Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg, kuvat: Profiam, Pixabay, THL
Mieliteko-ohjelma mahdollistaa Lapinlahdella ja Kuopiossa kymmenelle perheelle ainutlaatuisen vanhemmuuden tuen pilotin. Tavoite on vahvistaa vanhemmuutta ja vanhempien mielen hyvinvointia yksilöllisesti, tutkimustietoon nojautuen. Pilotti luo myös uudenlaisen toimintamallin kuntien käyttöön.
Pilotin toteuttava Profiam painottaa, että lapsuuden kokemukset ovat kaiken alkujuuri, joka luo pohjan terveelle aikuisuudelle. Profiamin asiantuntijoilla on lohdullinen viesti äideille ja isille, jotka pohtivat onnistumistaan vanhempana.
”Vanhemmuuteen liittyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä. Täydellisen vanhemmuuden sijaan olisi hyvä puhua riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Aina ei tarvitse onnistua, ehtiä ja pystyä.”
Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tuella on merkittävä vaikutus lapsen biologiseen kasvuun. Vaikutus voi ulottua jopa lapsen keskushermoston ja aivojen kehitykseen.
Jos elämä olisi kerrostalo, sen kivijalkaa olisivat lapsuusvuodet. Huteraksi jäänyt pohja voi ajan saatossa murentua ja pettää. Mutta jos kivijalan tekijät saivat rakentamiseen hyvän opin, perustus kestää ja talo pysyy terveenä vuosikymmentenkin päästä.
Aikuis- ja lastenpsykiatri, päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava Heidi Jussila sanoo asian työkielellään:
”Kaiken alkujuuri on lapsuuden kokemuksissa. Ne vaikuttavat voimakkaasti aikuisiän terveyteen. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että mitä parempaa tukea pienten lasten vanhemmat saavat, sitä terveempiä ja paremmin voivia aikuisia heidän lapsistaan kasvaa.”
Tutkimusten valossa vanhemmuus nousee erityiseen asemaan tilanteissa, joissa perhettä kohdanneet vastoinkäymiset koskettavat myös lapsia.
”Vanhemmuutta tukemalla lapsen biologista kasvua voidaan suojata niin vahvasti, että vaikutus ulottuu jopa keskushermoston ja aivojen kehitykseen.”
”Vastoinkäymisten ketju on mahdollista katkaista.”
Jussila väitteli viime syksynä vastoinkäymisten ja vaikeuksien ylisukupolvisen ketjun katkaisemisesta. Hänellä on lohdullinen viesti äideille ja isille, jotka pohtivat riittävyyttään ja onnistumistaan vanhempana.
”Vastoinkäymisten ketju on mahdollista katkaista”, hän vakuuttaa.
Jussila työskentelee Profiam Sosiaalipalvelut -yrityksessä, joka tukee lapsiperheitä yksilöllisesti ja moniammatillisesti. Yrityksessä työskentelee yli sata sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan ammattilaista psykoterapeuteista opettajiin. Profiamin palveluja on käyttänyt yli 80 kuntaa.
Osana Mieliteko-ohjelmaa Profiam toteuttaa kymmenen kuopiolaisen ja lapinlahtelaisen perheen kanssa vanhemmuuden tuen pilotin. Perheet tapaavat pilotissa Profiamin moniammatillisen työparin 13 kertaa.
Tapaamisissa pysähdytään vanhemmuuden äärelle monipuolisten teemojen kautta perheiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tavoite on tukea vanhemmuutta ja vanhempien mielen hyvinvointia.
Vanhemmuuden tuen palvelupilotti otetaan Lapinlahdella ja Kuopiossa ilahtuneina vastaan. Lapinlahden neuvolan vastaavan terveydenhoitajan Tiina Kainulaisen mukaan se tulee isoon, kasvavaan tarpeeseen.
”Meidän pitää opettaa vanhemmuuteen liittyviä asioita yhä enemmän aivan kädestä pitäen. Silti vanhempien on erittäin vaikeaa pyytää tukea lastensa hoivaamiseen ja kasvattamiseen.”
”On harmi, että avun tarvetta salaillaan ja hävetään.”
