Jaa artikkeli
Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
Mieliteko-ohjelman elintapavalmennukset ovat päässeet vauhtiin. Ensimmäisessä ryhmässä kahdeksan naista hakee arkeensa hyvinvointia uudella ja ainutlaatuisella tavalla.
Nyt ei tyydytä vain puhumaan terveellisestä ruuasta ja liikunnan tärkeydestä. Ei niitä tietenkään unohdeta. Nytkin reippailtiin luontopolulla ja syötiin terveelliset eväät.
Mutta tämän valmennuksen juju ja ihanuus on siinä, että nyt ravinto ja liikunta yhdistetään joka valmennuskerralla inspiroivaan luontokemukseen.
Naisenergiaa yhteispotretissa, johon lähes kaikki valmennettavat halusivat mukaan: takarivissä Savonian lehtori Susanne Hämäläinen (vas.), Pirjo Huttunen, Merja Lievonen, Savonian lehtori Sari Aalto, Elisa ja Kirsi Juntunen. Edessä kolmikko Tuuli Turunen, Anja Korhonen ja Eija Nissinen.
Kun oikein tarkkaan katsoo, yhden jos toisen ohimolta hiustenrajasta erottaa hikikarpalon.
Tunnetilan näkee helpommin: jokaisen katseesta paistaa tyytyväisyys ja hyvä mieli.
”Näin hieno homma, ja ilmaiseksi tarjolla. Paljosta jäävät paitsi kaikki, jotka eivät lähde mukaan”, huokaa Pirjo Huttunen, ja seitsemän muuta naista ympärillä nyökkäävät.
”Paljosta jäävät paitsi kaikki, jotka eivät lähde mukaan.”
Naisryhmä on juuri taivaltanut Katiskaniemen luonnonsuojelualueella Kuopion Rauhalahdessa puolentoista tunnin lenkin, jonka varrella tehtävärasteilla on pohdittu omaa elämää ja elintapoja – ja pidetty tietysti evästauko.
Katiskaniemessä vaeltaneet kahdeksan naista ovat Mieliteko-ohjelman elintapavalmennusten ensimmäinen ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa edistämään omaa hyvinvointiaan. Kahdeksan viikon muutosmatkalla pohditaan liikunnan ja ravinnon merkitystä, ja yhdistetään ne ainutlaatuisella tavalla luontoon.
Tämäkin naisryhmä tapaa toisensa aina ulkona, vehreän luonnon keskellä. Ryhmän ohjaajia ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lehtorit Susanne Hämäläinen ja Sari Aalto, jotka vastaavat Mieliteko-ohjelman elintapavalmennuksista.
Luonto – mikä mahtava paikka latautua ja edistää mielen hyvinvointia.
”Miehiä voi huijaamalla saada syömään hyvinkin terveellistä ruokaa. Kun kaalilaatikkoon laittaa puolet jauhelihaa ja puolet soijarouheutta, eivät he huomaa mitään”, Eija Nissinen vinkkaa.
Tällä kertaa Susanne Hämäläinen ja Sari Aalto ovat asettaneet naisten lenkkipolun varrelle kuusi tehtävärastia, joiden kohdalla pysähdytään pohtimaan omia elintapoja ja valintoja – mutta myös esimerkiksi minäkuvaa.
Mikä luonnossa oleva asia kuvaa sinua parhaiten?
”Olen sammaloitunut raadollisen elämän seurauksena. Olen sitkeä, mutta kuten sammaleesta, minustakin löytyy yhä pehmeyttä”, Pirjo Huttunen avaa keskustelun lähes runolliseen tyyliin.
”Minä olen vesi, järvi. Kipeät lonkat ja nivelet taipuvat liikkeeseen yhä vedessä”, Eija Nissinen toteaa hyväntuulisesti hymyillen.
”Kuten sammaleesta, minusta löytyy yhä pehmeyttä.”
Elisa arvelee olevansa puun lehti, vahvasti rungossa kiinni. Kirsi Juntunen taas näkee itsensä toisinaan mustikanvarpuna, mutta myös haavanlehtenä.
”Se värisee elämän pyörteissä, joita minun kohdallani on riittänyt.”
Tuuli Turunen on nimensä veroinen:
”Rakastan tuulta, yhtä paljon seesteisenä kuin myrskyävänä.”
Merja Lievonen arvelee olevansa puun juuri – eletyt vuodet ovat tuoneet mukanaan sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Entä jos olisitkin ruokalaji? Yksi on ruisleipä, toinen kaalilaatikko puolukkahillon kera.
”Minäpä olisin kasvisvuoka. Paljon kasviksia juustokuorrutteella”, sanoo Anja Korhonen.
”Toivon, että tämän valmennuksen löytäisin mielenrauhaa. Haluaisin oppia tuntemaan ja kuuntelemaan itseäni paremmin”, Eija Nissinen sanoo.
Tehtäviä lenkkipolun varrella.
Työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville suunnattujen elintapavalmennusten tavoite on edistää mielen hyvinvointia uudella tavalla. Mukana valmennusten tutkimuksellisessa osiossa on Itä-Suomen yliopisto, sillä liikunnan, terveellisen ravinnon ja luontokokemusten vaikutuksista hyvinvointiin on alustavia tuloksia.
