Jaa artikkeli
Teksti: Markus Laakso
Talviuinti edistää hyvinvointia monin eri tavoin. Ei ole siis ihme, että sen suosio on raketoinut uusiin sfääreihin viime vuosina.
Kuopion talviuimarit ry:n puheenjohtaja Kaisa Littunen, muusikko Emppu Suhonen sekä tangokuningatar ja radiotoimittaja Heidi Pakarinen kertovat, miksi talviuinti on niin koukuttavaa ja kehomielelle mullistavaa.
Väinölänniemen uimalaiturilla on tyyntä mutta kirpakka kymmenen asteen pakkanen. Ilmapumppu porisee puoliympyrän muotoisen avannon keskellä ja nostaa kuplia pintaan. Liike estää veden jäätymisen ja avannon umpeutumisen.
Kuopion talviuimareiden rantasauna on juuri lämmennyt. Ihmisiä virtaa hiljalleen sisään – ja ulos, hyiseen veteen. Yhä useammalle tästä on tullut jokapäiväinen tai -viikkoinen tapa, joka koukuttaa ja edistää hyvinvointia.
”Talviuinti on edullinen ja harmiton huume, joka sopii kaikille ja johon voi jäädä koukkuun ilman haittavaikutuksia. Se on kokonaisvaltaisesti palauttavaa joko sellaisenaan tai saunan kanssa. Suomessa harrastukselle on loistavat luonnonolosuhteet. Jos julkinen sektori lähtisi tukemaan talviuintia enemmän, se olisi hyvinvointiteko ja halpa tapa parantaa kansanterveyttä”, sanoo Kuopion talviuimarit ry:n puheenjohtaja Kaisa Littunen.
"Talviuinti on edullinen ja harmiton huume, johon voi jäädä koukkuun ilman haittavaikutuksia."
Lajin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Sitä harrastaa säännöllisesti peräti 720 000 suomalaista tai noin 12 % väestöstä.
Tämä näkyy myös Kuopion talviuimareiden jäsenmäärissä, jotka ovat nousseet muutamassa vuodessa noin kuudestasadasta nykyiseen 1700:aan. Jäsenistön ikä- ja sukupuolijakauma ovat verrattain tasaiset, mutta suurimman ryhmän muodostavat 25–39-vuotiaat naiset.
”Meillä on parin vuoden jonot jäseneksi. Jonoon ilmoittautuminen oli auki syyskuusta joulukuun loppuun, ja otimme jonoon 500 ihmistä. Vaihtuvuutta on jonkin verran. Vuoden vaiheessa kutsun seuraan sai 160 onnekasta”, Littunen kertoo.
Talviuinti tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan monenlaisia hyötyjä. Siinä yhdistyvät fysiologiset, psykologiset, yhteisölliset, sosiaaliset ja henkiset vaikutukset, jotka hellivät kehomieltä ja tyydyttävät perustarpeitamme.
”Hyvinvointi, luonto, yhteisö, rauhoittuminen ja läsnäolo ovat minulle rakkaita teemoja. Avantouinti tarjoaa hetken pysähtyä ja kohdata samanhenkisiä ihmisiä. Avantouinti ja saunominen kuormittavat elimistöä terveellä tavalla ja antavat samalla pääsyn omaan kehoon. Todella tunnet, miltä keho, veden vaste ja kylmän sekä lämpimän vuorottelu tuntuvat. Jos olet väsynyt, saunominen ja avannossa käyminen voivat virkistää, ja jos olet kierroksilla, ne voivat rauhoittaa”, Littunen sanoo.
Kun ihminen laskeutuu hyiseen veteen, sympaattinen hermosto laukaisee elimistössä taistele tai pakene -reaktion. Hengitys muuttuu tiheämmäksi, pulssi kiihtyy, verenpaine kohoaa ja keuhkoputket laajenevat.
Lisämunuaiset alkavat tuottaa stressihormoneja, kuten nonadrenaliinia, adrenaliinia ja kortisolia, joka vähentää kipua ja tulehduksia. Samaan aikaan kehon ääreisosien verisuonet supistuvat, mikä ohjaa suurimman osan verenkierrosta suojaamaan keskivartalon sisäelimiä.
”Moni raportoi nukkuvansa syvemmin ja rennommin."