”On harmi, että avun tarvetta salaillaan ja hävetään.”
Kainulaisen mukaan terveydenhoitajilta kysytään erityistä ammattitaitoa, jotta perheen todellinen tilanne nousee esille.
”Asioista pitää osata kysyä juuri oikeilla sanoilla, sillä perheen sisäiset haasteet ovat herkkiä asioita. Ja kun tapaamisaika on lyhyt, todelliset tarpeet eivät aina selviä.”
Myös kuopiolaisen Päivärannan äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Tuula Niskanen iloitsee pilotista.
”Vanhemmuudesta tuotetaan valtavasti materiaalia, mutta erityisesti henkilökohtaiselle ohjaukselle on tarvetta. Vanhemmat kaipaavat rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voi pohtia tärkeitä asioita ja joka osaa ohjata oikean tiedon äärelle”, hän toteaa.
Niskanen huomauttaa, että vanhemmuuteen kohdistuu nykyään paljon paineita ja vaatimuksia.
”Kyky rakentaa ja rajata omaa vanhemmuutta ja keskittyä olennaiseen on asia, johon vanhemmat selkeästi tarvitsevat apua. Näemme neuvoloissa tämän tarpeen, mutta käytettävissä oleva aika tuen antamiseen on hyvin rajallinen.”
”On lukuisia asioita, joihin neuvolakäynneillä pitää ehtiä tarttua. Vanhemmuuteen liittyviin kysymyksiin paneudumme joka tapaamisessa. Keskusteluun on vain vähäisesti aikaa kerrallaan, tarvetta olisi paljon pidempään pohdintaan.”
Kiireellisesti sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrät vaihtelevat huomattavasti maakunnittain, ja erot vain kasvoivat vuonna 2020. Kaaviossa vuonna 2020 kiireellisesti sijoitetut ja huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön maakunnittain. (THL)
Profiamin ydinajatuksen mukaan perheiden tukemisessa, mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa ja lasten suojelemisessa tarvitaan aina moniammatillista osaamista. Näin voidaan tukea kaikkein haastavimmissakin tilanteissa olevia perheitä.
Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tukeminen on tuloksellisinta, kun lapset ovat vielä pieniä, alle viisivuotiaita.
Tuki tuo tulosta, kun lapset ovat pieniä, alle 5-vuotiaita.
Profiamin Varsinais-Suomen aluepäällikkö, pilottiin osallistuva sairaanhoitaja Anna Isotalo-Peltonen harmittelee, että kynnys avun hakemiseen on vanhemmilla korkea.
”Olisi hyvä tiedostaa, kuinka yleisiä vanhemmuuteen liittyvät ongelmat ovat. Jokainen äiti ja isä voi jossakin vanhemmuutensa vaiheessa tarvita tukea. Mitä nopeammin apua rohkaistuu hakemaan, sitä nopeammin haasteisiin pääsee tarttumaan. Ja sitä nopeammin suunnan kääntäminen on mahdollista”, hän sanoo.
Jussila ja Isotalo-Peltonen toivovat, että täydellisen vanhemmuuden sijaan puhuttaisiin riittävän hyvästä vanhemmuudesta.
”Aina ei tarvitse onnistua, ehtiä ja pystyä.”
Pilotin yksi tavoite on vahvistaa mielenterveyden lukutaitoa.
”Se tarkoittaa, että ymmärtää, mitä mielenterveys on ja miten hakea apua, jos mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa eteen tulee pulmia. Opettelemme, kuinka näitä ongelmia voi tunnistaa mahdollisimman varhain ja kuinka vointiaan voi edistää”, Heidi Jussila kertoo.
Anna Isotalo-Peltonen nostaa esille, kuinka vaikeaa itse asiassa on huomata, milloin on tuen tarpeessa.
Sydänvaivoihin on helpompi hakea apua.
”Vaikkapa sydänvaivoihin on helpompi hakea apua. Mielenterveyden lukutaitoa on jo, että väsymyksen hetkellä hoksaa kääntyä läheisten tai vertaistuen puoleen. Voi olla hyvin ratkaisevaa, jos pystyy pyytämään apua sen sijaan, että jää yksin avuttomuuden ja keinottomuuden varaan”, hän toteaa.
