Työterveyshuollon palveluiden käyttö puolittui – Mielen hyvinvoinnin ABC-pilotista lupaavia tuloksia

Työhyvinvointi ei rakennu vain yksilön valinnoista, vaan ennen kaikkea työyhteisön yhteisistä käytännöistä ja toimintakulttuurista. Tämä viesti nousee keskeiseksi Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin toteuttamasta pilotista, jossa Mielen hyvinvoinnin ABC-malli vietiin pohjoissavolaisiin organisaatioihin.

Osahankkeeseen osallistuneiden pohjoissavolaisten fyysinen aktiivisuus lisääntyi, elämänlaatu parani, sairauspoissaolot vähenivät ja työterveyshuollon palveluiden käyttö lähes puolittui lähtötilanteesta.

Teksti: Markus Laakso
 

ELOKUUSSA 2026 päättyneen Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen keskiössä oli pohjoissavolaisen työväestön mielenterveyden edistäminen. Itä-Suomen yliopiston osahankkeessa Mielen hyvinvoinnin ABC-mallia pilotoitiin kuudessa työnantajaorganisaatiossa, ja tulokset olivat erittäin lupaavia.

”Odotimme toimintamallin kannustavan työntekijöitä pieniin, hyvinvointia tukeviin tekoihin arjessa sekä vahvistavan mielenterveyden lukutaitoa. Erityisen kiinnostavaa oli, että pilotissa havaittiin myönteisiä muutoksia erityisesti liikkumisessa, mutta myös sairauspoissaolojen vähenemisestä, ja työterveyspalvelujen vähäisemmästä käytöstä saatiin viitteitä”, sanoo Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin projektipäällikkö Anne Surakka.

"kevyellä ja edullisella toimintamallilla voidaan saavuttaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaatiota hyödyttäviä muutoksia".

Itä-Suomen yliopisto laati hankkeessa vuosina 2024–2026 kerättyyn kysely- ja haastatteluaineistoon perustuvan tutkimuksen pohjalta politiikkasuosituksen, jossa esitetään keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen koko työyhteisön voimin. Politiikkasuosituksen mukaan työhyvinvointi syntyy työyhteisön rakenteissa, vuorovaikutuksessa ja yhteisissä käytännöissä.

Yhteisöllisen toimintamallin avulla tavoitellaan parempaa elämänlaatua, vahvempaa mielenterveyden lukutaitoa, tiiviimpää fyysisestä aktiivisuutta sekä vähäisempiä sairauspoissaoloja ja työterveyspalveluiden käyttöä. Näin ollen se hyödyttää niin henkilöstöä kuin koko organisaatiotakin.

”Pilotissamme havaitut hyödyt ovat lupaavia, mutta vielä alustavia. Tulokset viittaavat siihen, että melko kevyellä ja edullisella toimintamallilla voidaan saavuttaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaatiota hyödyttäviä muutoksia. Vaikutusten suuruus ja pysyvyys edellyttävät laajempaa tutkimusta ja pidempää seuranta-aikaa”, Anne.

Mieliteon Itä-Suomen tiimi tiivisti politiikkasuosituksensa kolmeen keinoon, jolla työhyvinvointia voi edistää organisaatiossa koko työyhteisön voimin:

1. Tehkää mielenterveyden edistämisestä yhteinen tehtävä.
2.  Kehittäkää ratkaisuja yhdessä kokeillen. 
3. Vahvistakaa hyvinvointia tukevia rakenteita ja arjen käytäntöjä.

Suosituksen lähtökohtana on ajatus siitä, ettei työhyvinvoinnin perusta synny yksittäisissä virkistyspäivissä tai kampanjoissa, vaan päivittäisessä työssä. Se rakentuu työn organisoinnista, johtamisesta, vuorovaikutuksesta sekä mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Työyhteisössä mielenterveyden edistäminen ei saa jäädä yksilön vastuulle, vaan on kiinnitettävä huomiota työn organisointiin ja toimintatapoihin.

”Yksilö voi osallistua yhteiseen keskusteluun, tuoda esiin omia ja työyhteisön tarpeita sekä vahvistaa arjen myönteistä vuorovaikutusta. Samalla johtajien ja esihenkilöiden tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisella on aito mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdelluksi oikeudenmukaisesti”, Surakka painottaa.

ABC-mallin kolme kiintopistettä – toimi, osallistu ja omistaudu – tarjoavat yhteisen horisontin hyvinvoinnin vahvistamiselle. Politiikkasuosituksessa kehotetaan tunnistamaan oman työyhteisön tarpeet ja kehittämään ratkaisuja yhdessä ABC-mallin avulla.