Aivolisäkkeestä erittyvä betaendorfiini lisää mielihyvää ja lieventää kipua kortisolin tavoin. Talviuinnin aikana keho altistuu äkilliselle ja voimakkaalle stressireaktiolle, joka ikään kuin pakottaa keskittymään tähän hetkeen ja unohtamaan ulkopuoliset, kuormittavat ajatukset. Talviuinnin psykologiset vaikutukset ovat kuitenkin yksilölliset.
”Moni raportoi nukkuvansa syvemmin ja rennommin. Sydän saa treeniä, kun syke nousee ja laskee. Moni yhdistää avantouintiin saunan ja liikunnan, ja harrastuksen sosiaalinen aspekti on keskeinen. Jaamme lauteilla kuulumisia ja arjen vinkkejä vaikkapa ruoasta, liikuntaharrastuksista, marjapaikoista ja hiihtokeleista. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä tämä voisi olla todella antoisaa”, Littunen sanoo ja lisää, että harrastuksesta voi tehdä rennosti omannäköisensä.
”Yhdistyksessämme on tosiuimareita ja pulahtajia, kuten minä. Käyn avannossa useamman kerran, mutta enintään muutaman vedon ajan. Lämmittelen ja toistan. Avannossa en viihdy pitkään, mutta laiturilla tai saunan lämmössä kuulumisten vaihtamisessa ja maailman parantamisessa voi vierähtää aikaa”, Littunen summaa.
Kuopion talviuimareilla on toimipaikat Väinölänniemellä ja Sorsasalossa, jossa sauna lämpiää puukiukaalla. Kuopiossa on myös muita talviuintipaikkoja, kuten Saana, Luoto ja Rauhalahden Jätkänkämppä, jotka tarjoavat runsaasti muitakin palveluita. Kaisa Littuselle nimenomaan ei-kaupallinen, yhteisöllinen ja mutkaton yhdistystoiminta on lähellä sydäntä.
”Meillä ei saa mainostaa, emmekä myy mitään ylimääräistä, vaan keskitymme ydinasiaan. Jäsenemme eivät mene avantoon kaupallisen ja ärsykkeitä täynnä olevan ympäristön läpi, vaan askeettiseen paikkaan, jossa liiat ärsykkeet ja digiaika suljetaan hetkeksi ulkopuolelle. Mennään elämän hyvien asioiden äärelle. Päivän paras hetki on, kun kaikki ovat tyytyväisiä – ihanaa, kun meillä on tämä harrastus ja olemme täällä yhdessä”, Littunen sanoo.
Littusen mukaan yksi harrastuksen hienoimmista puolista on se, että moniin maailman ja elämän epäkohtiin ei voi vaikuttaa, mutta avantouintiin ja saunomiseen liittyvät valinnat ovat pieniä ja konkreettisia. Niihin voi vaikuttaa itse välittömästi. Samalla rutiinit tuovat turvallisuutta.
”Avannossa mieli palautuu ruumiiseen, joka on kotisi."
”Voin päättää, otanko vielä yhdet löylyt ennen uimista vai en, lisäänkö nyt yhden vai kaksi puuta kiukaan pesään ja haluanko jutella muiden kanssa vai olla omissa oloissani. Ihmiset kyllä vaistoavat sen. Jäsentemme seurassa on turvallista, ja jokaisesta välitetään. Voit tulla sellaisena kuin olet. On voimaannuttavaa, kun tuntee olevansa tärkeä myös toisille. Pienet valinnat tuovat mukanaan ihanaa arkisuutta ja tavallisuutta”, Littunen kiteyttää.
Littunen, joka on koulutukseltaan filosofi ja tanssinopettaja, on kiinnostunut kehollisuuden ja ihmisten kohtaamisen teemoista. Talviuinnissa häntä kiehtovat syvemmällä tasolla yhteisöllisyys ja ihmisenä oleminen.
”Avannossa mieli palautuu ruumiiseen, joka on kotisi. Säännöllinen harrastaminen auttaa kuulostelemaan, miltä oma keho tänään tuntuu. Huomaat, jos olet väsynyt tai tarvitset unta, tai kuinka hormonitoiminta vaikuttaa. Kehomieliyhteys on oleellista, samoin kuin kohtaaminen ja ryhmään kuuluminen”, Littunen sanoo.
