Jaa artikkeli
Teksti ja grafiikka: Katja Hedberg
Upea uutinen: Pohjois-Savo kulkee kohti terveempää tulevaisuutta. Yleinen sairastavuus on vähentynyt yhtä lukuun ottamatta Pohjois-Savon kaikissa kunnissa. Pisimmän terveysloikan ovat tehneet Tervo, Lapinlahti ja Rautavaara.
Kuntien vauhdittamana koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen sairastavuusindeksi on laskussa, kertoo tänään julkistettu Kansallinen terveysindeksi.
Myös mielenterveysindeksissä hohtaa kirkas valonpilkku: Vieremän viime vuoden nousu ei jäänyt tähdenlennoksi. Nyt Vieremä ponnisti jopa Joroisten ohi maakunnan ykköseksi.
Iloa laimentaa kuitenkin tuttu tosiasia: valtakunnallisessa vertailussa Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue niin sairastavuuden kuin mielenterveyden ja työkyvyttömyyden osalta.
”Surkuttelu ei auta, maakuntamme huonovointisuus voi olla myös iso mahdollisuus innovaatioille ja tutkimukselle”, maakuntajohtaja Tytti Määttä valaa toivoa synkkyyden keskelle.
Uusi Kansallinen terveysindeksi sisältää pohjoissavolaisittain niin ilahduttavia kuin huolestuttavia lukuja.
Aloitetaan ilonaiheista:
Pohjois-Savon sairastavuusindeksin taulukkoa katsellessa voi tarttua isoon kauhaan ja ammentaa lautaselle kukkuramitallisen verran mukavia lukuja: peräti 18 kuntaa on pystynyt pienentämään sairastavuusindeksiään uudessa, tänään julkistetussa indeksissä.
Miksi teelusikallinen ruokalusikan sijaan?
Isoin muutos kohti parempaa on tapahtunut Tervossa, Lapinlahdella ja Rautavaaralla. Ainoa Pohjois-Savon kunta, jossa sairastavuus on lisääntynyt, on Vesanto.
Jos ei kauhallista, niin teelusikallisen verran voi nostaa toiveikkuutta myös koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen sairastavuusindeksistä. Sekin luku on pienentynyt. Vähän, mutta kuitenkin. Vuosi sitten se oli 120,6, nyt 117,2.
Miksi teelusikallinen ruokalusikan sijaan? Siksi, että yksittäisten kuntien hyvästä kehityksestä huolimatta alueen vertailu koko maahan paljastaa kovan totuuden: Pohjois-Savo on edelleen sairastavuusindeksin tilastossa maan sairain hyvinvointialue, eikä ero muihin näytä kaventuvan.
Sairastavuusindeksiin on koottu alueelliset tiedot yhdeksästä sairaudesta, joita ovat aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, diabetes, keuhkosairaus, mielenterveyden häiriöt, muistisairaus, sepelvaltimotauti, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus. Myös tapaturmille on oma indeksinsä.
Sairastavuusindeksi on osa Kansallista terveysindeksiä, joka kuvaa suomalaisten hyvinvoinnin tilaa ja joka nyt julkistettiin toisen kerran laajana kokonaisuutena. Indeksiin kootaan tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä.
Nämä indeksiluvut ovat pohja myös Mieliteon ryhmähankkeiden toiminnalle sekä tavoitteille.
Jo viime vuonna, kun laajennettu Kansallinen indeksi ensi kerran julkistettiin, kuudentoista Pohjois-Savon kunnan sairastavuusindeksi oli edellisistä mittauksista pienentynyt. Pohjois-Savon osalta voi nyt – hyvinvointialueiden häntäsijasta huolimatta – tehdä varovaisesti päätelmän, että maakunnan asukkaiden kokonaisterveys on kohentumassa.
Ilo katoaa ja hymy kuitenkin hyytyy, kun siirtyy tarkastamaan hyvinvointialueiden työkyvyttömyysindeksiä ja mielenterveysindeksiä.
Pohjois-Savo on molemmissa tutulla häntäsijallaan.
Ennen näiden tilastojen läpikäyntiä on hyvä kuulla, millaisin ajatuksin Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Tytti Määttä ottaa uudet indeksiluvut vastaan.
Maakuntajohtaja Tytti Määttä kertoo, että aina silloin tällöin häntä luullaan hyvinvointialueen johtajaksi.
