Työhyvinvoinnin siemen on kylvetty – Mieliteon valmennuksen osallistujatavoite ylittyi ennätysajassa

Teksti: Markus Laakso 

Kuopion kaupungin päätoteuttama Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 on ylittänyt osallistujatavoitteensa vuotta ennen hankekauden päättymistä. Työhyvinvoinnin valmennukset ovat poikineet merkittäviä muutoksia työpaikkojen arkeen. Tulokset näkyvät niin työilmapiirissä, johtamisessa kuin yksilöiden arjessa. 

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen (10/2023–8/2026) viimeinen toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin upeiden tulosten siivittämänä. Kuopion kaupungin tiimin toteuttamiin työhyvinvoinnin muutosvalmennuksiin on osallistunut jo peräti 705 henkilöä, kun koko hankekauden tavoite oli 576 osallistujaa. Organisaatioiden osalta tavoite on 94 mukaan lähtevää työpaikkaa, joista valmennukseen on tähän mennessä osallistunut 82.

”Työpaikoilla on ollut selkeä tarve tällaisille valmennuskokonaisuuksille. Yrityksissä todella halutaan tehdä muutoksia työntekijöiden hyväksi”, summaa projektipäällikkö Liisa Pietikäinen. 

”Työpaikoilla on ollut selkeä tarve tällaisille valmennus-kokonaisuuksille."

Osallistujien rekrytointi on sujunut hyvin, joskin Pietikäinen kuvailee prosessia työlääksi. Hän on ollut yhteydessä yli 500 yritykseen ja yrittäjään, ja lisäksi potentiaalisia osallistujia on tavoitettu erilaisissa tapahtumissa.

”Tapaamisiin päätyneet yritykset ovat olleet jo kiinnostuneita valmennuksistamme, ja sopiva valmennuskokonaisuus on löytynyt nopeasti. Joissakin yrityksissä on osallistuttu useampaan kokonaisuuteen, kuten traumatietoisen lähestymistavan ja täsmätyökyvyn valmennukseen”, Pietikäinen sanoo.

Mieliteon valmennukset ovat organisaatioille ilmaisia, mutta osallistuminen vie työaikaa, mikä tekee niistä investoinnin. Hyödyt ovat näkyneet työpaikoilla esimerkiksi tuotteliaisuuden kasvuna, ilmapiirin raikastumisena ja erilaisuutta sallivamman organisaatiokulttuurin kehittymisenä – mukavampana ympäristönä työskennellä.

”Joissain tapauksissa hyöty on ollut välitöntä, toisinaan se ilmenee pidemmällä aikavälillä. Hyödyt jatkuvat valmennuksen jälkeenkin, kun työntekijät ymmärtävät paremmin omaa ja toisten käyttäytymistä, mikä parantaa vuorovaikutusta ja tuottavuutta. Kun vaikeistakin asioista uskalletaan puhua avoimesti, löytyy uusia ratkaisuja ja työyhteisö kehittyy”, Pietikäinen toteaa.

Huikeaa kehitystä työhyvinvoinnissa

Palautekyselyiden perusteella osallistujat ovat olleet Mieliteon Kuopion kaupungin tiimin valmennuksiin tyytyväisiä, ja niistä on ollut konkreettista hyötyä organisaatioille. Kun osallistujilta kysyttiin, suosittelisivatko he valmennuksia muille, keskiarvoksi saatiin 4,62 asteikolla 1–6.

Valmennusten jälkeisissä loppukeskusteluissa, jotka käydään isojen työyhteisöjen kanssa parin kolmen kuukauden kuluttua valmennusten päättymisestä, tutkittiin yksilötason, esihenkilötyön ja työkulttuurin muutosta. Yksilötason kyselyissä 73 % vastanneista koki resilienssinsä kasvaneen. 80 % koki kykynsä huomioida oma mielen hyvinvointi kehittyneen, 60 % havaitsi muutoksia varhaisen avun hakemisessa ja 67 % työtyytyväisyydessä, työn laadussa ja tuottavuudessa.

”Loppukeskustelu on kullekin osallistujalle pysähtymisen paikka, jossa voi miettiä valmennuksen vaikutuksia ja pohtia, miten niitä voisi edelleen vahvistaa työyhteisössä. Tavoitteena on, että osallistuja palaa uudelleen valmennuksessa läpikäytyjen ja mahdollisesti unohtuneiden asioiden pariin ja vahvistaa niitä edelleen. Eli valmennuksessa ikään kuin istutetaan siemenet ja loppukeskustelussa kastellaan taimea ja annetaan auringonvaloa”, Pietikäinen vertaa.

