Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg
Uusi Kansallinen terveysindeksi peilaa aiempaa huomattavasti laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin tilaa. Tilastot vuosilta 2019-2021 ovat uutta, mutta sisältö pohjoissavolaisten osalta yhtä synkkää luettavaa kuin ennenkin:
Pohjois-Savon hyvinvointialueella asuvat yhä maamme sairaimmat ihmiset. Yleisen sairastavuuden lisäksi pohjoissavolaisilla on huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia kuin muilla suomalaisilla.
Uutena asiana mukaan on otettu työkyvyttömyysindeksi. Tässäkin taulukossa Pohjois-Savo hehkuu tummanpunaisena ja erottuu muusta maasta kyseenalaisella kärkipaikallaan yhdessä Kainuun kanssa.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen aloittaisi tilanteen korjaamisen satsaamalla ennalta ehkäisyyn:
"Kuinka voi olla, että maailman terveimmistä suomalaisvauvoista kasvaa maamme sairaimmat 30-vuotiaat", hän pysäyttävästi kysyy,
Hyvinvointialueiden terveyden ja sairastavuuden erot nousevat esille Kansallisesta terveysindeksistä, joka perustuu vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin ja joka julkaistiin nyt, 31.5.2023, ensimmäistä kertaa.
Kun Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) aiempi sairastavuusindeksi sisälsi tiedot kuudesta eri sairaudesta, nyt terveysindeksiin on koottu tiedot yhdeksästä sairaustyypistä. Osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä eri alueilla suhteessa koko maan väestöön.
THL:n johtavan asiantuntijan, dosentti Päivikki Koposen mukaan terveysindeksi kertoo entistä luotettavammin maamme kansanterveyden ongelmista.
”Kehittyneiden tietojärjestelmien myötä saamme aiempaa tarkemman ja monipuolisemman kuvan esimerkiksi diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien tilanteista eri alueilla. Muistisairausindeksiin on koottu muutkin muistisairaudet kuin vain dementia”, Koponen avaa uusia indeksitilastoja.
Vaikka terveysindeksi kertoo aiempaa kattavammin suomalaisten hyvinvoinnista, on sisältö tuttua luettavaa: Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa.
Pohjois-Savon hyvinvointialue hehkuu muuta maata tummempana niin kokonaissairastavuuden kuin mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksitilastossa – aivan kuten THL:n aiemmissakin tilastoissa.
Tarkat indeksiluvut näkyvät jokaisen sairauden osalta THL:n julkaisemassa pitkässä raportissa.
Päivikki Koposen mukaan myös THL:n tutkijat kiinnittivät indeksitietoja kootessaan huomion siihen, kuinka monessa asiassa Pohjois-Savon tilanne on muuta maata heikompi.
Asiantuntija nostaa esille pohjoissavolaisen geneettisen perimän.
”Laitoimme merkille, miten tumman punaiselta alueenne tilastoissa näyttää. Etelä-Suomeen verrattuna Pohjois-Savossa voi olla useita terveyteen liittyviä riskitekijöitä, kuten korkeampaa työttömyyttä, heikompaa tulotasoa ja matalampaa koulutustasoa, joilla kaikilla on yhteys sairastavuuteen”, Koponen listaa.
Hän nostaa esille myös pohjoissavolaisen geneettisen perimän.
”Pyysimme asiaan varmistusta THL:n genetiikan asiantuntijoilta. Heidän mukaansa nimenomaan Pohjois-Savossa on pitkän seurannan ja riskilaskennan perusteella myös mahdollista geneettistä sairausperimää.”
Mielenterveyden osalta Pohjois-Savon indeksiluku 133,8 on suuntaa antavasti vertailukelpoinen aiempiin tilastoihin, vaikka nyt indeksiin on koottu aiempaa laajemmin itsemurhat ja niiden yritykset.
”Poistimme ikärajat, joten mukana ovat nyt myös ikääntyneet ja nuoret. Tilastot kertovat, että valitettavasti itsemurhia ja niiden yrityksiä on merkittävästi kaikissa ikäryhmissä”, Koponen sanoo.
Kansalliseen terveysindeksiin otettiin mukaan aivan uutena asiana Kelan laatima työkyvyttömyysindeksi. Se nostaa esille, minkä verran kullakin alueella on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, sairauspäivärahaa saavia sekä ammatilliseen kuntoutukseen ohjattuja henkilöitä.
”Työkyvyttömyyden huomioiminen on aivan kriittinen tekijä hyvinvointialueiden kestävyyden kannalta. Jokaisen alueen keskeinen tavoite toki on pitää väestö mahdollisimman työkykyisenä”, Päivikki Koponen perustelee, miksi työkyvyttömyysindeksi on nyt tilastoissa mukana.
”Työkyvyttömyys on kriittinen tekijä hyvinvointialueiden kestävyyden kannalta.”
Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksiin on koottu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien sekä vähintään 30 päivän sairaslomalla olleiden sekä ammatillisen kuntoutuspäätöksen saaneiden määrät. Osaindeksi sisältää ainoastaan työkyvyttömyyseläkeläisten luvun.
Pohjois-Savo keikkuu näissäkin tilastoissa kyseenalaisella kärkisijalla yhdessä Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on Pohjois-Savossa kaikkein eniten, ja varovaisesti voinee päätellä, että pohjoissavolaisten kärkipaikat työkyvyttömyysindeksissä ja mielenterveysindeksissä ovat sidoksissa toisiinsa.
Kansallisen terveysindeksin kuntakohtaiset tiedot julkaistaan syksyllä, mutta jo hyvinvointialueiden indekseistä päättäjät voivat Päivikki Koposen mukaan ammentaa paljon viisautta omaan työhönsä.
