Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg
”Mielen hyvinvointia pitää luoda Pohjois-Savossa kattavasti koko maakunnan alueella. Vain näin syntyy hyviä käytänteitä, ja siksi Mieliteon toiminta on äärettömän tärkeää”, sanoo Mielitekoon mukaan liittyneen Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä.
Mieliteon toimintakenttä laajenee, sillä Rautavaara liittyy hyvinvointilautakunnan yksimielisellä päätöksellä Mielitekoon.
Mieliteko toteuttaa Rautavaaralla Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeittensa myötä toimenpiteitä, jotka suunnataan eri kohderyhmille ja joilla vahvistetaan kuntalaisten mielen hyvinvointia.
Rautavaaraa reilun vuoden ajan johtanut Mikko Kärnä pitää päätöstä mukaantulosta merkittävänä.
”Mieliteon kaltainen toiminta on äärettömän tärkeää. On kansallisestikin vaikuttavaa, että kehitystyötä mielen hyvinvoinnin eteen tehdään kattavasti koko maakunnan alueella. Vain näin syntyy hyviä käytänteitä”, hän näkee.
Kärnä tarttui Rautavaaran ruoriin joulukuussa 2023, ja hän sanoo jo tunnistavansa savolaisen omintakeisen vaatimattomuuden.
”Meillä on täällä jaettavana ja koettavana valtavasti positiivisia asioita.”
”Jaan täysin ajatuksen siitä, että pohjoissavolaiset pitävät yllä kovin vähättelevää kuvaa itsestään. Täällä sanotaan, ettemme ole mistään kotoisin, ja että olemme muka jossakin syrjänperällä. Mehän olemme kaiken keskellä”, Kärnä huudahtaa.
”Olen toistanut kerta toisensa perään tämän reilun vuoden ajan, että aletaanpa tehdä asioita positiivisen näkökulman kautta. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa. Meillä on täällä jaettavana ja koettavana valtavasti positiivisia asioita.”
Kärnän kuningasajatus on, että kuntaa kehitettäessä ei pidä pelätä hullujakaan ideoita. Mutta jos mentaliteetti kuntalaisten keskuudessa on, ettei omiin mahdollisuuksiin itsekään uskota, ei kehitys käänny kohti parempaa.
”Jos tarpeeksi kauan sanotaan omallakin suulla, että olemme sairastavia ja köyhiä, niin kyllä ihminen lopulta alkaa uskoa siihen itsekin.”
Mieliteon tehtävä on olla osaltaan kääntämässä maamme sairaimman alueen, Pohjois-Savon maakunnan, suuntaa kohti terveempää tulevaisuutta.
Pohjois-Savon hälyttävä tilanne pohjautuu Kansalliseen terveysindeksiin, joka kertoo murheellisia asioita myös rautavaaralaisten voinnista.
Sairastavuusindeksinsä 130,6 perusteella Rautavaara on maamme neljänneksi sairain kunta. Indeksiin kootaan alueelliset tiedot yhdeksästä sairaudesta, joita ovat muun muassa aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, sepelvaltimotauti, diabetes ja syövät.
Rautavaara on maamme neljänneksi sairain kunta.
Mielenterveysindeksissä Rautavaara on lukunsa 160,6 myötä maamme yhdeksänneksi sairain kunta. Indeksiin lasketaan mukaan muun muassa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat henkilöt.
Rautavaaran työkyvyttömyysindeksi 240,9 on selkeästi maan korkein. Indeksi kertoo, minkä verran kunnassa on ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä, yli 90 päivän sairauslomilla tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjattuina.
Indeksinumeroista on silti Rautavaara osalta löydettävissä myös myönteisiä asioita. Sairastavuusindeksi on pienentynyt kunnassa kaikissa neljässä viimeisimmässä mittauksessa vuodesta 2016.
Kun tuorein mielenterveysindeksi julkistettiin toukokuussa 2024, vain neljä Pohjois-Savon kuntaa oli pystynyt pienentämään lukuaan edellisvuodesta: Tervo, Vieremä, Kiuruvesi – ja Rautavaara.
Mikko Kärnälle Rautavaaran korkeat indeksiluvut ovat yllätys.
”Olen ihmetellyt lukuja. Rautavaaran tilanne ei näyttäydy noin synkältä päivittäisessä työssäni ja kohtaamisissani. Olen asunut eri puolilla maata, eikä täällä eläminen ja oleminen poikkea siitä, mitä muualla olen nähnyt ja kokenut”, hän toteaa.
”Mielestäni rautavaaralaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Geneettistäkään selittävää tekijää numeroille ei varmaan ole. Minulle tilanne näyttäytyy niin, että murheellisten lukujen takana on paljon iloisia ihmisiä”, hän toteaa.
”Murheellisten lukujen takana on paljon iloisia ihmisiä.”
Rautavaara on Kärnän kokemuksen mukaan yhteisöllinen kunta.
”Naapureiden kesken huastellaan, ja kavereitakin löytyy.”
Kärnä huomauttaa olleensa paljon tekemisissä savolaisten kanssa jo ennen Rautavaaralle muuttoaan, muun muassa kansanedustajana.
”Tunnen savolaiset lupsakoina ja mukavina ihmisinä. Minut on otettu Rautavaaralla erinomaisen hyvin vastaan.”
”Tosin se on totta, että kun savolainen puhuu, vastuu on kuulijalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asioita täytyy jälkikäteen varmistella. Toisaalta, samanlaista se on yläperällä Lapissakin.”
Kunta voi Mikko Kärnän mielestä tehdä paljonkin asukkaittensa mielen hyvinvoinnin eteen.
”Liikunta on lääke, myös mielen hyvinvointiin. Kunnan puolelta pyrimme tarjoamaan mahdollisimman laadukkaita liikuntapalveluja sekä virikkeellistä toimintaa ikäihmisille”, hän sanoo.
”Toki työpaikkoja tarvitaan tännekin enemmän. Tarpeetonta joutilaisuutta ei tarvitsisi olla yhdessäkään kunnassa.”
”Tarpeetonta joutilaisuutta ei tarvitsisi olla yhdessäkään kunnassa.”
Kärnä näkee, että hän voi itsekin kunnanjohtajana vaikuttaa rautavaaralaisten hyvinvointiin.
”Totta kai minulla on tähän merkittäviäkin mahdollisuuksia. Vapaa-ajan palvelut ja liikunnan palvelut ovat jälleen vaikuttavia asioita. Terveydenhuollon osalta hyvinvointialue toki kantaa vastuun, mutta niissäkin asioissa kunnalla on tärkeä edunvalvonnallinen rooli.”
”Kunta kehittyy myös, jos onnistumme saamaan tänne yrityksiä, työpaikkoja ja tätä kautta uusia muuttajia.”
Kärnä onkin esittänyt 1400 asukkaan Rautavaaralle muuttokannustinta, jonka myötä uusi kuntalainen saisi kolmen vuoden yhtäjaksoisen kunnassa asumisen jälkeen kannustinpalkkion. Se olisi puolet hänen kunnalle maksamastaan kunnallisverosta.
”Ehdotukseni on saanut positiivista palautetta. Uskon, että asia etenee päätöksentekoon ja toivottavasti maaliin saakka. Ennakkoluulottomia ideoita tarvitaan.”
Kunnanhallitus on vaatinut Kärnältä vastaavasti pitovoimapakettia kunnassa jo asuville.
”Minulla on tähän jo orastava, aika hurjakin ajatus. Mutta sitä en kerro vielä.”