Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa

Mieliteko 2.0: Työ ja mielen hyvinvointi | Aktivointi | Lyhyet jutut | 12.12.2024 | Milka Kumpu, Hanna Seppänen, Mari Tuppurainen

Trauma- ja dissosiaatiotietoisuuspäivä: Kohti myötätuntoisempaa tulevaisuutta

Jaa artikkeli

Trauma ja dissosiaatio
Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistyksen Trauma ja dissosiaatio -tietoisuuspäivän tavoite on ymmärrystä ja tietoisuutta traumasta sekä dissosiaatiosta. Kuva: Pexels

 

Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry lanseeraa tänään 12.12.2024 ensimmäisen Trauma ja dissosiaatiotietoisuuspäivän, jonka tavoite on nimensä mukaisesti lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta traumasta sekä dissosiaatiosta.

Tavoite on lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta traumasta sekä dissosiaatiosta.

Yhdistyksen järjestämässä Trauma ja dissosiaatio – Lupa näkyä -seminaarissa käsitellään traumaattisten kokemusten vaikutuksia mieleen ja kehoon. Seminaarissa tarkastellaan myös, miten traumat ja dissosiaatio voivat ilmetä arjessa ja ihmissuhteissa. 

Tapahtuma kannusta työyhteisöjen jäseniä tukemaan toisiaan ja suhtautumaan sekä itseen että muihin myötätuntoisesti haastavien kokemusten äärellä.

Samoja aiheita käsitellään myös Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Savonian-tiimin traumatietoisen lähestymistavan valmennuksissa

Traumatietoisuus osaksi työkulttuuria

Työelämässä traumatietoisuus on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Useimmat meistä kohtaavat elämässään haavoittavia kokemuksia, ja lähes kaikki meistä kohtaavat työssään ihmisiä, joihin nämä kokemukset ovat jättäneet jälkensä.

Traumatietoisuuden lisääminen luo perustan inhimillisemmälle ja kestävämmälle työkulttuurille.

Saatamme kummastella työkaverin tai asiakkaan voimakasta reaktiota tai poikkeavaa käytöstä ymmärtämättä, miten haavoittavat kokemukset vaikuttavat vuorovaikutukseen, työkykyyn tai yksilön hyvinvointiin. 

Mieliteon Savonian-tiimi on kouluttanut tänä syksynä yritysten työntekijöitä ja esihenkilöitä tunnistamaan traumat ja niiden vaikutukset sekä edistämään myötätuntoista ja turvallista työkulttuuria. Traumatietoisuuden lisääminen ei tuo vain yksilöitä, vaan luo perustan inhimillisemmälle ja kestävämmälle työkulttuurille.

Sosiaalista ja psykologista turvaa

Vastuu traumatietoisemman työkulttuurin luomisesta koskettaa kaikkia työyhteisön jäseniä. Traumatietoisuutta voidaan edistää muun muassa lisäämällä tietoa haavoittavista kokemuksista ja niiden vaikutuksista, vahvistamalla luottamuksellista ilmapiiriä, tukemalla avointa vuorovaikutusta ja luomalla turvallisen työympäristön. 

Esihenkilöillä on merkittävä rooli traumatietoisen työkulttuurin luomisessa.

Työpaikan turvallisuus ei tarkoita vain fyysistä turvallisuutta, vaan myös sosiaalista ja psykologista turvaa. Vahvistamalla tätä turvaa työntekijä voi kokea, ettei häntä tuomita, vaikka haavoittavat kokemukset vaikuttaisivat hänen toimintaansa joissain tilanteissa.

Esihenkilöillä on merkittävä rooli traumatietoisen työkulttuurin luomisessa. He voivoat edistää avoimen keskustelukulttuurin syntymistä, jossa vaikeistakin aiheista, kuten jaksamisesta ja mielenterveydestä, voidaan puhua ilman häpeää ja syyllisyyttä. 

Esihenkilöt voivat myös edistää turvallisempaa ja myötätuntoisempaa työkulttuuria. Työyhteisöissä, joissa vallitsee turva ja ymmärrys, resilienssi vahvistuu, ja työyhteisöllä on paremmat edellytykset selviytyä tulevista haasteista.

Luo pohja huomisen työkulttuurille

Traumatietoisuus ei tarkoita vain haavoittavien kokemusten korostamista tai vaikeissa tunteissa vellomista, vaan myötätuntoista, turvallista ja toivoa herättävää kohtaamista itseään ja muita kohtaan. Kun jokainen työyhteisön jäsen tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, sekä työyhteisön että työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy.

Muutos alkaa tietoisuudesta, ja juuri sitä Trauma ja dissosiaatio -tietoisuuspäivä ja  Mieliteon Savonian-tiimin traumatietoisen lähestymistavan koulutukset pyrkivät edistämään. 

Lue lisää Mieliteon traumatietoisen lähestymistavan koulutuksista