Hän nostaa keskiöön myös Kallaveden rantoineen ja kallioineen – ne ovat pysyviä elementtejä alati muuttuvassa maailmassa. Ne luovat turvaa ja esteettisiä elämyksiä.
”Nämä ympäristöt ovat äärimmäisen tärkeitä. Niitä pitää vaalia.”
"Välillä tuntuu, että digilaitteet varastavat 80 % elämästä."
Littunen kuvaa avantouintia maadoittavaksi kokemukseksi. Hyvinvointihormonien koktaili stimuloi aivojen hyvinvointikeskusta samalla kun arjen suoritusputkesta irrottautuminen ja hetkeen keskittyminen avaavat perspektiiviä koko elämään – siihen, mikä on lopulta oleellista ja tärkeää. Ovatko nämä arkiset ongelmat sittenkään murehtimisen arvoisia?
”Vaikka asun itse keskustassa, käyn mieluiten Sorsasalon puukiukaalla ja pesuvadilla. Elävä tuli, luontoympäristö, kiireettömyys ja itse tekeminen palauttavat perusasioiden äärelle, joista mielenterveyskin hyötyy. Puiden lisääminen kiukaaseen, vesiastian täyttäminen ja klapien hakeminen ovat osa elämystä. Välillä tuntuu, että digilaitteet varastavat 80 prosenttia elämästä. Avantouinti ja saunominen antavat mahdollisuuden olla oikeasti olemassa, herätä ja pysähtyä. Ne asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin”, Littunen sanoo.
The Rasmuksen kitaristi ja muusikko Emppu Suhonen löysi talviuinnin viime talvena. Hän kävi tuolloin avannossa useita kertoja, mutta tänä talvena talviuinnista on tullut viikoittainen tapa.
”Tuntuu, että mitä säännöllisemmin avannossa käy, sitä enemmän sitä myös kaipaa”, Suhonen tiivistää.
”Pidin talviuimareita ihan sankareina!"
Harrastus alkoi puolivahingossa. Kestävyysjuoksua harrastavan muusikon lenkkireitti kulkee talviuintipaikan ohi. Hän ihasteli juostessaan talviuimareita ja tunsi orastavaa kateutta.
”Pidin heitä ihan sankareina! En ole kovin taitava uimaan, joten avanto tuntui kaukaiselta ajatukselta. Tutut puhuivat kuitenkin talviuinnista niin paljon, että rohkaisin mieleni. Kokeilin talviuintia muutaman kerran yleisissä paikoissa ja totesin, että kyllähän tähän pystyy.”
Suhonen käy nykyään talviuimassa kerran tai pari viikossa – joskus juoksulenkin jälkeen, toisinaan muuten vain. Hänen vakiopaikassaan ei ole saunaa, mitä hän ei ole kokenut ongelmaksi.
”Vaihtelun vuoksi on kiva käydä uimassa myös muissa paikoissa. Ja käydä välillä saunassa samassa yhteydessä”, Suhonen sanoo.
Suhonen kokee talviuinnin nimenomaan mielen hyvinvoinnin edistäjäksi eikä urheiluksi, kuten kestävyysjuoksun, jota hän harrastaa tavoitteellisesti ja valmentajan avulla. Hän ei osaa verrata lajeja keskenään, koska ne ovat niin erilaisia suorituksen kestonkin osalta, mutta kokee molempien kohentavan mielialaa merkittävästi.
”Talviuintiin ei liity minulla tavoitteita tai suorituskeskeisyyttä. Siksi se varmasti tuottaakin niin miellyttävän olon: avaa mieltä, rauhoittaa ja toisaalta piristää. Vertaisin sitä hieronnassa käymiseen”, Suhonen sanoo.
"Talviuinti avaa mieltä, rauhoittaa ja piristää."
Avantoon meneminen jännittää joka kerta, mutta Suhonen kertoo oppineensa hengittämään oikein ja pysymään vedessä muutaman uintivedon verran. Jälkeenpäin olo on seesteinen, lämmin ja energinen.
Suhonen suosittelee talviuintia kaikille, joilla ei ole terveydellistä estettä lajin harrastamiselle.