Suhtautuminen omaan mielenterveyteen on liitoksissa myös yleiseen käsitykseen asiasta.
”Yhä saatetaan ajatella, että jos minulla on mielenterveyden ongelmia, olen kelvoton ja huonompi kuin muut vanhemmat. Ei ihme, jos tällaisessa tilanteessa kynnys avun hakemiseen on korkea. Tarvitsemme mielenterveyteen liittyvissä asioissa ymmärrystä, myötätuntoa ja kielteisyyden poistamista. Juuri tämä on työtämme Profiamissa.”
Vanhemmuuden tuen pilotissa perehdytään muun muassa tunteiden säätelyyn, jota Heidi Jussila ja Anna Isotalo-Peltonen kuvaavat tärkeäksi mutta vaativaksi taidoksi.
”Kun vanhemmat oppivat tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan, taito siirtyy myös lapselle”, Isotalo-Peltonen toteaa.
Tunteiden säätelylle olisi käyttöä esimerkiksi jokaiselle vanhemmalle tutussa tilanteessa, jossa kello käy, mutta kurahousut eivät vain mene lapsen ylle.
Kello käy, mutta kurahousut eivät mene lapsen ylle.
Jussilalla ja Isotalo-Peltosella on tähän helpottavaa kerrottavaa.
”Tunteiden itsesäätelyä voidaan tukea, harjoitella ja oppia. Tutkimme paljon tunteita pilotissamme. Tavoite on tulla tietoiseksi siitä, kuinka tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa”, Jussila kertoo.
Vanhemmat pääsevät harjoittelemaan tilanteita, joissa maltti menee ja kiukku nousee pintaan.
”Pohdimme, kuinka voi rauhoittua ja opetella itsemyötätuntotaitoa sen sijaan, että jälkeenpäin moittii itseään huonoksi vanhemmaksi.”
”Viemme tietoisesti huomion myönteisiin asioihin. Vaikka vanhemmuus tuntuu hetkittäin raskaalta, on hyvä välillä katsoa, mitä kaikkea hyvää omassa vanhemmuudessaan on.”
”Vanhemmuuden tuki on vaikeaa työtä. Se vaatii harjoittelua, ja jotta syntyy tuloksia, työtä pitää tehdä moniammatillisesti ja yksilöllisesti”, toteavat Profiamin toimitusjohtaja Mikko Ailoranta, aikuis- ja lastenpsykiatri Heidi Jussila (kesk.) ja sairaanhoitaja Anna Isotalo-Peltonen. (Kuva: Assi Ailoranta/Profiam)
Vanhemman mielenterveyden ongelmia ja vaikutuksia tarkastellaan useimmiten työkyvyn kannalta. Profiam haluaa nostaa keskusteluihin, kuinka mielenterveyden häiriö vaikuttaa vanhemmuuteen ja mitä se tarkoittaa lapsen näkökulmasta.
”On kiinnostavaa, miksi me tarkastelemme aikuisen mielenterveyden hoidossa työn hoitumista mutta sivuutamme lähimmät ihmiset. Pitäisikö työterveyshuollossakin tarkastella asiaa ensisijaisesti vanhemmuuden näkökulmasta”, pohtii Profiamin toimitusjohtaja, sosiaalityöntekijä Mikko Ailoranta.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen.
Ailoranta, Heidi Jussila ja Anna Isotalo-Peltonen toki tietävät, miksi aikuispsykiatrian voimavarat suunnataan yksilöhoitoon perheiden tukemisen sijaan.
”Aikuisten mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ja siksi ajattelua ohjaa taloudellinen merkitys. Lapsen ja perheen näkökulmat jäävät sivuun”, Jussila summaa.
Hän huomauttaa, että on myös helpompaa laskea työkyvyttömyyden kustannuksia kuin peilata mielenterveyden ongelmien vaikutuksia lapsiin ja perheisiin.
”Tämä vaatii erityisosaamista ja vuoropuhelua sekä yhteistyötä kaikkien lasten kanssa työskentelevien tahojen kanssa.”