”Parhaat ratkaisut syntyvät kokeiluista, jotka sovitetaan organisaation toimintaympäristöön ja resursseihin”, politiikkasuosituksessa neuvotaan.

Pienet teot muutoksen kivijalkana

Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin laatima Mielen hyvinvoinnin ABC – opas työyhteisöille tarjoaa käytännöllisen ja helposti sovellettavan tavan käynnistää yhteisöllinen työhyvinvoinnin kehittäminen.

”Oppaasta hyötyvät työyhteisöt ja organisaatioiden kaikki tasot sekä erilaisissa tehtävissä toimivat asiantuntijat johtajista työntekijöihin ja henkilöstöhallinnosta työhyvinvoinnin kehittäjiin”, Anne Surakka arvioi.

ABC-mallin vahvuus on sen yksinkertaisuus: jokainen työyhteisö voi soveltaa sitä omiin tarpeisiinsa. Sen periaatteet ovat seuraavat: toimi eli ole aktiivinen, osallistu eli tee asioita yhdessä muiden kanssa ja omistaudu eli paneudu asioihin, jotka ovat sinulle merkityksellisiä.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain HR:n, esihenkilön tai työntekijän asia, vaan koko työyhteisön. Siksi on tärkeää rakentaa työolosuhteet ja toimintatavat, jotka tukevat hyvinvointia pitkäjänteisesti. Vaikuttavuus perustuu lopulta pienten arkisten tekojen voimaan.

"Pienet teot rakentavat luottamusta, psykologista turvallisuutta ja välittämisen kulttuuria."

”Pienet teot, kuten tervehtiminen, kuulumisten kysyminen ja lyhyet rupatteluhetket vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja kokemusta siitä, että työntekijä huomataan ja hän kuuluu työyhteisöön. Toistuessaan pienet teot rakentavat luottamusta, psykologista turvallisuutta ja välittämisen kulttuuria", Surakka sanoo.

Oppaan mukaan parhaat ratkaisut löytyvät, kun johto, esihenkilöt ja työntekijät suunnittelevat niitä yhdessä. Tällöin henkilöstö sitoutuu paremmin muutoksiin, ratkaisut vastaavat aidosti työpaikan tarpeisiin ja mielen hyvinvointi tulee osaksi arjen toimintaa eikä jää irralliseksi hankkeeksi.

Mallin onnistunut käyttöönotto vaatii sen, että mielen hyvinvointia tukevan toiminnan tulee olla osa normaalia johtamista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Sen tulee olla johdon tukemaa ja sisältää selkeät tavoitteet sekä vastuut, minkä lisäksi mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee näkyä organisaation arjen käytännöissä ja rakenteissa.

Johtajien tehtävä on mahdollistaa ja resursoida toimintaa, työntekijöiden osallistua ja kehittää yhteisiä käytäntöjä. 

Mitä hyötyä on ABC-mallista?

Hankkeen seurannassa havaittiin, että ABC-pilotti tuotti arvokasta tietoa jatkoa varten. Mallin hyödyt näkyivät erityisesti käyttäytymisessä ja työkykyä tukevissa tekijöissä.

”Pilotti osoitti, että Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamalli soveltuu työyhteisöihin ja se voidaan liittää osaksi arkea melko kevyesti. Tulokset antavat hyvän perustan mallin laajemmalle käyttöönotolle ja jatkotutkimukselle”, Anne Surakka sanoo.

"Vähäinenkin sairauspoissaolojen tai työterveyspalvelujen käytön väheneminen voi tehdä toiminnasta työnantajalle taloudellisesti kannattavaa."

Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi tiivisti oppaassaan keskeisimmät oivallukset seuraavaan neljään kohtaan:

1. Mielenterveyden edistäminen on koko työyhteisön tehtävä.
2. Yhteiskehittäminen lisää osallisuutta ja sitoutumista.
3. Selkeät roolit ja vastuut auttavat juurruttamaan toimintaa.
4. Toiminta vaatii resursseja, mutta voi tukea työkykyä ja vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Pilotin tulokset viittaavat siihen, että ABC-toimintamallilla voidaan vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia – ja samalla mahdollisesti vähentää sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon palvelujen käyttöä – melko alhaisin työnantajalle koituvin kustannuksin.

”Pilotin perusteella tarkkaa euromääräistä säästöpotentiaalia ei vielä voida arvioida. Koska mallin käyttöönoton kustannukset ovat kuitenkin suhteellisen pienet, jo vähäinenkin sairauspoissaolojen tai työterveyspalvelujen käytön väheneminen voi tehdä toiminnasta työnantajalle taloudellisesti kannattavaa”, Surakka summaa.

Politiikkasuositus  Mielen hyvinvoinnin ABC – opas työyhteisöille

Mielen hyvinvoinnin työkalupakki