”Pohjois-Savossa olisi hyvä tutkailla, missä asioissa ero naapureiden hyvinvointialueihin on isointa ja mistä erot voivat syntyä”, hän ehdottaa ja arvelee itse, että myös hoidon tehokkuudessa voi olla eroja alueiden välillä.
Päättäjä voi ammentaa indekseistä paljon viisautta työhönsä.
”Tunnistetaanko tiettyjä kansantauteja joillakin alueilla muita tehokkaammin ja onko hoidon tulokset seurausta tästä”, hän pohtii.
Myös työkyvyttömyyteen voi Koposen mukaan tutkimustenkin perusteella vaikuttaa alueellisella päätöksenteolla.
”Onko alueella tehty kaikki mahdollinen varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja hyvän hoidon kannalta? Meillä on tutkimustulosta siitä, että vakavasti psyykkisesti sairaitakin saadaan palaamaan työelämään, jos he saavat ajoissa tehokasta hoitoa ja kuntoutusta.”
Koponen huomauttaa, että terveydenhuollon ohessa ilmaiset tai kohtuuhintaiset liikuntapalvelut ovat myös asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä asioita.
Kansalliseen terveysindeksiin kootaan tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä, ja se korvaa aiemmat THL:n Sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin.
Päivikki Koponen kuvaa terveysindeksin koostamista valtavaksi urakaksi.
Terveysindeksin koostaminen oli valtava urakka.
”Uusien indeksien taustalla on iso ja valtavan hieno yhteistyö Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Olemme konsultoineet laajaa joukkoa kliinisiä asiantuntijoita myös THL:n ulkopuolelta”, hän toteaa.
Koska tiedot on koottu vuosina 2019-2021, koronapandemia on todennäköisesti vaikuttanut ainakin joihinkin lukuihin.
”Tarkkaan emme pysty erottamaan koronan vaikutuksia. Tiedämme kuitenkin, että esimerkiksi syöpäindeksin osalta luvut ovat nyt aiempaa alhaisempia. Syöpäseulontoja tehtiin koronan takia vähemmän, ja todettuja uusia syöpiäkin oin aiempaa vähemmän. Emmekä vielä tiedä, mitkä ovat koronan mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset sydäntautien riskeille”, Koponen pohtii.
”Näitä lukuja ei voi enää vain seurata sivusta, eikä kukaan voi juosta niitä karkuun”, kommentoi Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen THL:n Kansallista terveysindeksiä ja sen sisältämää totista tietoa pohjoissavolaisten korkeasta sairastavuudesta.
Luvut toki ovat Korhoselle tutut. Hän toteaa, että pohjoissavolaisten mielenterveysongelmat ja runsas päihteidenkäyttö ovat asioita, joiden kanssa on painittu pitkään.
Marko Korhonen painottaa ennalta ehkäisevää toimintaa.
”Hyvinvointialueen näkökulmasta ykkösprioriteetti on, että pystymme vahvistamaan perusterveydenhuoltoamme sekä tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä tehokkaammin ja ennalta ehkäisevästi”, hän tiivistää.
Konkreettisia ratkaisuja etsiessään Korhonen painottaa ennalta ehkäisevää toimintaa ja kääntää siksi katseensa pohjoissavolaisten lapsuuteen ja nuoruuteen.
”Meillä on käsissämme iso paradoksi. Kuinka voi olla, että maailman terveimmistä suomalaisvauvoista kasvaa maamme sairaimmat 30-vuotiaat”, hän pysäyttävästi kysyy.
”Jos emme satsaa ennalta nuoriimme ja hoida heitä ajoissa, heistä kasvaa sairaita työikäisiä, joista tulee sairaita vanhuksia. Kun tiedämme eliniän odotteiden pidentyvän, suunta on saatava kääntymään.”
Marko Korhonen huomauttaa, että yksin sote-päätöksillä suunta ei käänny eikä hyvinvointi lisäänny.
”Vastuu maakuntamme uudesta suunnasta kuuluu niin päättäjille, hyvinvointialueille, yrityksille kuin kaikille yhteiskunnan toimijoille”, hän näkee.
THL:n tutkijoiden tavoin Korhonen näkee vahvan yhteyden työnteon ja terveyden välillä.
”Työttömyys vaarantaa terveyden.”
”Työttömyys vaarantaa terveyden. Mutta tässäkin on paradoksi. Pohjois-Savossa on vientivetoisia, teollisesti vahvoja talousalueita, jotka potevat työvoimapulaa. Ongelma on, että juuri näillä alueilla on jo ennestään sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä. Varkauden seutu on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi meillä on niin työttömyyden kuin hyvinvoinnin osalta isoja alueellisia eroja maakuntamme sisällä.”
Korhonen huomauttaa, että hyvinvointiin vaikuttaa koko joukko asioita, joista kaikki eivät ole yhteiskunnan ja sen rakenteiden vastuulla.
”Ihmisten omatoimisuuden varassa ovat muun muassa liikunnallisuus, elämäntavat ja ravitsemus. Näiden merkitystä ei pidä vähätellä.”
Korhonen jaksaakin uskoa siihen, että 2030-luvun Pohjois-Savo on nykyistä terveempi.
”Taikaiskua asiaan ei ole. Silti en vaipuisi minkäänlaiseen fatalismiin. Paljon on tehtävissä.”
Lue keväällä 2022 julkaisemamme uutinen, joka kertoo maakuntien ja kuntien sairastavuustilanteen vuosilta 2017-2019.