Mieliteko-ohjelman kuntakierroksilla eri puolilla Pohjois-Savoa on noussut esille huoli lasten ja nuorten voinnista. Tähän hätään on mahdollista tarttua vanhemmuuden tuen kautta.
Kun puhutaan vanhemmuudesta, mistä itse asiassa puhutaan?
”Vanhemmuudesta ei ole yhtä ja yleistä käsitystä. Vanhemmuutta on myös vaikeaa arvioida. Se ei ole irrallinen asia, vaan sitä pitää tarkastella suhteessa lapseen”, Heidi Jussila ja Anna Isotalo-Peltonen toteavat.
”Vanhemmuudella on iso merkitys myös yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta, vaikka näin monitahoisesti asiaa harvoin pohditaan.”
Profiam on kehittänyt Tutkimusmatka vanhemmuuteen -oppaan, jossa hyvä hoiva ja vanhemmuus on pilkottu pieniin osiin. Oppaassa tutkaillaan muun muassa vuorovaikutusta, kasvatuskäytäntöjä, vanhemmuuden voimavaroja, turvallisuutta ja huolenpitoa.
Opas on käytössä vanhemmuuden tuen pilotissa, jossa tapaamiset toteutuvat etäyhteydellä.
”Meillä on vahva kokemus siitä, että asiakastyö verkon välityksellä voi olla tuloksellista ja vaikuttavaa. Räätälöimme jokaiselle perheelle valmennuksen yksilöllisesti”, Mikko Ailoranta kertoo.
”Digitaalisuuden hyvä puoli on, että leimautuminen estyy, kun tapaaminen ja avun saaminen onnistuvat omassa kodissa.”
Jos Kuopiossa ja Lapinlahdella jo odotetaan vanhemmuuden pilottia, on innostus iso Profiamissakin.
”Odotan mielenkiinnolla perheiden antamaa palautetta. Tavoitteemme on kehittää malli, jonka perheet aidosti tuntevat hyödylliseksi”, Anna Isotalo-Peltonen sanoo.
Mikko Ailoranta uskoo, että nyt ollaan uuden ja merkittävän asian äärellä:
”Tuomme tutkimustiedon perheiden ja lasten hyväksi.”
”Rakennamme kuntien käyttöön mallia, jolla tuetaan lapsiperheitä säännöllisesti ja kattavasti. Yritämme ennalta estää vanhempien ja heidän lastensa eli tulevien vanhempien murheita. Menetelmä lisää parhaimmillaan merkittävällä tavalla suomalaisten perheiden hyvinvointia.”
Heidi Jussila sanoo pulppuavansa innostuksesta ja oppimisen ilosta.
”Tuomme tieteellisen tutkimustiedon perheiden ja lasten arkeen. On valtavan mielenkiintoista nähdä, kuinka perheet tämän ottavat vastaan.”
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä huostassa ja kiireellisesti sijoitettuna olleet lapset vuosina 1991–2020. (THL)
Pilotin myötä Profiam ottaa kenties askeleen kohti suurta unelmaansa, joka kumpuaa siitä vakavasta tosiasiasta, että 80 prosenttia lastensuojelun kustannuksista uppoaa avohuollon sijaan sijaishuoltoon.
Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset maassamme ovat yhtä suuret kuin syövän hoidon kustannukset, noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Vuonna 2020 maassamme sijoitettiin kiireellisesti 4 662 lasta, mikä on 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 2019.
Kuopiossa oli 468 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta vuonna 2021.
Sijaishuollossa olevien lasten määrä on noussut 30 vuoden ajan. Kuopiossa kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia oli 470 vuonna 2020 ja 468 vuonna 2021. Ikäluokasta tämä on 2,2 prosenttia. Lapinlahdella vastaavat luvut ovat 32 ja 33, joka on 1,9 prosenttia ikäluokasta.
Näihin lukuihin liittyy se Profiamin unelma:
”Teemme työtä sen eteen, että jonakin päivänä jokainen suomalainen lapsi saa varttua ja kehittyä omassa kodissaan.”