"Siinä mielessä havainto on oikea, että maakuntajohtajana yritän tehdä kaikkeni Pohjois-Savon elinkeinoelämän hyvinvoinnin puolesta. Sehän vaikuttaa lopulta myös asukkaiden hyvinvointiin", hän toteaa.
Maakuntajohtajana Määttä on kuitenkin sopiva henkilö kommentoimaan Kansallisen terveysindeksin tuoreita lukuja. Hän ei ylläty siitä, että alueen asukkaat ovat edelleen maan sairaimpia niin mielenterveyden, työkyvyttömyyden kuin yleisen sairastavuuden indekseissä.
Mutta ei hän tyydy myöskään vain surkuttelemaan huonovointisuutta. Hän näkee tilanteen houkuttelevana mahdollisuutena luoda uusia kokeiluja ja saavuttaa myös merkittäviä vaikutuksia.
”Koska pohjoissavolaiset ovat kaikkein sairaimpia, eikö juuri heidän terveytensä edistämiseen kannata satsata kehittämällä uusia tuotteita ja innovaatioita? Vaikuttavuus ja sen myötä palkitsevuus olisivat todennäköisimmin kaikkein suurinta”, hän sanoo ja kääntää katseensa laajasti myös Pohjois-Savon ulkopuolelle.
"Väestön hyvinvointiin tarvitaan ylimaakunnallista satsausta koko Itä-Suomen alueella."
”Me mietimme juuri nyt hyvinvointialueiden palveluja ja sitä, missä on inhimillisesti ja taloudellisesti mahdollista saada paras mahdollinen tulos. Väestön hyvinvointiin tarvitaan ylimaakunnallista satsaamista Itä-Suomen yhteistoiminta-alueella. Itä-Suomen yliopiston terveystutkimus- ja vaikuttavuusosaaminen tulee hyödyntää täysimääräisesti ja luoda yhdessä valtion kanssa vaikuttavuutta sote-alalle sekä ennaltaehkäisyyn.”
Pilotointi tarkoittaisi Määtän mukaan uusia terveystuotteita, innovaatioita sekä tutkimusta, jossa pohjoissavolaiset olisivat testihenkilöitä.
”Tarvitsemme siis laajaa yhteistyötä start up -yritysten, terveysteknologia-alan tutkijoiden sekä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kesken”, hän visioi muttei osaa vielä konkretisoida ideaansa.
”Tämä on ajatus, jota viisaampien alan osaajien pitää jalostaa, minä en ole siihen oikea henkilö. Tärkeää on, että ideaan sitoudutaan ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä.”
”Ja koska rahat ovat vähissä, eikö myös valtion kannattaisi satsata sinne, missä on huonosti voivin väestö”, hän peräänkuuluttaa.
Pohjois-Savon tilannetta pohtiessaan Tytti Määttä haastaa miettimään, mitä on tämän päivän kansanterveystyö.
”Me voivottelemme, kuinka kamala on Tiktok ja miten paljon se aiheuttaa ongelmia. Mutta olemmeko osanneet ajatella, kuinka voisimme hyödyntää eri alustoja nykyistä paremmin kansanterveystyön välineenä?”
”Julkisella sektorilla tuskaillaan, miksei informaatiota saada perille. Miksemme ota digitaalisia palveluja, uutta teknologiaa ja influenssereita mukaan muutostyöhön”, hän kysyy.
”Vointiin vaikuttaa aina myös oma aktiivisuus.”
Määtästä on erikoista, että ihmiset tietävät omasta terveydentilastaan enemmän kuin koskaan ennen mutta ovat silti aiempaa sairaampia. Hän muistuttaa, että vointiin vaikuttaa aina myös oma aktiivisuus.
””Arkiliikunnalla, ruokavalinnoilla, harrastuksilla ja tavallisilla jokapäiväisillä valinnoilla on iso merkitys meidän jokaisen hyvinvointiin. Myös saatavilla olevia palveluja kannattaa käyttää, kun tulee tarvetta. Moni kuitenkin siirtää lääkäriin tai mielenterveyspalveluihin hakeutumista ja yrittää pärjätä liian pitkään omin avuin.”
Vaikka Pohjois-Savon ei loista Kansallisessa terveysindeksissä, Määttä iloitsee tilastojen valopilkuista kuten esimerkiksi Vieremän vahvasta sijoituksesta mielenterveysindeksissä.
