Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Amorphisin Tomi Joutsen: "En anna paniikkihäiriön haitata elämää". Lue lisää. #Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

#Unelmoidaanko: Unelmointi on elintärkeä taito, se voi antaa elämääsi uuden suunnan

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg, kuvat: Sini Pennanen 

Tiesitkö, että aivoissamme on oma alue unelmointia varten, ja että unelmointi määrittelee käyttäytymistämme: mitä enemmän unelmoit, sitä luovempi ja älykkäämpi todennäköisesti olet.

Jos osaamme kuvitella ja nähdä tulevaisuudessamme hyviä asioita, hyvinvointimme lisääntyy. Kutsummekin sinut mukaan Unelmoidaanko?-kampanjaamme luomaan tulevaisuudesta myönteistä kuvaa – itsellemme ja koko maakunnalle. 

 

Kaksi naista kaulakkain katsoo unelmoiden tulevaisuuteen.

Unelmointi tekee meille hyvää, sillä se luo myönteisiä kuvia tulevaisuudesta. Houkuttava näkyjä tulevaisuuteen taas lisää mielemme hyvinvointia.

 

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta, kirjoitti rakastettu ranskalaiskirjailija Victor Hugo 1800-luvulla. Hugo oli romantikko ja nuoruudessaan palkittu runopoika, ja epäilemättä oikeilla jäljillä. Useat tutkimukset kun todistavat, ettei unelmointi ole turhaa haihattelua ja pilvilinnojen rakentamista.

Unelmointi on tärkeä ja jopa välttämätön ainesosa reseptissä, jonka avulla valmistamme tulevaisuuttamme.

Julistammekin Unelmoidaanko?-kampanjan alkaneeksi ja kutsumme jokaisen pohjoissavolaisen mukaan harjoittelemaan tätä tärkeää taitoa.

Unelmoidaanko? on luonteva jatko aiemmille Puhutaanko?- ja Halataanko?-kampanjoillemme, joita yhdistää sama tavoite: haluamme luoda maakuntaamme uudenlaista ajattelutapaa ja toimintamalleja, jotka kohentavat arjessa mielemme hyvinvointia. 

Unelmointi on paitsi hyödyllistä, myös ilmaista. 

Tutkimustietoon pohjaten tiedämme, että kyky unelmoida – taito nähdä myönteisiä mielikuvia tulevaisuudesta – lisää hyvinvointia. Unelmointi ei toki ole aina ja kaikissa elämäntilanteissa helppoa. Jos tulevaisuudesta puuttuu myönteinen näkemys, se todennäköisesti lisää pahoinvointia ja voi johtaa synkkään maailmankuvaan.

Unelmointi on paitsi hyödyllistä, myös ilmaista. Eikä rajoja ole. Joku voi unelmoida vaikka osaavansa lentää. Unelmana se on toteutumaton, mutta voi jo ruokkia luovuutta.

Tärkeä askel on jo otettu, kun oivaltaa unelmoinnin merkityksen ja jopa välttämättömyyden: unelmointi todella ohjaa tulevaisuutta.

 

Nainen pitää isoa kukkapuiskaa sylissään ja katsoo haaveksien kaukaisuuteen.

Unelmointi myönteisestä tulevaisuudesta on hieno taito, joka ohjaa myös toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta.
 

voiko tulevaisuutta ajatella ilman unelmia?

Tulevaisuudentutkimuksen uranuurtaja, hollantilainen Fred Polak kirjoitti jo 1970-luvulla siitä, siitä, miten jopa yhteiskuntien nousut ja tuhot riippuvat niiden kyvystä uudistaa tulevaisuuskuviaan.

Yhteiskunnat säilyttävät Polakin mukaan elinvoimansa ja menestyksensä niin kauan kuin ne säilyttävät kykynsä nähdä tulevaisuuskuvansa myönteisenä ja kukoistavana. Jos näky paremmasta tulevaisuudesta heikentyy, yhteiskunnat alkavat hiipua.

Kuinka kukoistavana pohjoissavolaiset näkevät tulevaisuutensa?

Päteekö Polakin näkemys yhteiskunnan unelmointikyvyn merkityksestä myös maakuntiin ja jopa yksittäiseen ihmiseen? Kuinka kukoistavana esimerkiksi pohjoissavolaiset nuoret pystyvät näkemään tulevaisuutensa maakuntamme pienissä ja tyhjenevissä kunnissa? Jos tulevaisuudenkuva omalla asuinalueella ei lupaa hyvää, kuinka se vaikuttaa nuoren hyvinvointiin – ja kykyyn luoda omia unelmia?

Yhden vastauksen voi löytää toimittajan ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkjarimin sekä koreografin ja taiteellisen johtajan Sonya Lindforsin tekstistä, jossa he pohtivat kiinnostavalla tavalla unelmoinnin tärkeyttä. Kaksikon mukaan unelmointi ei ole lapsellista kuvittelua, se on välttämättömyys.

"Jos unelmoiminen tuntuu mahdottomalta, miten osaisimme rakentaa tulevaisuutta? Positiivisen tulevaisuuden kuvittelu ja unelmointi ovat taito ja ensiaskel siihen, että voisimme toimia paremman tulevaisuuden puolesta” he toteavat Sitran juttusarjassa. 

Abdulkjarim ja Lindfors ohjaavat myös We Should All Be Dreaming -projektia, jossa käsitellään unelmoinnin mahdollisuuksia voimaantumisen ja jopa vallankumouksen välineinä.

 

Nainen ja mies istuvat sylikkän sohvalla.

