat itsensä takaisin energiana ja hyvinvointina ja mitkä aiheuttavat hallaa hyvinvoinnille. 

 
Säännöllinen sijoittaminen on ajallista hajauttamista. Moni sijoittaa kuukausittain yhteen tai useampaan arvopaperiin, mikä tasoittaa markkinoiden heilahtelua, vähentää ostoajoituksen riskiä ja maksimoi pitkän aikavälin tuotot.

Säännöllisyys on myös hyvinvoinnin peruspilari. Jatkuva panostus esimerkiksi liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon ja unenlaatuun auttavat ylläpitämään henkistä tasapainoa ja ehkäisemään stressiä. Päivittäiset rutiinit tukevat pitkäaikaista hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua samalla tavoin kuin säännöllinen sijoittaminen tukee pääoman karttumista.

Säännöllisyys on myös hyvinvoinnin peruspilari.

Sijoitusmarkkinoilla kurssit voivat rytistä rajustikin alaspäin, välillä jopa romahtaa. Se kuuluu pelin luonteeseen. Tuolloin on vain pidettävä jäitä hatussa, vältettävä paniikkia ja pysyttävä omassa sijoitussuunnitelmassa. Hyvä suunnitelma perustuu sijoittajan henkilökohtaisiin tavoitteisiin, riskinsietokykyyn ja sijoitushorisonttiin.

Maailman tunnetuin arvosijoittaja, Warren Buffett, suosii suuria ja vakavaraisia yrityksiä, jotka kasvattavat osinkoaan vuosi vuodelta. Hän ei harjoita aktiivista päiväkauppaa, vaan pyrkii omistamaan valitsemiensa yritysten osakkeita mahdollisimman pitkään.

”Jos et ole valmis omistamaan osaketta kymmentä vuotta, älä harkitse sen omistamista edes kymmenen minuutin ajan”, Buffett neuvoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama strategia sopisi jokaiselle. Myös hyvinvointi perustuu yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. Naapurin saliohjelma tai oopperan kausikortti eivät välttämättä väräytä sinun viisariasi, vaan elämäntilanteet, tavoitteet, resurssit ja ratkaisut ovat aina yksilölliset.

Volatiliteetti, eli epävakaus, arvaamattomuus ja kurssien odottamaton heilunta, on yleistä niin pörssimaailmassa kuin mielen hyvinvoinnissakin. Kun sen tiedostaa ja hyväksyy, on helpompi pysyä omassa suunnitelmassa ja tehdä tietoisia valintoja, jotka tukevat hyvinvointia ja omia tavoitteita.

Viimeinen alussa mainittu ohjenuora on oman osaamisen kehittäminen. Se ei tarkoita raamatunpaksuisten kirjojen syynäämistä suurennuslasilla tai asioiden mekaanista ulkoa opettelua, vaan keskittymistä niihin tietoihin ja taitoihin, jotka auttavat saavuttamaan omat päämäärät – on kyse sitten pörssiin tai itseensä sijoittamisesta.

Jatkuvaa oppimista tapahtuu automaattisesti, kun sitoutuu seuraamaan tiettyä aihetta, harjoittelemaan ja toistamaan. Sekä teoreettinen että käytännönläheinen opiskelu kehittää kykyä tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää syvällisemmin niiden vaikutuksia.

Itseensä sijoittaminen on sarja jokapäiväisiä valintoja.

Säännölliset rutiinit ja jatkuva altistuminen valitulle aiheelle syventävät asiantuntemusta. Mitä enemmän opit sijoitusinstrumenteista, sitä paremmin ymmärrät kurssivaihteluita. Mitä enemmän opit itsestäsi, sitä paremmin ymmärrät hyvinvointiasi.

Itseensä sijoittaminen on sarja jokapäiväisiä valintoja, jotka rakentavat perustuksen mielen hyvinvoinnille. Silloin tällöin on hyvä pysähtyä tutkimaan oman hyvinvointisalkun sisältöä ja miettiä, mitä tulisi lisätä ja mitä putsata pois.

Mitkä ovat ne hyvinvoinnin sektorit, joihin sinä haluat panostaa: mitä syöt, kuinka liikut, miten palaudut ja kenen kanssa jaat elämäsi hetket? 

Mistä haitallisesta tavastasi olisit valmis luopumaan ja mitä lisäämään tilalle?