”Vieremähän juuri palkittiin yritysystävällisyydestään. Vieremä on myös kannustava esimerkki siitäkin, kuinka satsataan yhteisöllisyyteen. Meidän pitäisi nykyistä paremmin ymmärtää, kuinka syvä yhteys sillä on mielen hyvinvointiin.”
Maakuntajohtajan rohkeiden, toiveikkuutta luovien kommenttien jälkeen on palattava mielenterveysindekseihin.
Ne ovat jälleen rankkaa luettavaa. Vain neljä Pohjois-Savon kuntaa pystyi pienentämään indeksiään: Tervo, Rautavaara, Vieremä ja Kiuruvesi. Muilla luku kasvoi.
Otetaan silti kärkeen hyvät luvut:
Vieremä jopa pudotti maakunnan kruunun, Joroisten kunnan, kakkoseksi.
Vieremä nousi viime vuonna kautta aikain toisena pohjoissavolaisena kuntana maan terveimpään kastiin eli niiden kuntien joukkoon, jossa indeksiluku on korkeintaan sata.
Sata on tärkeä vertailuluku, se kuvaa maan keskiarvoa. Mitä enemmän kunnan luku on sadan alapuolella, sitä terveempiä sen asukkaat ovat muihin suomalaisiin verrattuna. Ja päinvastoin: mitä isompi kunnan luku on sataan verrattuna, sitä sairaampia ovat sen asukkaat.
Viime vuonna Vieremän luku 99,2 rikkoi himoitun rajan rimaa hipoen. Upea suunta on pysynyt: Vieremän uusi indeksi on 89,2. Vieremä jopa pudotti maakunnan kruununa tähän asti pysyneen Joroisten kunnan kakkoseksi.
Joroisten uusi indeksiluku 95 on sen korkein viimeisimmäksi kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta toki paikka maan keskiarvon alapuolella on edelleen upea saavutus.
Toinen pohjoissavolainen valopilkku on Tervo, joka sairastavuusindeksin tapaan kohensi reilusti myös mielenterveysindeksiään. Uusi luku 142,5 on hieno harppaus. Luku tarkoittaa silti, että tervolaiset ovat yli 40 prosenttia sairaampia kuin suomalaiset keskimäärin.
Ja kun katsoo valtakunnallista mielenterveysindeksitilastoa ja siinä olevia maamme 294 kuntaa, on näky pohjoissavolaisittain Vieremää ja Joroista lukuun ottamatta lohduton: kaikki muut Pohjois-Savon kunnat ovat heikoimmassa neljänneksessä. Yhdentoista sairaimman kunnan joukoissa on viisi pohjoissavolaista kuntaa.
Kuopio juuttui entistä selkeämmin jumbosijalle.
Entä maakunnan veturin Kuopion tilanne? Pitkän hyvän kehityksen jälkeen Kuopion mielenterveysindeksi kääntyi väärään suuntaan eli nousuun. Kuopio juuttuikin entistä tiukemmin ja selkeämmin jumbosijalle, kun maan suurimmat, yli 50 000 asukaan kaupungit laitetaan järjestykseen.
Pienen pientä lohtua tuo se, että listalla yksitoista muutakin kaupunkia koki Kuopion kohtalon suurentuneen indeksiluvun myötä.
Pohjois-Savon kuntien heikentynyt mielenterveystilanne näkyy suoraan myös hyvinvointialueiden keskinäisessä vertailussa: Pohjois-Savon ero mielenterveysindeksissä muihin alueisiin vain kasvoi entisestään.
Mielenterveysindeksiin kootaan kolme asiaa: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat.
Työkyvyttömyysindeksi kertoo kolme asiaa: minkä verran kullakin alueella tai kunnassa on ihmisiä, jotka ovat joko työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkillä yli 90 päivän sairauslomilla tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjattuina.
Työkyvyttömyysindeksin yllätys on se, että kehitys Pohjois-Savon osalta on lähes päinvastainen sairastavuusindeksiin verrattuna. Ainoastaan Kuopio ja Kiuruvesi ovat pystyneet pienentämään indeksiään verrattuna viime vuoteen, jolloin työkyvyttömyysindeksi otettiin ensi kertaa mukaan Kansalliseen terveysindeksiin.
Myös valtakunnallisessa työkyvyttömyysindeksissä on paremmuusjärjestyksessä on 294 kuntaa. Kuuden heikoimman indeksiluvun saaneen joukossa ovat jälleen samat neljä kuntaa Pohjois-Savosta: Vesanto, sekä listan kolme viimeisintä Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara.