Unelmat voivat olla pieniä ja hyvin henkilökohtaisia. Ne voivat olla myös perhettä tai omaa yhteisöä yhdistäviä. Myös kukoistavat yhteiskunnat osaavat tutkimusten mukaan luoda ja myös uudistaa tulevaisuudenkuviaan.
 

Unelmointi aktivoi aivojen tiedollista aluetta

Unelmoiminen ruokkii luovuutta, sillä luovuus syntyy aivojen unelmointi- ja tietoverkostojen yhteistyönä.

Tällaiseen tulokseen päädyttiin Laurea-ammattikorkeakoulun NeuroLabissa toteutetussa aivotutkimuksessa, jossa kuudentoista koehenkilön piti keksiä arkipäiväisille esineille niin monta eri käyttötapaa kuin mahdollista. Tehtävän aikana henkilön aivotapahtumia seurattiin magneettikuvauksen avulla Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikössä.

Mitä enemmän koehenkilö löysi tutulle esineelle eri vaihtoehtoja, sitä enemmän aktivoitui aivojen tiedollisten tapahtumien kontrollointiin osallistuva pihtipoimun alue. Samalla aktivoituvat unelmointiin osallistuvat alueet eli etukiila, alempi pääkiilalohko ja pihtipoimun taka-alue.

Aiemmin on ajateltu, että aivojen unelmointialueet aktivoituvat vain, kun henkilö lepää tai unelmoi vapaasti ilman ulkoisia ärsykkeitä. Laurean tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä PlosOne-tiedelehdessä osoitti, että unelmointialuetta tarvitaankin yhdessä tiedolliseen ponnisteluun osallistuvien aivoalueiden kanssa.

"Unelmointi ohjaa keskeisellä tavalla käyttäytymistämme.”

Laurean yliopettaja, kasvatustieteilijä Jyrki Suomala pitää tulosta merkittävänä. 

”Unelmointi on erittäin tärkeää. Tutkimusmaailmassa tosin puhumme unelmoinnin sijaan tulevaisuusmielikuvasta. Sitä on vaikeaa tutkia, mutta se on ratkaisevan tärkeä asia. Se ohjaa keskeisellä tavalla käyttäytymistämme.”

”Jos ihminen ei pysty kuvittelemaan itseään tulevaisuuden myönteisessä kehikossa, elämästä puuttuu tärkeä vetovoimatekijä. Elämä ilman tulevaisuuden mielikuvaa voi olla hyvin synkkä”, toteaa innovaatio- ja luovuustutkimusta urallaan paljon tehnyt Suomala. Hän rohkenee arvella, että kasvavat mielenterveysongelmat voivat osaksi kummuta siitä, ettei omia unelmia pysty sijoittamaan tulevaisuusmielikuvaansa. 

Unelmoijalla on tehokkaat aivot

Myös Yhdysvaltain Georgiassa sijaitsevan Institute of Technologyn tekemissä  luovuus- ja älykkyystutkimuksissa todennettiin, että unelmointi on vahvasti sidoksissa luovuuteen ja älykkyyteen.

Tutkimuksessa kuvattiin yli sadan henkilön aivoja magneettikuvauslaitteella, kun he keskittyivät paikallaan olevaan pisteeseen viiden minuutin ajan. Useimmin unelmoivien henkilöiden aivot määriteltiin testeissä muita tehokkaimmiksi.

Selvityksen mukaan unelmointi voikin olla merkki älykkyydestä, luovuudesta sekä kapasiteetista: usein unelmoiva ihminen kykenee keskittymään samanaikaisesti useaan asiaan.

 

Mies istuu nojatuolissa ja katsoo haaveillen kaukaisuuteen.

Jos huomisesta puuttuu toivo, unelmointi on vaikeaa. Unelmointi olisi silti tärkeää, sillä se luo uskoa tulevaisuuteen ja lisää elinvoimaisuutta arkeen.
 

Unelmoinnin pitäisi olla kansalaistaito

Hyvän mielen taidoista kirjoja tehnyt kirjailija ja muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen uskoo, että unelmointi on meille elintärkeä taito.

”Yksi masennusdiagnoosin piirteistä on, ettei ihminen usko asioiden paranevan. Häneltä puuttuu toivo. Tällöin on monesti tyypillistä, ettei ihminen osaa unelmoida. Kyse voi olla myös peloista. Unelmointi onkin pelottavaa, sillä unelmat voivat toteutua. Se tarkoittaa, että jokin muuttuu. Elinvoiman ylläpitäjänä unelmointi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, hän sanoo haastattelussaan.

Tukiaisen oma unelma on, että jonakin päivänä hyvän mielen taidot ovat Suomessa kansalaistaitoja.

"Unelma voi toteutua. Silloin jokin muuttuu." 

”Tällä olisi radikaali vaikutus kansantalouteen. Mitä useampi meistä voi hyvin, sitä vähemmän on mielenterveysongelmia, somaattisia sairauksia ja ihmisryhmien välisiä kahnauksia, jolloin koko yhteiskunta hyötyy”, hän näkee. 

Unelmoidaanko?-kampanjassamme ovat mukana yhteistyökumppanimme, joiden kanssa jaamme yhteisen arvomaailman. Kampanjamme tuleekin sinua vastaan muun muassa Kauppakeskus Matkuksessa, Kuopion kaupunginteatterissa, sekä LähiTapiola Savon ja Osuuskauppa PeeÄssän toimipisteissä.

Tutustu myös Unelmoidaanko-sivuumme TÄHÄN LINKKI ja tule mukaan kampanjaamme kertomalla oma unelmasi somekampiksessa. Se starttaa tiistaina 7. helmikuuta Facebook-sivullamme. Arvomme unelmansa kertoneiden kesken pääsylippuja KalPan kotipeleihin.