”valmennuksessa istutetaan siemenet ja loppukeskustelussa kastellaan taimea ja annetaan auringonvaloa."

Keskusteluiden perusteella asioista on alettu puhua avoimemmin, ja esihenkilöihin ollaan yhteydessä aiempaa matalammalla kynnyksellä. Tämä on edistänyt konfliktien ennaltaehkäisyä ja vähentänyt epäasiallista käytöstä. Työssä jaksamisen on koettu kehittyneen ja työn laadun parantuneen.

Esihenkilötasolla 80 % vastanneista koki osaamisensa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin huomioimisessa lisääntyneen, ja 60 % ymmärryksen erilaisuutta kohtaan kasvaneen. Lisäksi 67 %:n mukaan johtamisen käytäntöjä on kehitetty tukemaan paremmin henkilöstön hyvinvointia.

Myös työkulttuurin muutokset ovat ilahduttavia. 80 % vastanneista on huomannut työkulttuurin muuttuneen sallivammaksi, ja 87 % asenneilmapiirin työhyvinvointia paremmin tukevaksi. 93 % koki valmennuksen muuttaneen jotain työyhteisössä, ja kolmasosa on havainnut muutoksia työhyvinvointikyselyissä tai sairauspoissaoloissa. Valmennuksilla on siis selvästi ollut vaikutusta kyselyyn vastanneiden organisaatioiden työkulttuuriin.

”Valmennusten myötä yksilöiden ajattelu ja toiminta voivat muuttua, ja samalla työyhteisön kulttuuri kehittyy pitkällä aikavälillä. Myös ymmärrys siitä, että työpaikka ei ole irrallinen osa arkea, on tärkeää. Samat vuorovaikutuksen lainalaisuudet pätevät sekä työssä että vapaa-ajalla”, Liisa Pietikäinen tiivistää. 

Valmennusten vaikutuksia arvioitiin myös THL:n käyttämän positiivisen mielenterveyden mittarilla (SWEMWBS), johon Mieliteon Kuopion kaupungin tiimi sai käyttöluvan ja jota alla oleva pylväsdiagrammin havainnollistaa. Ennen valmennusta mitatut arvot olivat suomalaista keskiarvoa matalammat. Valmennuksen jälkeen arvot nousivat keskiarvoa korkeammiksi. Vaikka valmennuksen jälkeiseen kyselyyn vastasi vähemmän osallistujia kuin valmennusta ennen toteutettuun, tuloksesta on pääteltävissä, että valmennus lisäsi mielen hyvinvointia.

Valmennukseen ja lähettilääksi ehtii vielä

Mieliteon valmennukset ovat tavoittaneet erityisen hyvin korkeasti koulutetut naiset. Sen sijaan miehiä ja matalasti koulutettuja henkilöitä – kuten ammattikoulun käyneitä tai ilman tutkintoa olevia – on ollut vaikeampi saada mukaan.

Liisa Pietikäinen arvioi, että tämä voi johtua muun muassa siitä, että joillain miesvaltaisilla aloilla, kuten rakennusalalla ja teollisuudessa, työpäivät ovat usein niin tarkkaan aikataulutetut, että valmennukseen osallistuminen työpäivän aikana koetaan hankalaksi, tai ajatellaan, ettei asia kosketa heitä. Asiantuntijatyössä ja yrittäjänä omien menojen suunnittelu on helpompaa.

”Tehdastyyppisessä työssä osallistuminen vaatii yritykseltä panostusta ja sitoutumista, kuten esimerkiksi Sakupen tapauksessa. Yritys tarjosi henkilökunnalleen mahdollisuuden osallistua valmennuksiimme, ja niihin osallistuttiinkin erittäin aktiivisesti", Pietikäinen sanoo.

”Jos valmennus kiinnostaa, kannattaa olla nopeasti yhteydessä."

Tällä hetkellä Mieliteon Kuopion kaupungin tiimi kehittää ja toteuttaa Mielitekolähettilästoimintaa, joka tähtää valmennuksissa käsiteltävien teemojen ja työhyvinvointia lisäävien käytäntöjen juurruttamiseen mukana olevissa organisaatioissa.

Vaikka työhyvinvoinnin muutosvalmennuksen osallistujatavoitteet on jo ylitetty, niihin voi edelleen ilmoittautua mukaan. 

”Jos valmennus kiinnostaa, kannattaa olla nopeasti minuun yhteydessä. Toteutus menee todennäköisesti ensi kevääseen. Myös lähettilästoimintaan voi osallistua, joten senkin suhteen saa olla yhteydessä”, Pietikäinen vinkkaa.