Osa valmennusta on avoin pohdiskelu omasta arjesta ja elämän sisällöstä. Rauhalahden lenkillä Susanne Hämäläinen innostaa naisia pohtimaan negatiivisen vinoutuman voimaa.
”Asia on minullekin tuttu. Minulla on opettajana ollut yhtäaikaisesti 200 oppilasta. Jos 50 heistä antaa myönteistä palautetta ja yksi kielteistä, niin eikös se kielteinen jää parhaiten mieleen”, Hämäläinen tunnustaa.
”Sano aamuisin peilikuvallesi jotain hyvin myönteistä.”
”Omaa ajattelutapaa voi kuitenkin muuttaa myönteisemmäksi. Sano vaikka aamuisin peilikuvallesi jotain hyvin myönteistä – ja asialla on taipumus muuttua todeksi”, Sari Aalto kannustaa.
Valmennettavat arvelevat, että eväät myönteiseen ajatteluun ja muiden ihmisten kohtaamiseen syntyvät jo lapsuudenkodissa – jos ovat syntyäkseen.
”Miksi se onkin niin, että kohtaamisissa kielteiset asiat laittaa herkästi merkille, mutta myönteisiä asioita ei aina edes huomaa”, naiset pohtivat.
Savonia-ammattikorkeakoulun lehtorit Sari Aalto (vas.) ja Susanne Hämäläinen vastaavat elintapavalmennusten suunnittelusta käytännön toteutuksesta. Kuvasta puuttuu valmennuksen kolmas suunnittelija, lehtori Eija Partanen-Kivinen.
Lenkin vaikea vaihe – hiljaisuuden polulla piti taivaltaa puhumatta, luontoa ja itseään tarkkaillen.
Mieliteko-ohjelman elintapavalmennuksiin ei ole ollut tungosta. Osanottajia mahtuisi mukaan enemmänkin. Avausryhmän osanottajia houkutti mukaan muun muassa luonto-osuus.
”Näin valmennuksen esitteen, ja innostuin heti, kun tekstissä oli sana luonto”, kertoo Anja Korhonen.
Merja Lievonen innostui samasta asiasta:
”On kiinnostavaa, kuinka luonto, liikunta ja ravinto yhdistetään toisiinsa. Tätä oivallusta tarvitaan, menemme yhä enemmän siihen suuntaan, että pöytään laitetaan vain valmisruokaa.”
”Tänne oli tosi helppo tulla.”
Pirjo Huttusen pysäytti Mieliteko-sana.
”Olen niin täynnä muun muassa suklaaseen liittyviä mielitekoja koko nainen, jospa täällä oppisin hiukan hallitsemaan niitä”, Huttunen toteaa ja saa muut hymyilemään.
”Minulle ratkaisevaa oli, että kyse on oikeasti matalan kynnyksen toiminnasta. Tänne oli tosi helppo tulla”, Elisa kiittää.
”Olisipa ryhmä syntynyt myös Iisalmeen. Sieltä on aika pitkä ajomatka”, harmittelee Kirsi Juntunen.
Tuuli Turusen (vas.), Merja Lievosen ja Anja Korhosen kasvoista näki lenkin jälkeen, että kyllä kannatti tulla.
Lisää iloisia ilmeitä. Sari Aalto (vas.) opastaa, ja Eija Nissinen ja Pirjo Huttunen antavat kiitosta valmennuksesta.
Eija Nissinen toivoo, että löytäisi valmennuksen avulla mielenrauhaa sekä oppisi tuntemaan ja kuuntelemaan itseään.
”Lenkillekin otan askelmittarin mukaan ja oikein suoritan liikkumista. Pitäisi oppia nauttimaan eikä tehdä siitä pakkopullaa.”
Nissisen pohdinta paljastuu hyvin ajankohtaiseksi, kun lenkin päätteeksi on aika suunnata hiljaisuuden polulle. Puheen sijaan puiden suojassa pitää vaeltaa hitaasti, tarkkailla luontoa ja samalla pohtia, kuinka valmennuksen antia voisi siirtää omaan arkeensa.
”Lenkillekin otan askelmittarin ja suoritan liikkumista.”
”Kovaa tahtia mentiin, liian kovaa. Huomaatteko, miten vaativaa rauhoittuminen on ”, Susanne Hämäläinen kysyy vaelluksen jälkeen.
Ennen kotiinlähtöä Sari Aalto kehottaa osanottajia tutustumaan digitaalisella alustalla olevaan valmennuksen oppimateriaaliin.
”Sieltä selviää sekin, miksi eväänä oli tänään ruisleipää vähärasvaisen juuston kera.”
Aalto antaa naisille vielä kotitehtäväksi pyynnön pohtia, mitä olen nyt valmis aloittamaan.
”Jos elämään kaipaa muutosta, se tarkoittaa, että arjessa jotain pitää oikeasti muuttaa.”
Lue uutisjuttumme Mieliteko-ohjelman elintapavalmennuksista ja ilmoittaudu mukaan.
Tutustu myös elintapavalmennusten omaan sivuun.
Järjestämme syksyllä 2022 vielä kaksi elintapavalmennusta.
Ryhmävalmennettavat kokoontuvat tiistaisin aikavälillä klo 10-15 Kuopiossa.
Sari Aalto ja kotitehtävä: Mitä olen nyt valmis muuttamaan?