Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg, Kuvat: Pixabay
Kun puhumme työhyvinvoinnista, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja kaikesta siitä, mihin mielen hyvinvointimme kietoutuu, emme tavoittele tikan heittämistä kymppiin.
Näin sanovat Mieliteon Kuopion kaupungin tiimin muutosvalmentajat Paula Heiskanen ja Pia Koponen, jotka valmensivat kuluneen vuoden aikana yli 600 pohjoissavolaista työntekijää yli 60:lla eri työpaikalla.
Jatkuva kymppiin tähtääminen omassa työssään työtehtävissä ei ole hedelmällistä eikä lopulta tuloksellistakaan, näkevät Mieliteon Kuopion kaupungin tiimin muutosvalmentajat Paula Heiskanen ja Pia Koponen.
”Kymmenen tarkoittaa sähköjäniksen vireystilaa. Siinä tehdään kovalla vauhdilla ja yhtä aikaa montaa eri asiaa, joista ei lopulta jää mitään muistijälkeä. Tuloksesta puhumattakaan”, Koponen sanoo.
Hänen mukaansa Mieliteon valmennuksissa onkin tavoiteltu hyvää keskitasoa eli taulun viitosta.
”Olemme opetelleet varioimaan, milloin on sallittua jopa osua lähelle nollaa.”
”Olemme opetelleet varioimaan kehomme ja mielemme avulla, milloin on hyvä yltää lähelle kymppiä, ja milloin on sallittua jopa osua lähelle nollaa.”
Heiskanen ja Koponen ovat ohjanneet kuluneen vuoden aikana mielen hyvinvoinnin valmennuksia laajalti pohjoissavolaisissa yrityksissä ja työpaikoilla. He ovat toteuttaneet valmennuksen maakunnassa yli 60:lla eri työpaikalla. Valmennuksiin on osallistunut yli 600 ihmistä.
Valmennettavat ovat olleet muun muassa yrittäjiä, kotipalvelutyöntekijöitä, siistijöitä, vakuutusalan henkilöitä, luovan alan toimijoita, seurakuntien, nuorisopalvelujen ja yliopiston työntekijöitä, eläinlääkäreitä, opettajia sekä maaseudun asiantuntijoita. Mukana on ollut niin yhden henkilön yrityksiä kuin isoja organisaatioita ja niiden työntekijöitä.
Valmennusten perusteella pohjoissavolaisessa työelämässä kaivataan lisää osaamista stressin ymmärtämiseen, tunnistamiseen ja hallintaan.
”Kokemus stressistä kietoutuu usein tunne- ja palautumistaitoihin sekä tätä kautta voimavarojen lisääntymiseen ja lopulta taitoon johtaa itse itseään”, Pia Koponen kiteyttää.
”Stressin yhteyttä ja vaikutusta kehoon ei useinkaan ymmärretä. Voi olla, ettei asiaa ole koskaan pysähdytty miettimään, ja siksi kiire ja stressi tuntuvat hallitsemattomalta. Valmennuksemme yksi tavoite on ollut avata tietä toivottuun hallinnan tunteen lisäämiseen.”
”Stressin yhteyttä ja vaikutusta kehoon ei useinkaan ymmärretä.”
Kun osanottajat ovat saaneet esittää toiveita valmennuksen sisällöstä, esille on noussut myös asioiden puheeksi ottamisen vaikeus.
”Työpaikoilta puuttuu usein malli siitä, kuinka tämä tehdään. Kun ei ole kykyä tunnistaa omia tunteita ja niiden aiheuttamia reaktioita, voi tuloksena olla konflikti, vaikka kyse saattaa olla huonosta kommunikaatiosta. Voimme loukkaantua asiasta, jota vastapuoli ei ymmärrä kenties lainkaan”, Koponen toteaa.
”Olemme taklanneet näitä tilanteita harjoittelemalla rakentavaa vuorovaikutusta. Olemme opetelleet, kuinka voi ilmaista asian, joka ärsyttää ja kertoa, millainen tunnelataus tilanteeseen on liittynyt. Tämän jälkeen keskitytään itse asiaan, josta tulee käsiteltävämpi molemmille osapuolille. Samalla uhka katoaa tai lievittyy”, Koponen tiivistää monitahoisen prosessin.
”On ollut hienoa olla todistamassa, kun ihmiset uskaltavat turvallisessa tilassa kenties ensi kertaa kertoa, mitä eri tilanteet ovat heissä nostaneet pintaan.”
Paula Heiskasen mukaan myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on puhuttanut valmennuksissa paljon.
”Pidämme helposti yllä mantraa, ettemme kiireen takia ehdi palautua tarpeeksi. Meillä olisi hyvä syy opetella kiireen osalta hiukan nykyistä enemmän armollisuutta itseämme kohtaan. Palautuminen voi onnistua hyvin pienilläkin teoilla.”, Heiskanen näkee.
Hän korostaa, ettei palautuminen ja työn tauottaminen heikennä työn tuloksellisuutta.
”Palautuminen ja työn tauottaminen eivät heikennä työn tuloksellisuutta.”
”Päinvastoin. Jos olemme koko ajan ylisuorittamisen ja selviytymisen moodissa ja laiminlyömme palautumista, kehomme on jatkuvasti ylikuormittuneessa tilassa. Se on varma tapa kuluttaa voimavarat loppuun.”
Heiskasen mukaan valmennuksissa tehdyt pysähtymisharjoitukset ja niiden vaikutukset ovat olleet työntekijöille yllätys.
”Kun olemme vain pysähtyneet hetkeksi ja keskittyneet hengittämiseen, olen kuullut kommentteja, että onpas luovempi olo ja että pystyy näkemään enemmän ratkaisuja kuin ongelmia.”
”Tasapainon löytäminen työelämän ja vapaa-ajan välillä on noussut minulle valmentajana jopa yhdeksi missioksi. Kyseessä on taito, joka merkittävällä tavalla kohottaa sekä työhyvinvointia että omaa henkilökohtaista mielen hyvinvointia.”
Mieliteon Kuopion tiimin valmennuksemme jatkuvat vuonna 2025. Esimerkiksi tammikuussa käynnistyy yrittäjille suunnattu avoin valmennusryhmä, jossa on vielä tilaa. Ilmoittautumislinkki on auki 31.12. asti, ja sen jälkeen voit halutessasi laittaa viestiä suoraan osoitteeseen mieliteko@kuopio.fi.
Keväällä muutosvalmentajamme toteuttavat valmennusten rinnalla hankkeemme seuraavaa vaihetta, jossa keskitymme entistäkin vahvemmin mielen hyvinvointia tukevien työkalujen jalkauttamiseen osaksi työyhteisöjen arkea Mieliteko-lähettiläiden avulla.