Palataan vielä toiveikkaita lukuja sisältävään sairastavuusindeksiin. Iloisin pohjoissavolainen yllättäjä on Tervo. Sen luku pieneni eniten koko maakunnassa. Viime vuonna Tervon sairastavuusindeksi oli 133,3, nyt 120,9. Luku on yhä korkea eikä oikeuta maakunnassakaan kuin sijalle neljätoista, mutta suunta on hyvä. Varsinkin kun muistaa, että vielä toissa vuonna luku oli 145.
Lapinlahdenkin suunta kulkee tasaista tahtia parempaan suuntaan. Sairastavuusindeksi on nyt 119,5. Petrattavaa siis riittää, mutta kunta on jo kymmenen vuoden ajan pystynyt tasaisesti pienentämään lukuaan.
Ja Vieremä kirii myös sairastavuusindeksissä sellaista kyytiä, että se hätyyttelee tässäkin vertailussa ykkösenä olevaa Joroista.
Lapinlahtikin kulkee tasaista tahtia parempaan suuntaan.
Sairastavuusindeksin suurin myönteinen yllättäjä oli viime vuonna Rautavaara, jonka luku on jälleen tullut alaspäin. Vuosilta 2017-2019 kootuissa mittauksessa luku oli 190,3, viime vuonna 144 ja nyt 136. Suunta on hyvä, mutta taas on muistettava iso kuva: Rautavaara on koko maan vertailuissa maamme neljänneksi sairain kunta. Rautavaaralaiset kun ovat 36 prosenttia sairaampia kuin suomalaiset keskimäärin.
Eikä koko maan sairastavuusindeksi muutoinkaan Pohjois-Savoa mairittele. Tässäkin indeksissä on 294 kuntaa, ja yhdeksän sairaimman joukossa on taas tuttu nelikko. Vain järjestys on eri: Vesanto, Rautavaara, Kaavi ja Tuusniemi.
Kiinnostava kysymys onkin, milloin Pohjois-Savon yleisen sairastavuuden kohentuminen alkaa näkyä valtakunnan tilastoissa muunakin kuin indeksien häntäsijoina.
Tässä artikkelissa mukana olevat indeksit ovat kaikki ikävakioituja eli niistä on häivytetty kuntien asukkaiden ikärakenne.
Terveysindeksien taustalla on useita kokeneita tutkijoita, joista yksi konkari on THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen. Hän on jo tottunut siihen, että indeksien punaisin alue hohkaa aina Pohjois-Savon kohdalla.
Tytti Määtän tapaan Koponenkin löytää silti myös myönteistä maakunnan tilasta.
”On hyvä, että tilanteeseen on herätty muun muassa Mieliteko-hankkeen myötä. Kun ihmisten vointia halutaan mielenterveyden osalta muuttaa, pitää kuitenkin olla kärsivällinen. Tuloksia voi odottaa korkeintaan viiden, todennäköisimmin kymmenen vuoden määrätietoisen työn jälkeen”, Koponen muistuttaa.
”Tuloksia voi odottaa kymmenen vuoden määrätietoisen työn jälkeen.”
Hän näkee yhteyttä mielenterveys- ja työkyvyttömyysindeksien välillä sekä suurta inhimillisyyttä lukujen takana.
”Työ on yksi hoitava tekijä ihmiselle, jolla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Useinhan jo sairaanhoidon aikana aletaan etsiä polkua työelämään. Tämä on tärkeää, sillä työkyvyttömyysindeksissä yksi vaikuttava osatekijä ovat juuri työkyvyttömyyseläkkeet”, hän toteaa.
Toipumisen tässä vaiheessa Koposen mielestä pitäisikin suunnata vahva toive työnantajien suuntaan.
”Mielestäni työnantajilla olisi syytä muuttaa asenteitaan. Jos henkilöllä on mielenterveysongelmia, olisiko mahdollista tarjota nykyistä systemaattisemmin osa-aikaisia työsuhteita tai tuunata tehtävistä kullekin henkilölle sopivampia”, Koponen ehdottaa.
”Meidän pitäisi pohtia myös, kuinka voisimme tehokkaammin tarjota ammatillista kuntoutusta mielenterveysongelmia poteville. Tämäkin voisi ehkäistä liian aikaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.”