”Talviuinti on edullinen ja helppo harrastus, josta näyttäisi olevan ihan tutkimustiedon valossakin aitoa hyötyä. Se ei myöskään vaadi paljon aikaa tai hankalia välineitä. Minulla on pipo ja uikkarit sekä neopreenihanskat ja tohvelit. Ilman niitäkin varmasti pärjää, mutta ne tuovat vähän mukavuuslisää”, Suhonen sanoo.
Laulaja ja radiotoimittaja Heidi Pakarinen kävi ensimmäisen kerran avannossa 25 vuotta sitten -25°C:n pakkasessa, kun naapurit houkuttelivat. Pulahdus oli nopea, mutta siitä syntynyt fiilis rohkaisi palaamaan jääaukkoon seuraavana päivänä uudestaan.
”Toisella kerralla pystyin jo vähän hengittämäänkin. Tunsin hyvin pian, miten hyvä fiilis avantouinnista tulee jo siksi, että hallitsen kehoani mielelläni. Avantouinti on mielenhallintaa parhaimmillaan”, Pakarinen summaa.
"Kuin keho syttyisi uudelleen ja entistä vahvemmin."
Mitä kovempi pakkanen, sitä paremmalta avantouinti Pakarisesta tuntuu. Hän vertaa talviuintia verenluovutukseen, sillä molemmista tulee hyvä mieli ja kummastakin on paljon apua, mutta avannossa käymisestä kaikki hyöty jää itselle.
”Pidän valtavasti avantouinnin jälkeisestä tunteesta, kun kylmä kihelmöi iholla ja pian tulee uusi lämpö – kuin keho syttyisi uudelleen ja entistä vahvemmin”, Pakarinen kuvailee.
Esiintyvän taiteilijan keikkaelämä on epäsäännöllistä, joten hän käy talviuimassa, kun on sopiva hetki ja riittävästi aikaa. Yleensä hän viihtyy vedessä useita minuutteja ja menee heti perään uudestaan.
”Moni kyselee, miten avannossa voi olla niin pitkään, mutta kaikkeen tottuu. Oma mieli on tässäkin kaiken A ja O”, Pakarinen sanoo.
Hän muistuttaa, että avantoon astuessa hengitys salpaantuu, joten on hyvä ajatella tietoisesti, että nyt menen veteen ja muistan hengittää rauhallisesti. Ensimmäisten uintivetojen jälkeen hengitys tasaantuu ja rauhoittuu, ja vesi tuntuu rauhoittavalta kylmyydestään huolimatta.
”Pitää siis tehdä päätös, hengittää rauhallisesti, tunnistaa oma olo vedessä ja tulla sitten pois, kun tuntuu hyvältä – ja kokeilla sitten vielä uudestaan, iho kun tottuu kylmään”, Pakarinen neuvoo.
Hänelle avantouinti on hurmostila, joka saa palaamaan uintikopille yhä uudestaan.
”Omat energiani ovat perustasoltaankin vahvat ja positiiviset. Tykkään hurjasti innostua asioista, ja avantouinti on yksi parhaista innostuksen kohteista, koska se luo mielihyvää. Mielenhallinta, uskallus ja luontorakkaus, ne ovat minulle tärkeitä”, Pakarinen sanoo.
”Avannossa käyminen tuottaa uuden, ihanan energiatason."
Pakarinen uskoo, että avantouinti on edistänyt hänen perusterveyttään – hän sairastaa ani harvoin. Samalla se vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin ja luo mielenrauhaa.
”Avannossa käyminen tuottaa uuden, ihanan energiatason. Tykkään mennä avantoon kylmiltään enkä kaipaa tai tarvitse lämpöä uinnin jälkeenkään. Oma keho on paras lämpömoottori. Avantouinnissa jotenkin uusiutuu ja keho alkaa luoda lämpöä”, Pakarinen sanoo.
Pakariselle avantouinti antaa energiaa, joka inspiroi tekemään myös muita iloa tuottavia asioita elämässä.
Aktivointi Hyvinvointi | 13.12.2024 | Katja Hedberg
Hyvinvointi Osallisuus Puhumattomuus | 21.10.2022 | Markus Laakso
Aktivointi Osallisuus | 11.9.2024 | Katja Hedberg
